Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Jelena Ruppijeva
01.06.2022
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Oraskuun 22. päivänny Kindahan kyläh on kerrytty kylän endizen melliččyniekan Kuzma Trifonovan jälgeläzet da rahvas, kudamat ollah kiinnostuttu Trifonovan luajitun melličän uvvessah nostandah. Vmeste-fondu on pidänyh vastavuksen, ku suas kerätä midä vai vois enämbän tieduo kylän ainavoluaduzes melličäs da Trifonovan sugukunnas. 

Midä ainavoluadustu on endizes Kindahan melličäs? Melliččy oli nostettu vuvven 1920 jälles da ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan alguh suate. Melličän ižändy Kuzma Jegorovič Trifonov oli nostanuh sen suurele lautale, sendäh se ruadoi ainos, kaččomattah sih, oligo vezi Šuojunjoves nossuh vai heittynyh. Moizii melliččöi nostettih suurile jogiloile. Tässäh ei ole löydynyh ni yhty tieduo sit, ku Karjalas paiči Kindahan kyliä oli moizii uidajii, laital ruadajii, melliččöi.   

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs. 

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs.

Tovestua melličän olendukohtua projektan todevuttajil sai Suomen arhiivan fotokartočkoin vuoh da abuh rodih mennyt räkki kezä, konzu joves rubei nägymäh pohju da sai löydiä melliččykiven jiännöksii. 

Jo tänä sygyzyn Vmeste-fondu huavuau ezittiä rahvahale Kindahan melličän puuhizen makietan da luadie 3D-prezentatsien sit.  

Vastavukseh tuli ylen äijy Kuzma Trifonovan jälgelästy – kaikkiedah nelli sugupolvie. Tulluzien joukos oli kolme vunukkua da yheksä pruavovunukkua. Hyö eletäh Petroskois, Suojärves, Matrosankyläs, Jessoilas, Priäžäs da Kindahas. Kaikis vahnimal jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä. 

Kaikis vahnimal Kuzma Trifonovan jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä.

– Tiijän sen, ku buabo da died’oi käydih laukkah vaiku suolua da zuaharii ostamah, kai dostalit talois oldih omat. Kuzmal oli tarantassu, sil häi ajeli jarmankale linnah, mustelou Kuzma Trifonovan vunukku, Jessoilas eläi Jevgenija F’oudorovna Kudr’ašova. 

Nämmä da toizetgi Kindahan melličän ižändän jälgeläzien mustelut roijah tulien kniigan pohjannu. Histourien ratas -projektan aigua Vmeste-fondu huavuau piästiä ilmah kniigan Kuzma Trifonovan suvus da luadie dokumentuallizen tutkimusfilman sit. Sih ruadoh on jo ottavuttu da uskotah, ku vuvven 2023 kezäl net roijah valmehet. 

Projektan aigua kerättylöi tiedoloi

Vuozisuan XIX lopus Anuksen gubernies ruadoi äijy melliččiä. Vuvvennu 1916 Ven’al piettih enzimäine muatalovuon lugemine. Sen aigah Anuksen gubernien joga kohtas lugiettih melliččöi. Lugemizen aigah opittih suaha tarkat tiijot melliččöin sijois, ižändöis, niilöin ruadomehanizmois da kai niilöin kohendamizeh tarvittavis kululois. Muatalovuon lugemizen mugah Anuksen gubernies muanruadajil rahvahil oli 298 tuulimelliččiä da 857 pyzyviä vezimelliččiä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Karjalan Sanomat
Moderniin kouluun innoissaan oppimaan
Nykyaikainen, tilava ja kaunis koulu on avannut ovensa 182 oppilaalle Derevjankan taajamassa, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Petroskoista.
Karjalan Sanomat
Karjalan talous vähitellen toipumassa
Talouskehityksen ennakkoarvion mukaan talous kasvaa lähivuosina 1–2 prosenttia vuosittain. Nopeamman kasvun esteenä ovat länsimaiden talouspakotteet.
Karjalan Sanomat
Kalevala: mikä, miksi, mistä, milloin ja kenen?
Vastauksia tarjoaa kuhmolaisen kulttuurintutkijan Markku Niemisen Kalevala-kiistoja käsittelevä kirja.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль