Kin’alahtel salvattih poštu – rahvas ei anneta perikse

Ol’ga Ogneva
06.04.2026
Poštuozasto Kin’alahtel salvattih tämän vuvven allus. Rahvahale se oli ihan vuottamatoi yllätys.
Avukse problieman sellittämizekse kin’alahten eläjät kučuttih karjalazen televiidenien. Kuva: L’udmila Pavlova
Avukse problieman sellittämizekse kin’alahten eläjät kučuttih karjalazen televiidenien. Kuva: L’udmila Pavlova

Poštuozasto Kin’alahtel salvattih tämän vuvven allus. Rahvahale se oli ihan vuottamatoi yllätys. Jälgiaigua poštu ruadoi 1950-vuozil nostetus endizes lapsienpäivykois, ga taloi oli ylen pahas kunnos, sendäh “Ven’an Poštu” salbai ozaston kogonah, hos kyläs on oma poštanruadai.

Nygöi Kin’alahten poštankandai on kirjoil Vieljärven poštal, ga ruadau Kin’alahtel. Kerran nedälis tossargen kyläh kävyy pieni poštumašinaine.

— Poštu salvattih hyö kuilienne ylen terväh, nikel nimidä sanottu ei, zavodittih igraija. Penziet tuodih, vilus poštas rahvahal annettih. No kuibo poštu voibi salbavuo, jesli hierus eläjiä tänäpäi on vie 63 hengie! A kezäkse tullah vie bunukat, dačniekat. Kaikil pidäy poštu, sanou Anna Viktorovna Karpova.

Häi on roinnuhes da kogo ijän ruadanuh da elänyh Kin’alahtel.

Poštumašinaine tuou lehtet, penziet, kirjazet da kvitansiet. Lehtet myöhästytäh, pakkaskuun lehtet tuodih kai kerras tuhukuus, hos rahvas maksettih niilöin tuondas tävven hinnan. Kin’alahtelaine L’udmila Pavlova kirjutti žualoban Rospotrebnadzorah, sen jälles “Ven’an Poštu” tilai rahvahale lehtet heinykuukse. Ga yksikai kai lehtet myöhästytäh nedälil. Anna Karpova ei suannuh d’engoi, kudamat hänele työndi sizär Pyhärvespäi vie 5. pakkaskuudu. Net kunnelienne hävittih jällettäh.

Ščotat tullah, kunnebo menet maksamah. Priäžässäh on 80 kilometrii, da i muite. Posilkat, kirjazet. Kirjazet prostoit otetah, zakaznoidu ei oteta. Potomu što pidäy lippu viipiššie.
Anna Karpova

Ga kaikis suurin hädä on se, ku maksuloi ei oteta, sendäh gu ei ole maksanduterminualua. Lähimäine poštu on Vieljärves, matkua sinne on 30 kilometrii. Avtoubusat Kin’alahtel ei kävvä.

— Ščotat tullah, kunnebo menet maksamah. Priäžässäh on 80 kilometrii, da i muite. Posilkat, kirjazet. Kirjazet prostoit otetah, zakaznoidu ei oteta. Potomu što pidäy lippu viipiššie. Vot sentäh meile rodih neče ylen paha igravus. Miksebo vot hyö nenga laitah, jesli tahtot sinä salvata poštu, lai sinä hyvin, štobi rahvas jiädäs hyvälmielel. Kerran kävyy mašin, pane sinä sih mašinah terminualu, štobi vois tulla, maksua. Tänäpäi meile on internettu, on mobil’naja sv’az’, kai on. Ei ole vaiku himuo, štobi rahvahal olis hyvä, jatkau Anna Karpova.

Kaikis suurin hädä on se, ku maksuloi ei oteta, sendäh gu ei ole maksanduterminualua.

Poštuherrat sanotah, maksanduterminualua ei ole mašinas sendäh gu Kin’alahtel on paha matkutelefonyhtevys. Ga nuorembat eläjät maksetah laskuloi online-bankas, älytelefonas. Vahnembil, ket pakkaskuul ei voidu maksua langutelefonas, se heitti ruandan. Yhtelläh guazuu et viipiši etgo maksa onlinebankas. Sih pidäy poštu. Sen piäl kezäl, konzu kyläh tuli äijy duaččuniekkua, nuorižuo, hyö poštal terminualan kauti otettih d’engua kartoilpäi.

Poštua Kin’alahtel toven ei suannuh jättiä vahnah taloih. Jo poštuozaston salvattuu pakui levo, hyvä nikedä jo ei olluh sydämes. Kin’alahtelazet jo vuvvennu 2023 kyzyttih “Ven’an Poštua” löydiä uvvet putillizet tilat poštah niškoi. Hyö suadih siepäi vastavuksen, ku uuttu poštua ei voija nostua Kin’alahtel, ku “Ven’an Poštal” kyläs ei ole omua muapalua eigo omii toizii tiloi eigo d’engua poštan nostandah. Silloi “Ven’an Poštu” uskaldi löydiä mittahto toizet tilat poštah niškoi. Sidähäi. Löytty ei, vai salvattih vahnu poštu. Ga kin’alahtelazet iče löyttih tilat poštah niškoi — kaksi pertisty endizes mečänkuadajien yhteseländykois. Tiä kin’alahtelazet jo luajittih iče kluuban, konzu vuvvennu 2010 paloi endine. Tämä kodi ehtittih hyvin kohendua vie lespromhozan aigua, eigo rahvahan mieles pie suurii eloloi poštan avuandah.

— Täh pertizes vois luadie poštu, ku annetanneh razrešenii meile ven’akse sanuo. A kuunebo muijal azutah? Täs on levogi hyvä, šiiferil katettu, dai lämmy on, päččii voibi lämmittiä. Täs voibi azuo, kohendua vai piädy. Dai syndyzimmö. Tämä ruokkivuuhäi. Myö tulemmo da autammo. Keriämmö da poltammo kai. Enzikerdugo on, ozuttau nennii pertizii Galina Ivanovna Martinova.

Kin’alahtelazet iče löyttih tilat poštah niškoi — kaksi pertisty endizes mečänkuadajien yhteseländykois.

Vaigu tartuo ruadoh hedi ei sua, ku koil virrallizesti ei ole ižändiä.

— Nygöi ečimmö d’engua, gu voizimmo luadie dokumentat hyllätyle koile da ottua sen kyläkunnan omistukseh. Toinah sit Ven’an poštu kohendau pertit da rubieu vie parembah luaduh ruadamah Kin’alahtel. Koin otandu meijän omistukseh kestäy kaksi vuottu, smietin, tänävuon ei sua ruadua nimidä. Uvvessah kiännymmö “Ven’an Poštan” puoleh, ku poštumašinas olis maksanduterminualu, ku rahvas voidas maksua laskut, sanoi Vieljärven kyläkunnan piämies Aleksandr Čugai.

Kin’alahtelazet ei anneta perikse da ylen äijäl prižmitäh poštan avuandua kyläh. Nostettihhäi kaksi vuottu tagaperin Kin’alahtel uuzi nygyaigaine feršalipunktu. Semmite tuandoi tuli tiedo, ku Ven’an halličus andau Ven’an poštale viizi miljardua rubl’ua abuu. Eigo nenis elolois löydys näppisty Kin’alahten poštah niškoi?


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kalevala ja vepsä innoittavat oppilaita
Koululaiset Petroskoista, Soutjärveltä, Kalevalasta ja Tulvojasta osallistuivat Elias Lönnrotin kunniaksi 20. kertaa pidettyyn konferenssiin.
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль