Kiinnostus kieliin on laskussa

Kiinnostus kieliin on laskussa

Margarita Pehkonen
01.10.2024
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Karjalan, vepsän ja suomen kieltä luetaan tänä lukuvuonna 38 Karjalan koulussa. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto
Karjalan, vepsän ja suomen kieltä luetaan tänä lukuvuonna 38 Karjalan koulussa. Kuva: Karjalan Sanomien arkisto

Tästä lukuvuodesta alkaen Kostamuksen kymnaasin tiloissa voi taas kuulla karjalan kieltä.

— Oppilaat lukevat varsinaiskarjalaa. Sitä lukevat toisen, kolmannen ja neljännen luokan oppilaat. Tällä hetkellä on ilmaissut halunsa opiskella karjalaa 17 lasta. Myös viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat kieltä, karjalan kielen opettaja Anna Nikandrova kertoo.

Nikandrovan mukaan aiemmin karjalaa luettiin lukiossa pakollisena oppiaineena.

— Vaikka kielen lukeminen oli kaikille pakollista, vain osa lapsista oli kiinnostunut karjalan kielestä ja halusi tutustua karjalaisiin perinteisiin, Nikandrova muistelee.

Tänä lukuvuonna kieltä luetaan vain kerhossa. Tunnit järjestetään kaksi kertaa viikossa.

— Lapset käyvät kerhossa koulupäivän jälkeen. Ymmärrän, että oppitunneille he tulevat väsyneinä. Siitä syystä heidän on vaikea oppia kieliopillisia sääntöjä.

Kaikesta huolimatta opettaja yrittää tehdä oppitunteista mielenkiintoisia. Nikandrova tekee yhteistyötä Viena-seuran kanssa.

— Pyrimme yhdessä tutustuttamaan lapsia karjalan kieleen sekä karjalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin mielenkiintoisella tavalla, Nikandrova sanoo.

Kielen opetus lopetettiin muun muassa Petroskoin koulussa numero kaksi. Viime vuonna karjalaa luki 13 yhdeksäsluokkalaista. Nyt he opiskelevat yläkoulussa. Karjalan kieli puuttuu yläluokkien opetusohjelmasta.
Olga Hramtsova, etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen asiantuntija

Kostamuksen lukion lisäksi karjalan kieltä opetetaan tänä lukuvuonna 23 tasavallan koulussa. Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen tilastojen mukaan nyt karjalaa lukee 1 870 koululaista.

— Suurin osa lapsista eli 1 782 lukee livvinkarjalaa. Sitä opetetaan 16 koulussa. Varsinaiskarjalaa opiskelee 200 lasta kahdeksassa koulussa, Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskus informoi tutkimuksessa.

Livvin- ja varsinaiskarjalan murteiden lisäksi Karjalassa luetaan myös lyydiä.

— Lyydin murretta opetetaan vain yhdessä koulussa, kerrotaan tutkimuksessa.

Tutkimuksesta näkee, että lasten kiinnostus karjalan kieltä kohtaan on laskenut tänä lukuvuonna. Viime lukuvuonna karjalan kieltä opiskeli 2 035 oppilasta.

— Kielen opetus lopetettiin muun muassa Petroskoin koulussa numero kaksi. Viime vuonna karjalaa luki 13 yhdeksäsluokkalaista. Nyt he opiskelevat yläkoulussa. Karjalan kieli puuttuu yläluokkien opetusohjelmasta, etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen asiantuntija Olga Hramtsova kertoo.

— Oppilaidemme kiinnostus karjalan kieltä kohtaan on laskenut muutaman viime vuoden aikana. Vaikka karjalan opetus lopetettiin, sama opettaja opettaa nyt suomea, koulun vt. rehtori Jelena Smirnova kertoo.

Olemme huomanneet, että harvat vanhemmat sanovat haluavansa, että lapsensa opiskelisi koulussa suomea.
Jelena Smirnova, Petroskoin 2. koulun vt. rehtori

Myös vepsän ja suomen kieltä lukevien määrä on laskenut. Vepsän kieltä neljässä koulussa opiskelee 257 lasta. Viime vuonna kieltä luki 275 koululaista.

Syyskuun alusta suomea on lukenut 3 390. Viime vuonna määrä oli 3 579 lasta. Suomea luetaan esimerkiksi Petroskoin koulussa numero kaksi.

— Olemme huomanneet, että harvat vanhemmat sanovat haluavansa, että lapsensa opiskelisi koulussa suomea. Oppiaineen kysyntään vaikuttaa muun muassa nykyinen geopoliittinen tilanne. Suomea koulussamme luetaan kuitenkin 1.—9. luokilla, Smirnova sanoo.

Etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen edustajan Hramtsovan mukaan sellainen lasku on merkityksetön.

— Kieliä lukevien määrä riippuu oppilaiden määrästä, joka vaihtelee vuosittain. Jotkut opiskelevat vähemmistökieliä vain peruskoulun loppuun saakka, Hramtsova huomauttaa.

Analyysin tuloksista riippuvat karjalan, vepsän ja suomen kielillä ilmestyvien lastenlehti Kipinän sekä Karjalan Sanomien ja Oma Muan painosmäärät.
Natalja Sinitskaja, Periodika-kustantamon pääjohtaja

Vähemmistökieliä Karjalassa lukevien koululaisten määrä on selvinnyt sen jälkeen, kun Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen keskus on kerännyt tiedot kaikilta kouluilta.

Vähemmistökieliä lukevien määrää analysoidaan Karjalassa vuosittain. Analyysin tuloksia käytetään sekä koulutus- että muillakin aloilla, esimerkiksi Periodika-kustantamossa.

— Analyysin tuloksista riippuvat karjalan, vepsän ja suomen kielillä ilmestyvien lastenlehti Kipinän sekä Karjalan Sanomien ja Oma Muan painosmäärät, Periodika-kustantamon pääjohtaja Natalja Sinitskaja kertoo.

Etnokulttuurisen koulutuksen keskuksen edustajien mielestä kieltä lukevien määrän lasku ei vaikuta huomattavasti kielitilanteeseen Karjalassa. Sinitskaja on toista mieltä.

— Nuorten kiinnostus vähemmistökieliin huolestuttaa. Nykytilanne voi vaikuttaa sanoma- ja aikakauslehtiemme kysyntään tulevaisuudessa, hän korostaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjalainen mansikka on lopulta kypsynyt
Petroskoissa pidettäville mansikkamarkkinoille karjalaiset mansikanviljelijät ovat tuoneet ensimmäisiä kypsyneitä marjoja.
Oma Mua
Karjalaisien elämyä ei pie jättyä venehittä
Vienan Karjalan perintehellisen venehen rakentamisen šaloja šuatih tietyä Muinasen Karjalan muan muisto: tiijuššamma käsitöitä ta šäilytämmä perinnehtä -projektin ošallistujat.
Karjalan Sanomat
Ääniopas tutustuttaa Vuokkiniemeen
Kostamuksessa valmistetaan ääniopastus, joka tutustuttaa Vuokkiniemen historiaan ja kulttuuriin pelimuodossa. Hanke toteutetaan Dobrota Severa -rahaston tuella.
Kodima
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Maria Košeleva radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas. A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan. Maria oppib vepsän kel’t, i se oli valitud hänen tedoradon temaks.
Oma Mua
Mandžoidu on täyzi joga ast’e, kai käziaste
Nuožarves eläi mandžoinkazvattai sanelou hyvän mandžoin uudizen peittožuksis da mandžoibiznesan monimutkažuksis.
Oma Mua
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana.
Karjalan Sanomat
Etnopuisto kutsuu uppoutumaan legendaan
Äänisenrannan piirissä toimintansa aloitti uusi etnopuisto nimeltä Varion tulivuori. Puisto tutustuttaa vierailijoita kulttuuriin ja geologiaan.
Karjalan Sanomat
Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Oma Mua
Karjalan tazavaldu on täyttänyh 105 vuottu
Tänä vuon Karjalan tazavallan päiviä ei eistetty sygyzykse, kui se oli endizinny vuozin, sen piendykohtakse miärättih Petroskoi da yhtistettih linnan päivän kel.
Karjalan Sanomat
Uusia kaivosyrityksiä ilmestyy Karjalaan
Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa tehtiin sopimukset uusien kaivosyritysten perustamisesta Karjalaan. Ne louhivat ja jalostavat marmoria, graniittia ja tuffiitteja.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль