Kielikerho yhdistänyt lapsia Kostamuksessa

Ihmeellinen karjala -kielikerhossa lapset lukevat kieltä Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun varsinaiskarjalan kielen opettajan Jelena Pankratjevan oppikirjojen ja työvihkojen mukaan. 6+ Kuva: Arhippa Perttuselle nimetyn rahaston VKontakte-sivu

Lastenkerho Ihmeellinen karjala on aloittanut toimintansa Kostamuksen harrastajatoiminnan keskuksessa runonlaulaja Arhippa Perttuselle nimetyn rahaston aloitteesta ja kaupungin opetushallinnon tuella. Karjalan kielen ja kulttuurin kerhossa pidetiin kaksi oppituntia maanantaina ja perjantaina.

— Lastenkerhon kahteen ryhmään on ilmoittautunut toistaiseksi 13 koululaista. He ovat 8—11-vuotiaita. Oppitunneilla lapset sekä lukevat varsinaiskarjalan murretta että tutustuvat karjalaiseen kulttuuriin, kansanrunouteen, historiaan ja perinteisiin, sanoo Arhippa Perttuselle nimetty rahasto -kansalaisjärjestön johtaja Marija Mitina.

Hänen mukaansa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan karjalaksi. Karjalaiseen kulttuuriin heitä perehdyttävät Hete-kansanyhtyeen, Tuuletar-tanssiyhtyeen sekä kansalaisjärjestön jäsenet.

— Kerhossa lapset oppivat myös soittamaan kanteletta, osallistuvat erilaisiin työpajoihin ja käyvät kierroksilla kulttuuripaikoissa, joissa on mukava karjalankielinen ympäristö, Mitina kertoo.

On erittäin tärkeää, että tuleva sukupolvi ymmärtäisi, rakastaisi ja arvostaisi kotiseudun omaperäisyyttä.

Kostamuksen kaupunkipiirin opetushallinto

Rahaston aloitetta on tukenut Kostamuksen kaupunkipiirin opetushallinnon johtaja Antonina Lankina. Arhippa Perttuselle nimetyn rahaston edustajat ja opetushallinnon johtaja keskustelivat lokakuussa sellaisen karjalan kielen lastenkerhon perustamisesta, jossa voivat käydä kaupungin eri koulujen oppilaat.

— Viime aikoina on huomattu, että kiinnostus karjalan kieleen on kasvanut. Toiset lukevat kieltä palatakseen juurilleen. Taas toiset haluavat saada enemmän tietoa sen alueen historiasta ja kulttuurista, jolla he asuvat, opetushallinto kirjoittaa sosiaalisessa mediassa VKontakte-sivullaan.

Opetushallinto korostaa Kostamuksen kaupunkipiirin ainutlaatuisen historian ja kulttuurin arvoa ja merkitystä.

— On erittäin tärkeää, että tuleva sukupolvi ymmärtäisi, rakastaisi ja arvostaisi kotiseudun omaperäisyyttä, opetushallinto painottaa VKontakte-sivullaan.

Huolimatta siitä, että lukuvuosi on alkanut melkein kolme kuukautta sitten, opetushallinto on löytänyt varat kielikerhon opettajan työpaikan luomiseen. Lapset käyvät kerhossa ilmaiseksi.

Mitinan mukaan kansalaisjärjestön suunnitelmissa on perustaa karjalan kielen kerho myös teiniikäisille lapsille.

Opettaja toivoo, että ensi kesänä hän, kerhon oppilaat ja heidän vanhempansa tekevät matkan Kostamuksen kaupunkipiiriin kuuluviin runokyliin Vuokkiniemeen ja Vuonniseen.

Lukuvuoden aikana kielikerhon opettaja Anna Jegorova opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan karjalaksi.

— Oppitunneilla käytän Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun varsinaiskarjalan kielen opettajan Jelena Pankratjevan toiselle luokalle tekemää oppikirjaa ja työvihkoa, Jegorova kertoo.

— Kerholaiset oppivat kieliopin alkeita ja sanastoa aiheiden mukaan, hän lisää.

Opettaja toivoo, että ensi kesänä hän sekä kerhon oppilaat ja heidän vanhempansa tekevät matkan Kostamuksen kaupunkipiiriin kuuluviin runokyliin Vuokkiniemeen ja Vuonniseen.

Kostamuksessa karjalan kieltä luetaan myös yhdessä päiväkodissa sekä kaupungin Jaakko Rugojeville nimetyssä 1. koulussa ja kymnaasissa lukujärjestyksen ulkopuolella. Vuokkiniemen kylän koulussa karjalan kieltä opetetaan oppiaineena kaikille oppilaille. Tänä lukuvuonna heitä on 12.

Varsinaiskarjalan opettaja Jegorova opettaa kieltä myös Kostamuksen kymnaasissa.

— Nyt kymnaasin kielikerhossa käy kymmenen ala-asteen oppilasta. Viime lukuvuonna kerhon oppilaat olivat etupäässä neljäsluokkalaisia. Tänä lukuvuonna he opiskelevat keskiasteella eivätkä ehdi käydä kerhossa pitkän koulupäivän takia. Koulupäivä saa olla kuusi tai seitsemän tuntia, Jegorova kertoo.

Päätehtäväni on tutustuttaa lapsia varsinaiskarjalan kielen erikoisuuksiin, kansan kulttuuriin, perinteisiin ja historiaan.

Anna Jegorova, kielikerhon opettaja

Opettaja Jegorova tunnustaa, että lapset pitävät eniten erilaisista tilaisuuksista, tietovisoista ja työpajoista karjalan kielellä. Viime lukuvuonna kymnaasi ja 1. koulu järjestivät yhteistyössä karjalan kielen oppilaille yhteisiä tilaisuuksia.

— Valitettavasti lasten on vaikea oppia karjalan kirjakieltä. Ensimmäinen syy on siinä, että voin opettaa kieltä koululaisille aikaisintaan kuudennella oppitunnilla, jolloin he keskittyvät opiskeluun jo heikosti. Oppitunti on kerran viikossa, Jegorova täsmentää.

Toinen syy johtuu hänen mielestään siitä, että lapset eivät enää kuule eivätkä puhu kieltä perheissään.

— Nyt nuorissa perheissä ei puhuta karjalan kieltä. Lapset voivat oppia puhekieltä vain mummoiltaan ja vaareiltaan, jotka asuvat kylissä, Jegorova huomauttaa.

— Siksi päätehtäväni on tutustuttaa lapsia varsinaiskarjalan kielen erikoisuuksiin, kansan kulttuuriin, perinteisiin ja historiaan, jotta he tuntevat kotiseutuaan, opettaja sanoo.

Varsinaiskarjalaa luetaan kahdeksassa koulussa

Karjalan koulutuskehitysinstituutin syyskuussa antamien tilastotietojen mukaan tänä lukuvuonna varsinaiskarjalan murretta opetetaan yhteensä 189 oppilaalle kahdeksassa koulussa.

Kostamuksen kaupunkipiirin koulujen lisäksi varsinaiskarjalaa opetetaan myös Kalevalan, Kepan, Jyskyjärven ja Sohjanankosken kouluissa sekä Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Kaikissa kouluissa on töissä 9 varsinaiskarjalan opettajaa.

Karjalan kielen opetus on järjestetty 23 Karjalan koulussa. Kouluissa on töissä 31 karjalan kielen opettajaa. Karjalan kieltä lukee 1 895 lasta.