Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Jelena Ruppijeva
01.06.2022
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Oraskuun 22. päivänny Kindahan kyläh on kerrytty kylän endizen melliččyniekan Kuzma Trifonovan jälgeläzet da rahvas, kudamat ollah kiinnostuttu Trifonovan luajitun melličän uvvessah nostandah. Vmeste-fondu on pidänyh vastavuksen, ku suas kerätä midä vai vois enämbän tieduo kylän ainavoluaduzes melličäs da Trifonovan sugukunnas. 

Midä ainavoluadustu on endizes Kindahan melličäs? Melliččy oli nostettu vuvven 1920 jälles da ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan alguh suate. Melličän ižändy Kuzma Jegorovič Trifonov oli nostanuh sen suurele lautale, sendäh se ruadoi ainos, kaččomattah sih, oligo vezi Šuojunjoves nossuh vai heittynyh. Moizii melliččöi nostettih suurile jogiloile. Tässäh ei ole löydynyh ni yhty tieduo sit, ku Karjalas paiči Kindahan kyliä oli moizii uidajii, laital ruadajii, melliččöi.   

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs. 

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs.

Tovestua melličän olendukohtua projektan todevuttajil sai Suomen arhiivan fotokartočkoin vuoh da abuh rodih mennyt räkki kezä, konzu joves rubei nägymäh pohju da sai löydiä melliččykiven jiännöksii. 

Jo tänä sygyzyn Vmeste-fondu huavuau ezittiä rahvahale Kindahan melličän puuhizen makietan da luadie 3D-prezentatsien sit.  

Vastavukseh tuli ylen äijy Kuzma Trifonovan jälgelästy – kaikkiedah nelli sugupolvie. Tulluzien joukos oli kolme vunukkua da yheksä pruavovunukkua. Hyö eletäh Petroskois, Suojärves, Matrosankyläs, Jessoilas, Priäžäs da Kindahas. Kaikis vahnimal jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä. 

Kaikis vahnimal Kuzma Trifonovan jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä.

– Tiijän sen, ku buabo da died’oi käydih laukkah vaiku suolua da zuaharii ostamah, kai dostalit talois oldih omat. Kuzmal oli tarantassu, sil häi ajeli jarmankale linnah, mustelou Kuzma Trifonovan vunukku, Jessoilas eläi Jevgenija F’oudorovna Kudr’ašova. 

Nämmä da toizetgi Kindahan melličän ižändän jälgeläzien mustelut roijah tulien kniigan pohjannu. Histourien ratas -projektan aigua Vmeste-fondu huavuau piästiä ilmah kniigan Kuzma Trifonovan suvus da luadie dokumentuallizen tutkimusfilman sit. Sih ruadoh on jo ottavuttu da uskotah, ku vuvven 2023 kezäl net roijah valmehet. 

Projektan aigua kerättylöi tiedoloi

Vuozisuan XIX lopus Anuksen gubernies ruadoi äijy melliččiä. Vuvvennu 1916 Ven’al piettih enzimäine muatalovuon lugemine. Sen aigah Anuksen gubernien joga kohtas lugiettih melliččöi. Lugemizen aigah opittih suaha tarkat tiijot melliččöin sijois, ižändöis, niilöin ruadomehanizmois da kai niilöin kohendamizeh tarvittavis kululois. Muatalovuon lugemizen mugah Anuksen gubernies muanruadajil rahvahil oli 298 tuulimelliččiä da 857 pyzyviä vezimelliččiä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Oma Mua
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Karjalan Sanomat
Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
Kipinä
Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Karjalan Sanomat
Matka Karjalaan: uudet reitit tarjolla
Tänä matkailukautena Karjalassa käyvät turistit voivat lähteä purjevenematkalle Karjalasta Murmanskin alueelle. Tarjolla on muitakin matkailureittejä.
Karjalan Sanomat
Asfalttitie vie pian Jukankoskelle
Tänä vuonna aletaan rakentaa kymmenen kilometrin tietä putoukselle. Rakentaminen maksaa 1,5 miljardia ruplaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль