Kielikursseille on kova kysyntä
Noin sata ihmistä on ilmoittautunut kielikursseille, jotka järjestää Periodika-kustantamon karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskus. Kurssit pidetään Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella.
Kielikurssit tarjoavat hyvän mahdollisuuden suomen, karjalan ja vepsän kielten opiskeluun. Kursseilla on mahdollista kehittää kielitaitoa, kerrata aiemmin opittuja taitoja tai aloittaa uuden kielen lukemisen.
— Suurin osa ihmisistä käy kursseilla puhumassa kieliä. Vastaanotamme kielikursseille kaikki, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskuksen PR-asiatuntija Alina Kartynen sanoo.
Vuosien mittaan kiinnostus kielten lukemiseen ei ole vähentynyt. Kurssilaisten joukossa on sekä aloittelijoita että edistyneitä. Ihmiset käyvät kielikursseilla eri syistä.
— Useissa tapauksissa ihmiset käyvät kielikursseilla, koska heillä on karjalaisia tai vepsäläisiä sukujuuria. Kurssilaisten joukossa on ihmisiä, jotka ovat muuttaneet Karjalaan. Sen vuoksi he haluavat osata karjalaa tai vepsää, hän sanoo.
— Monet käyvät kursseilla, koska he haluavat auttaa lastaan omaksumaan kieltä, Kartynen sanoo.
Hakijoiden joukossa on ihmisiä, joiden on vaikea valita opiskeltava kieli. He voivat käydä vepsän tai karjalan kielikurssin ensimmäisellä oppitunnilla päättää sitten, jatkaako kielen lukemista tai valitsee toisen kielen.
— Kurssilainen voi oppia kaksi kieltä. Viime vuosina monet valitsivat kaksi kieltä.
Resurssi- ja kielikeskus järjestää kielikursseja Segežassa etänä.
— Monta vuotta sitten segežalaiset pyysivät meitä järjestämään kielikurssia. Nyt halukkaat kokoontuvat Segežan kaupungin kirjaston tiloihin ja oppivat etänä livviä, Kartynen kertoo.
Kaikki kielet kiinnostavat ihmisiä, mutta suomen kieli kiinnosti viime vuonna kaikkein eniten. Kielikurssille yhden päivän aikana ilmoittautui noin 70 ihmistä.
Suomen kielen kurssin opettaja Tatjana Islamaeva odottaa paljon kuulijoita myös tänä lukuvuonna.
— Kielikurssi on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat kehittää omaa suomen kielen taitoaan tai muistella niitä aikoja, kun he olivat puhuneet suomea tai käyneet Suomessa, Islamaeva sanoo.
— Kurssilla on paljon harrastajia, jotka ovat jo vuosikausia opetelleet kieltä vain huvin vuoksi. On myös muiden kurssien ja koulujen oppilaita, jotka pyrkivät parantamaan kielitaitoaan ja kurssi antaa sen mahdollisuuden ilmaiseksi, Islamaeva kommentoi.
— Kurssi on tärkeä myös suomen kielen ylläpidon kannalta. Sillä on sivistävä rooli, koska oppituntien lisäksi pidän myös luentoja kielen historiasta, opettaja lisää.
Kurssille tulee joka vuosi eritasoisia kuulijoita, mikä vaikeuttaa opettamista, mutta jokainen saa aina sen, minkä haluaa osata.
— Lopussa pidän lyhyen testin ja kertaustunnin. Viimeisellä tunnilla menemme kävelykierrokselle kaupunkiin. Kerron kuulijoille historiallisia tietoja kaupungistamme suomen kielellä, opettaja kertoo.
Jokaisella kielikurssilla on kaksi ryhmää. Toinen on tarkoitettu aloittelijoille ja toinen edistyneille.
— Tänä vuonna lyydin kielen edistyneen tason oppilaille tarkoitetulle kurssille on ilmoittautunut yhdeksän henkeä. Suurin osa heistä osaa lyydiä hyvin, lyydin kielen opettajan Ljudmila Aleksejeva sanoo.
— Kaikki kurssilaiset ovat kansallisuudeltaan lyydiläisiä. Lapsena he kuulivat kieltä, mutta sitten unohtivat sen. Kurssilla monet alkavat muistaa äidinkielensä sanoja. Ihmiset yrittävät puhua.
Lyydin kielen opetuksessa on paljon vaikeuksia. Yksi niistä on se, että lyydillä on kolme murretta. Ne eroavat toisistaan.
— Lyydiä puhutaan Kontupohjan piirissä, Pyhäjärven ja Kuujärven taajamissa. Nyt ryhmässä suurin osa kuulijoista on Kontupohjan piiristä kotoisin. Tästä syystä kurssilaiset oppivat Kontupohjan piirin murretta, Aleksejeva sanoo.
Lyydiä luetaan Aleksejevan kirjoittaman oppikirjan mukaan. Lisäksi hän valmistaa kurssilaisille muita oppimateriaaleja. Opettaja sanoo, että lyydinkielisiä kirjoja ja oppikirjoja on vähän.
— Kurssilaisten suunnitelmissa on julkaista kirja, joka sisältää lyydinkielisiä kertomuksia.
— Kurssilla puhumme kylistä, vuodenajoista, perheistä. Olen varma, että kurssilaisen pitää puhua kieltä paljon, jos hän haluaa osata sitä hyvin. Minun tavoitteenani on motivoida heitä puhumaan lyydiä ja oppimaan sanoja ulkoa.
Aleksejevan mukaan kielikurssit ovat tärkeitä, koska ihmiset muistavat äidinkieltään.
— Kielikurssi toimii kannustimena. Kurssilaiset muistavat, miten heidän vanhempansa ja isovanhempansa puhuivat. He pyrkivät puhumaan samalla tavalla, opettaja sanoo.
Ilmaiset kielikurssit on järjestetty vuodesta 2019 Periodika-kustantamon talossa. Kurssit kestävät joulukuun loppuun asti. Ehkä ne saavat jatkoa ensi vuonna. Jokainen oppitunti kestää puolitoista tuntia ja se järjestetään kerran viikossa.
