Kirja, kummaista tarvitah rajan molommin puolin

Kirja, kummaista tarvitah rajan molommin puolin

Uljana Tikkanen
03.02.2021
Vuuvven 2020 talvikuušša päivänvalon näki Jelena Usačovan kirja “Itä-Karjalan pakolaiset. Tie kotiin”.
Ihmiset, kumpasien šukulaisista on kerrottu Itä-Karjalan pakolaiset -kirjašša, šuahah uušie tietoja, äšen ne, kumpaset hyvin tiijetäh oman šuvun istorijua. 12+ Kuva: Uljana Tikkanen
Ihmiset, kumpasien šukulaisista on kerrottu Itä-Karjalan pakolaiset -kirjašša, šuahah uušie tietoja, äšen ne, kumpaset hyvin tiijetäh oman šuvun istorijua. 12+ Kuva: Uljana Tikkanen

Periodika-kuštantamošša julkaistu kirja on al’pomi, kumpaseh on kerätty Kanšallisen šovan aikana Šuomeh puattujen ihmisien valokuvie ta elämänkertojen tietoja. Kirjan idejašta ta luatimisešta kertou šen luatija, istorikko, Karjalan kanšallisen arhiivan spesialisti Jelena Usačova.

˗˗ Mintäh ta konša šynty ajatuš luatie kirja karjalaisista pakolaisista?

˗˗ Ajatuš šynty melko ammuin. Ruan arhiivašša ta tutkin äijän täh teemah liittyjie asiepaperija. Toičči käsih šattuu šemmosie dokumenttija, kumpasie ei šua jättyä huomijotta ta himottais, jotta ihmiset tiijuššettais niistä. Kanšalaisšovan teema on yleisešti mukava, šiih on ollun kiinnoššušta aina. Kun rupesin käsittelömah asiepaperija, kumpaset liitytäh Karjalaiset pakolaiset -teemah löysin, jotta niitä on äijän meijän Karjalan arhiivašša šekä on ainutluatusie 1920-lukujen valokuvie, kumpasie moušot ei joka pereharhiivašša ole, eikä niistä tiijetty. Tiijot ihmisistä ta heijän kohtaloista on juuri še, mi kiinnoštau tavallisie ihmisie, pakolaisien ˗ niijen, ken Kanšalaisen šovan aikana joutu Šuomeh ta šen jälkeh palattih Karjalah ˗ jälkeläisie.

˗˗ Täššä kirjašša valokuvat on taitavašti tehty ta painettu. Ne kiinitetäh erikoista huomijuo. Voitko kertuo niistä?

˗˗ Še on totta, valokuvat ollah oikein hyvät. Kirjua varoin valiččima parahat, pitäy jotta ne oltais hyväššä kunnošša. Valokuvat ollah tärkeimmät täššä kirjašša šentäh piti, jotta niissä oltais erilaiset ihmiset, naiset ta miehet, perehvalokuvat.

˗˗ Mitä piti ruatua, jotta kirja näkis päivänvalon?

˗˗ Kirjan peruštehena on noin 200 perehen kyšelylistua. Oli vaikie valita niitä, himotti ottua kaikki kirjah, ka še oli mahotointa. Tiijot perehistä ollah lyhyitä, ka šiih niise tarvičči äijän aikua, šentäh kun piti tarkistua kaikki tiijot. Mahollisemman tarkašti mie tarkaššin näitä tietoja: ihmisien nimijä ta šukunimijä, šynnytyšpaikkua ta -aikua. Eryähillä on muutoma nimi, muutoma šukunimi.

˗˗ Oliko kirjan pohjana vain tietoja arhiivašta, tahi vielä pakautteluja pakolaisien jälkeläisien kera?

˗˗ Oli niise tärkie paissa perehien kera, jotta hyö kerrottais mitä ielläh oli näijen ihmisien kohtaloissa. Arhiivan dokumenttien mukah on mahotointa šeurata ihmisen istorijua.

˗˗ Tulouko muistih tämän kirjan minnih henkilön istorija, kumpani on epätavallini, erikoini?

˗˗ On oikein vaikie valita yksi istorija, šentäh kun joka kohtalo oli täyši tragisie tapaukšie. Ihmiselämät niin kuin jouvuttih šilloin jauhinkivilöih: enšin kanšalaisšota, šen jälkeh karkotukšet, monissa perehissä oli šemmosie ihmisie, kumpaset ammuttih tahi vankittih.

˗˗ Kenen voimin yheššä tämä ruato oli ruattu?

˗˗ Enšin haluosin šanuo šuuret passipot Karjalan Šivissysseuralla, jotta hyö heti kannatettih miun idejan ta annettih šiih rahua. Oli tärkie, jotta rahua riittäis juuri šemmoseh šuureh, kauneheh ta kalleheh kirjah, päinvaštoin še olis kavottan viehättävyttä. Miula annettih mahollisuuš luatie juuri niin, kuin haluoisin. Kirjan disaineri Anastasija Solomešč niise on tyytyväini ruavon tulokšešta. Kittän häntä ta kirjan kiäntäjyä Mirko Harjulua, hänen ruavon anšiošta šuomelaisillaki on mukava ta šelvä lukie kirjua.

Jelena Vitaljevna on jo šuanun äijän lämpimie šanoja lukijilta. Ihmiset, kumpasien šukulaisista on kerrottu täššä kirjašša, šuahah uušie tietoja, äšen ne, kumpaset hyvin tutkitah oman šuvun istorijua. Kirjan luatimiseh mäni yli 1,5 vuotta. Ihmisien kohtalo on še teema, kummaista tarvitah, tämä idea anto potkut ruttoseh ruatoh. Kirjan 500 kappalehešta puolet myyvväh Venäjällä ta puolet Šuomešša.

Šuunnitelmissa on kirjuttua vielä ykši kirja ta löytyä vaštaukšie kyšymykših, mitä pakolaiset ruattih Šuomešša, mintäh ta mitein palattih Venäjällä. Tutkimukšeh liitytäh ni Šuomen istorikot.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalaiset haltijat ovat tulleet tunnetummiksi
Runola ja sen oudot asukkaat -kirjan painosmäärä meni kuin kuumille kiville.
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль