Kiinnostus sugrikieliin on edelleen kova

Kiinnostus sugrikieliin on edelleen kova

Margarita Pehkonen
24.07.2023
Petroskoin yliopiston karjalan, vepsän ja suomen kielten opintolinjat kuuluvat tänä vuonna hakijoiden top-listalle.
Yliopistohaku päättyy 25. heinäkuuta. Opiskelijaksi hakijat hyväksytään 30. heinäkuuta ja 9. elokuuta. Tähän mennessä hakijan on päätettävä, missä yliopistossa ja millä opintolinjalla hän haluaa opiskella. Kuva: Margarita Pehkonen
Yliopistohaku päättyy 25. heinäkuuta. Opiskelijaksi hakijat hyväksytään 30. heinäkuuta ja 9. elokuuta. Tähän mennessä hakijan on päätettävä, missä yliopistossa ja millä opintolinjalla hän haluaa opiskella. Kuva: Margarita Pehkonen

Petroskoin valtionyliopiston tuoreiden tilastojen mukaan tämän vuoden hakijoita kiinnostavat eniten humanistiset tieteet. Hakijoiden top-listalle kuuluvat esimerkiksi oikeustieteen ja sosiologian opintolinjat sekä muutama filologiaa koskeva opintolinja.

Kysytyimpien opintolinjojen joukkoon kuuluvat muun muassa karjalan, vepsän ja suomen kielten ja kirjallisuuden linjat. Kilpailu suomen ja vepsän kielten linjalla on 12 hakijaa per paikka. Suomen ja karjalan kielten linjalla tilanne on melkein sama eli 11,67 hakijaa.

— Kilpailu karjalan, vepsän ja suomen opintolinjoille on pysynyt erittäin kovana noin viiden vuoden aikana, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja, historian tohtori Tatjana Paškova sanoo.

Kilpailu karjalan, vepsän ja suomen opintolinjoille on pysynyt erittäin kovana noin viiden vuoden aikana.
Tatjana Paškova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja

Paškovan mukaan opintolinjojen kysyntään vaikuttavat eri tekijät. 

— Joskus ensimmäiselle kurssille päässeet eivät tiedä mitään karjalan ja vepsän kielistä, mutta he haluavat oppia jotain uutta. Laitokselle pääsee sekä Karjalassa että muualla Venäjällä asuvia nuoria, Paškova kertoo.

Karjalan asukkaiden lisäksi itämerensuomalaisen filologian laitoksella opiskelee nyt nuoria muilta Venäjän alueilta kuten Leningradin, Moskovan ja Volgogradin alueilta.

— Samaten meillä on opiskelijoita, joiden perheissä puhutaan tai puhuttiin sugrikieliä. Nämä opiskelijat sanovat haluavansa osata näitä kieliä.

Laitoksen johtajan mukaan nuoret haluavat saada yliopistossa hyödyllisiä taitoja ja tietoja, joita voi käyttää työssä yliopiston jälkeen.

— Karjalan ja vepsän oppimista tuetaan nyt aktiivisesti valtion tasolla. Opiskelijoilla on mahdollisuus työskennellä alallaan opetuksen jälkeen, kehittää ja edistää karjalaa, suomea ja vepsää, Paškova sanoo.

Sugrikielten opintolinjoilta valmistuneilla ovat laajat madollisuudet ammatinvalinnassa.

— Laitokseltamme valmistuneet opettavat karjalaa, vepsää ja suomea kouluissa ja kielikursseilla. Kursseilla opettajina toimivat jopa vanhempien kurssien opiskelijat. Yliopistossa saatuja kielitaitoja hyödynnetään myös toimittajan työssä. Jotkut laitokselta valmistuneet työskentelevät matkailu- ja kulttuurialalla, Paškova kertoo.

Yritämme tarjota opiskelijoille yhä enemmän mahdollisuuksia käyttää suomea, karjalaa ja vepsää ja saada uusia taitoja, jotka voivat olla tarpeen heidän tulevassa työssään.
Tatjana Paškova, Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja

Laitoksen opiskelijat valmistuvat filologian kandidaateiksi. Opinnot kestävät neljä vuotta. Tärkeä osa opiskelua on harjoittelu. Opiskelijoilla on kieli-, työ- ja opettajaharjoittelu.

— Kolmannen kurssin opiskelijoilla on kääntäjäharjoittelu. He harjoittelevat laitoksellamme. Ensimmäisen ja toisen kurssien opiskelijat harjoittelevat esimerkiksi Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa tai Periodika-kustantamossa, Paškova sanoo.

Neljännen kurssin opiskelijoilla on opettajaharjoittelu. Tavallisesti pettajaharjoittelupaikkoina on karjalaa, vepsää ja suomea opettavia Karjalan kouluja.

Laitos on aina etsimässä uusia yhteistyökumppaneita.

— Yritämme tarjota opiskelijoille yhä enemmän mahdollisuuksia käyttää suomea, karjalaa ja vepsää ja saada uusia taitoja, jotka voivat olla tarpeen heidän tulevassa työssään, itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja kertoo.

Kandidaateiksi valmistuneilla on myös mahdollisuus jatkaa opintojaan saman laitoksen maisteriohjelmassa. Maisteriopinnot kestävät kaksi vuotta.

— Maistereiksi valmistuneet voivat työskennellä Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa tai jatkaa itämerensuomalaisen filologian laitoksella opettajana, Paškova kertoo.

Ehdit vielä opiskelijaksi

Yliopistohaku jatkuu yhä. Kampanja päättyy ensi tiistaina 25. heinäkuuta. 

Abiturientti voi hakea yliopistoon eri tavoin. Hakija voi tuoda henkilökohtaisesti yliopistoon kaikki tarvittavat asiakirjat tai hakeutua Petroskoin yliopiston verkkosivun avulla. Yliopistoon voi hakea myös valtionpalvelujen gosuslugi.ru -portaalilla.

Sääntöjen mukaan abiturientti voi hakea viiteen yliopistoon ja jokaisessa yliopistossa viidelle opintolinjalle.

Opiskelijoiksi hakijat hyväksytään 30. heinäkuuta ja 9. elokuuta. Tähän mennessä hakijan on päätettävä, missä yliopistossa ja millä opintolinjalla hän haluaa opiskella.

Petroskoin yliopiston itämerensuomalaisen filologian laitoksen johtaja Tatjana Paškova toivoo, että hakijat valitsevat opittavaksi karjalaa, vepsää ja suomea.

— Itämerensuomalaisen filologian laitos on ainoa laitos, missä voi opiskella karjalan ja vepsän kielen filologiksi. Kieliä luetaan alusta alkaen. Kielten lisäksi opiskelijat tutustuvat karjalaiseen kulttuuriin, kansanrunouteen ja moniin muihin asioihin, Paškova kertoo.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль