Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy

Jelena Ruppijeva
01.06.2022
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Kindahan melliččyniekan Kuzma Trifonovan vunukku Jekaterina Tuhkanen nygöi eläy Suojärves. Inehmizel on 89 vuottu igiä. Pyhänpiän vastavukses Jekaterina Tuhkanen musteli omua died’oidu da buabua – hyö oldih ruadajat rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Oraskuun 22. päivänny Kindahan kyläh on kerrytty kylän endizen melliččyniekan Kuzma Trifonovan jälgeläzet da rahvas, kudamat ollah kiinnostuttu Trifonovan luajitun melličän uvvessah nostandah. Vmeste-fondu on pidänyh vastavuksen, ku suas kerätä midä vai vois enämbän tieduo kylän ainavoluaduzes melličäs da Trifonovan sugukunnas. 

Midä ainavoluadustu on endizes Kindahan melličäs? Melliččy oli nostettu vuvven 1920 jälles da ruadoi Suuren Ižänmuallizen voinan alguh suate. Melličän ižändy Kuzma Jegorovič Trifonov oli nostanuh sen suurele lautale, sendäh se ruadoi ainos, kaččomattah sih, oligo vezi Šuojunjoves nossuh vai heittynyh. Moizii melliččöi nostettih suurile jogiloile. Tässäh ei ole löydynyh ni yhty tieduo sit, ku Karjalas paiči Kindahan kyliä oli moizii uidajii, laital ruadajii, melliččöi.   

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs. 

Kindahan kylän vahnat rahvas mustellah, ku kyläs oli melliččy, ga enzimästy kerdua lugie melličän olendas suau Priäžän školan opastujan Art’om Petrovan Kindahan kylän suulline histourii -referuatas. Hänen ruavon ohjuajannu oli školan opastai Irina Veleslavova, kudai kezän aigua eläy Kindahan kyläs.

Tovestua melličän olendukohtua projektan todevuttajil sai Suomen arhiivan fotokartočkoin vuoh da abuh rodih mennyt räkki kezä, konzu joves rubei nägymäh pohju da sai löydiä melliččykiven jiännöksii. 

Jo tänä sygyzyn Vmeste-fondu huavuau ezittiä rahvahale Kindahan melličän puuhizen makietan da luadie 3D-prezentatsien sit.  

Vastavukseh tuli ylen äijy Kuzma Trifonovan jälgelästy – kaikkiedah nelli sugupolvie. Tulluzien joukos oli kolme vunukkua da yheksä pruavovunukkua. Hyö eletäh Petroskois, Suojärves, Matrosankyläs, Jessoilas, Priäžäs da Kindahas. Kaikis vahnimal jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä. 

Kaikis vahnimal Kuzma Trifonovan jälgeläzel, Suojärves eläjäl Jekaterina Tuhkazel on 89 vuottu igiä, nuorimal Veronika-tyttözel kaksi vuottu igiä.

– Tiijän sen, ku buabo da died’oi käydih laukkah vaiku suolua da zuaharii ostamah, kai dostalit talois oldih omat. Kuzmal oli tarantassu, sil häi ajeli jarmankale linnah, mustelou Kuzma Trifonovan vunukku, Jessoilas eläi Jevgenija F’oudorovna Kudr’ašova. 

Nämmä da toizetgi Kindahan melličän ižändän jälgeläzien mustelut roijah tulien kniigan pohjannu. Histourien ratas -projektan aigua Vmeste-fondu huavuau piästiä ilmah kniigan Kuzma Trifonovan suvus da luadie dokumentuallizen tutkimusfilman sit. Sih ruadoh on jo ottavuttu da uskotah, ku vuvven 2023 kezäl net roijah valmehet. 

Projektan aigua kerättylöi tiedoloi

Vuozisuan XIX lopus Anuksen gubernies ruadoi äijy melliččiä. Vuvvennu 1916 Ven’al piettih enzimäine muatalovuon lugemine. Sen aigah Anuksen gubernien joga kohtas lugiettih melliččöi. Lugemizen aigah opittih suaha tarkat tiijot melliččöin sijois, ižändöis, niilöin ruadomehanizmois da kai niilöin kohendamizeh tarvittavis kululois. Muatalovuon lugemizen mugah Anuksen gubernies muanruadajil rahvahil oli 298 tuulimelliččiä da 857 pyzyviä vezimelliččiä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль