Kintahankylä on onnen aloveh
Vanha Kintahankylä šijoutuu Šuojujoven rannalla. Vuuvvešta 1986 kyläššä vietetäh Huumorifestivalie, mi luati Kintahankylyä kuulusakši koko Venäjällä. Paikalliset yrittäjät tahotah luatie tätä ainutluatuista paikkua vielä mukavammakši turistija varoin.
Kintahankylä on Venäjän ilosin kylä -matkailuprojekti šynty 2018 vuotena. Šen toteuttajat Svetlana Hrebtova ta Julija Tolmačova tahotah kertuo tašavallan eläjillä ta vierahilla Kintahankylän istorijašta ta kulttuurista šekä houkutella turistija.
— Alottehen toteuttamisekši vuotena 2020 myö keräsimä noin 330 tuhatta rupl’ua ta šaima yli miljoni rupl’ua valtijon yhteisrahotušta, kertou Julija Tolmačova.
Šuatuilla rahoilla Šuojujoven rannalla valmissettih leirintäaloveh ta rakennettih Must’oi- ta Buolu -glempingit, missä voipi levähellä pari netälie ta ihual’l’a luonnon kaunehutta.
Viime vuotena Kintahankyläššä kävi noin 15 tuhatta turistie. Turistit käyvät kyläššä ympäri vuuvven. Heitä on erittäin äijän kešällä ta talvilomalla. Kintahankyläššä turistit äšet voijah ottua vaštah Uutta vuotta!
Kintahankylän emännät taritah turistiloilla erinomaista matkailuo.
— Ennein projektin alottamista analisoiččima Karjalan matkailualua. Ymmärtimä, jotta ihmiset tahotah viettyä aikua mukavašša ympärissöššä. Monet matkailutoimissot taritah eri matkailureittijä, kumpasien aikana turistit nautitah Karjalan luonnošta ta nähtävykšistä. Ka niijen matkojen aikana hyö ei tutuššuta karjalaisien kulttuurih eikä kuulla karjalan kieltä, koroštau Julija Tolmačova.
Kintahankyläššä turistiloilla on mahollisuš čukeltuo karjalaiseh kulttuurih ta kieleh.
— Jokahini turistiryhmä opaštuu karjalaisie šanoja: terveh, passibo ta muga-muga.
Kintahankylän matkailuprojekti kehittyy vuosittain. Julija Tolmačovan mukah matkailualalla ruatajat ihmiset kehitetäh olomašša olijie matkailupalveluja ta luuvvah uušie palveluja turistiloilla.
Julija Tolmačova on ainutluatuni ihmini. Hiän ruatau Priäžän koulušša, a joutoaikana keryäy Kintahankylän starinoja šekä järještäy esitykšie turistiloilla.
Karjalaisella naisella on musiikkikoulutuš. Hiän on kanšanmusiikin ta rahvahan šoittimien tutkija. Niin jotta Julija šuattau ei ainuoštah kertuo Kintahankyläštä ta karjalaisien kulttuurista, ka vielä ni šoittua ta laulua.
Julija Tolmačovua auttau hänen poika Matti (Daniil). Hiän niise on hyvä kertoja ta muusikko.
Työtä riittäy. Joka vuosi Kintahankyläh käyt yhä enemmän turistija. Kaikilla pitäy kertuo kulttuurista ta tavoista, vaštua kyšymykših.
— Turistiloilla on aina äijän kyšymykšie, mit liitytäh karjalaisien arkielämäh ta Kintahankylän istorijah. Myö aina olemma valmehet vaššata niih ta ičeki aina opaššumma uutta, jatkau miun pakinakaveri.
Šuurin oša vierahista tuttavuštuu kyläh uuvven ekskursijon avulla.
— Matan ohjelmah kuuluu kulku Starinojen polkuo myöten, missä on ašetettu puuveššokšet Kintahankylän starinojen hahmojen mukah, šekä konsertti kanšanšoittimilla ta čäijynjuonta. Matka keštäy pari tuntie, kertou Julija Tolmačova.
Ekskursijo ei kule kylän läpi. Turistit ei häiritä paikallisie eläjiä eikä mökkiläisie.
— Tänä vuotena myö oštima muapalan kyläššä ta jo rakentima šiih kakši rakennušta. Yheššä on 55-paikkani konserttišali ta toisešša čäijyhuoneh. Muapalalla rakennamma niise toisieki rakennukšie, šanelou Julija.
Nyt čäijytalošša taritah čäijyö ta keitinpiiraita šekä myyvväh suveniirija.
— Myö šuoritamma yhteistyötä paikallisien käsityömuasterien kera. Hyö tuuvvah meijä omie luajokšie, a myö taričemma niitä turistiloilla.
Suveniirien joukošša on riepukukloja, avaimenperie, kolikkoja, horšmačäijyö, tikkukaramellija ta mettä.
— Mettä šuamma Kintahankylän mehiläistarhašta. Še on rakennettu Agro Startap -tukiohjelman avulla. Nyt meilä on 25 mehiläispešyä. Tulovaisuošša lisyämmä miärän kolmehkymmeneh, šanelou Julija.
Turistit käyväh kyläššä kuin aikaseh huomenekšella, jotta myöhäh illalla. Toičči päiväššä projektin toteuttajat otetah vaštah kymmenen turistiryhmyä.
— Karjala ei ole ainuoštah kaunis luonto, kallivot, järvet ta mečät, ka vielä ni ihmiset ta kulttuuri. Olen varma, jotta još šie tulit Karjalah, ni šiun on pakko käyvä Kintahankylähki. Kyläššä šie kuuntelet karjalaista pakinua, tuttavuššut kanteleh ta piirileikkih, maistelet karjalaisie piiraita, koroštau projektin luatija.
Kintahankylä on ihana paikka, missä kannattau käyvä ainaški kerran. Joka vuosi ilmeštyy yhä enemmän ihmistä, kenen šyväimie vallattih vierahanvaraset ta iloset kintahankyläläiset. Tule šieki heijän joukkoh!
