Kieltä oppii pelaamalla

Kieltä oppii pelaamalla

Jelena Maloduševa
22.09.2023
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu
Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Kuvassa projektin johtaja Arkadi Munijev kolmas vasemmalta. Kuva: Kalmukkia-ryhmän VKontakte-sivu

Elistan IT-klusterissa Digitaalinen Kalmukia on kehitetty Kansallisaarremobiilipeli, joka auttaa lapsia oppimaan äidinkieliään. Pelin kehittäjät esittelivät pelinsä yleisölle Kalmukiassa. Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

— Mobiilipeli on opettavainen ja kielitaitoja kehittävä. Se ei ole vain hauskanpitoa, vaan ihminen hyötyy siitä. Peli kiinnittää huomiota Venäjän kansojen moninaisuuteen sekä opettaa arvostamaan kansallista kulttuuria ja kieltä, projektin johtaja Arkadi Munijev sanoo.

— Globaalissa merkityksessä äidinkieli auttaa ymmärtämään kansanviisautta, jonka edelliset sukupolvet ovat keränneet ja säilyttäneet. He välittivät sitä sukupolvelta toiselle. Tehtävänämme on säilyttää tietoa ja välittää sitä eteenpäin, Munijev pohtii.

Peli on saatavilla 30 vähemmistökielellä ja muun muassa karjalaksi.

Idea mobiilipelistä äidinkielellä syntyi tammikuussa 2022. Pelin avulla yli 6-vuotiaat lapset voivat oppia laskemaan ja sanomaan värejä äidinkielellä. Siinä käytetään helppoa sanastoa.

Peli on runner-tyylinen. Pelin juonen mukaan hahmo löytää Kansallisaarre-kirjan, josta muutama sivu puuttuu. Kirjan pelastamiseksi hahmon on käytävä esteiden läpi ja hankittava uutta tietoa äidinkielestä ja kulttuurista.

Lapset edistyvät tasoilla. Vaikeustaso kasvaa pelin edetessä. Heidän pitää myös voittaa bonushaaste jokaisen tason lopussa. Pelaajan on osattava numeroita, sanoja ja sanontoja äidinkielellä.

Pelin hahmot ovat kansallispuvuissa ja pelin aikana he käyvät paikallisissa nähtävyyksissä.

— Oletimme, että peliamme pelaavat ala-asteella opiskelevat lapset. He oppivat kuvaamaan esineitä, siksi käytämme pelissä helppoja adjektiiveja, esimerkiksi suuri, pieni, lämmin, kylmä ja kaunis. Käytämme yhteensä 35 sanaa. Adjektiiveja täydentävät numerot 0—10 ja värit, hän kertoo.

Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, että ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille.
Arkadi Munijev, projektin johtaja

Projektin ensimmäisessä vaiheessa pelin kehittäjät suunnittelivat hahmoja ja ympäristöä sekä valitsivat kielet, joita pelissä käytetään.

— Sitten otimme yhteyttä eri Venäjän tasavaltojen kansallismuseoihin tai taideopistoihin ja pyysimme lähettämään meille informaatiota kansallispuvuista ja nähtävyyksistä, Munijev muistelee.

— Meillä oli vaikeuksia esimerkiksi altailaisen kansallispuvun suunnittelussa. Löysimme Internetistä altailaisen naisen puvun mallin ja aloimme mallintaa sitä tietokoneella. Samaan aikaan otimme yhteyttä altailaisiin asiantuntijoihin ja he sanoivat, että puku ei sovi, sillä se oli naimisissa olevan naisen puku. Pelin hahmo on alaikäinen tyttö. Jouduimme tekemään työn uudestaan, hän kertoo.

— Projektin aikana saimme tietoa monista kiinnostavista asioista, jotka koskivat kieliä. Kalmukki on lähellä burjaatin kieltä. Samoin on muutamissa Kaukasian kielissä. Lisäksi Kaukasian kielissä käytetään joskus numeroita kirjaimien asemesta, Munijev sanoo.

Seuraava oli mallinnusvaihe ja hahmon pinnan muodostaminen tekstuurien avulla. Valmis peli testattiin ja esiteltiin yleisölle.

— Otamme yhteyttä eri tasavaltojen kulttuuriministeriöihin, jotta ne kertoisivat pelistä muun muassa äidinkielten opettajille, Munijev toteaa.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль