Kieliä vapaaehtoisesti myös lapsille

Kieliä vapaaehtoisesti myös lapsille

Marina Tolstyh
09.02.2021
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriö piti tapaamiset Karjalan alkuperäiskansoja tukevien kansalaisjärjestöjen kanssa. Ministeriö odottaa uusia aloitteita, joista parhaita se tukee.
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov (kesk.) ja osastopäällikkö Jelena Migunova kertoivat kansalaisjärjestöjen edustajille viraston toiminnan tuloksista ja suunnitelmista. Kuva: Marina Tolstyh
Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov (kesk.) ja osastopäällikkö Jelena Migunova kertoivat kansalaisjärjestöjen edustajille viraston toiminnan tuloksista ja suunnitelmista. Kuva: Marina Tolstyh

Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri Sergei Kiseljov odottaa tasavallan alkuperäiskansojen kansalaisjärjestöiltä uusia ideoita ja ehdotuksia.

— Tapaamisissa kansalaisjärjestöjen kanssa kerromme ensin siitä, mitä ministeriö teki alkuperäiskansojen hyväksi edellisvuonna ja mitä haluamme tehdä jatkossa. Järjestöiltä haluamme uusia ideoita. Nyt pyydämme järjestöjä miettimään, mitä voimme tehdä yhdessä lasten hyväksi, ministeri Kiseljov sanoo.

Ministeri ehdottaa, että Periodika-kustantamon rakennuksen tiloihin voidaan perustaa niin sanottu lasten kansallinen kehityspiste, jossa lapset voivat esimerkiksi lukea kansalliskieliä, tehdä piirrosfilmejä ja tietokonetyötä sekä äänittää lauluja. Nykyään kustantamon rakennuksessa sijaitsevat Karjalan kansallislehtien toimitukset, Oma Media -portaali, karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten resurssi- ja kielikeskus sekä Ystävyyden talo.

Periodikan johtaja Natalja Sinitskaja puolestaan lisää, että nyt rakennuksessa korjataan tiloja, joissa alkuperäiskielistä kiinnostuneille lapsille tarjotaan erilaisia aktiviteettejä karjalan, vepsän ja suomen kielellä.

Pyydämme järjestöjä miettimään, mitä voimme tehdä yhdessä lasten hyväksi.
Sergei Kiseljov, Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeri

Ministeri Kiseljovin mukaan karjalaisten ja vepsäläisten kansallisjärjestöt ovat aktiivisempia kuin suomen kieltä ja kulttuuria tukevat järjestöt. Kuitenkin suomen kielen kannatus on Karjalassa viime vuosina lisääntynyt sen jälkeen, kun on perustettu suomen kielen opettajan Tatjana Islamaevan johtama Karjalan suomen kielen keskus.

— Olen tyytyväinen siihen, että Karjalan kansallisuusministeriö on tukenut aloitteitani suomen kielen kehityksestä tasavallassa. Suomen kielen keskuksen aloittamat ilmainen suomen kielen kurssi ja suomen kielen viikko laitetaan nyt ministeriön tapahtumakalenteriin, Islamaeva esittää.

Ministeriön mukaan viime vuonna se myönsi kolmelle suomen kieltä ja kulttuuria tukevalle hankkeelle yli miljoona ruplaa. Hankerahalla tuettiin esimerkiksi Tšalnan kylän suomenkielistä Tuomi-yhtyettä, tehtiin näyttelyt inkerinsuomalaisten elämästä ja kansanpuvuista sekä julkaistiin kolme kirjaa. Ne ovat laulukokoelmat Karjalasta ja Inkerinmaasta sekä Tšalnan inkerinsuomalaisten kohtaloista kertova kirja.

Ministeriön tämän vuoden tapahtumakalenterissa ovat esimerkiksi 9. huhtikuuta Suomessa vietettävälle suomen kielen päivälle omistetut tapahtumat ja suomen kielen viikko lokakuussa.

Olen tyytyväinen siihen, että Karjalan kansallisuusministeriö on tukenut aloitteitani suomen kielen kehityksestä Karjalassa.
Tatjana Islamaeva, Karjalan tasavallan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja

Viime vuonna kansallisuuspolitiikan ministeriö järjesti tasavallan piirihallinnoille hankekilpailun, jonka tarkoituksena oli tukea alkuperäiskansojen kieliä ja kulttuureja piireissä. Kilpailun budjetti oli yhteensä kuusi miljoonaa ruplaa, joilla Prääsän, Aunuksen ja Kalevalan kansallisissa piireissä sekä Karhumäen, Belomorskin ja Äänisenrannan piireissä toteutettiin kuusi hanketta.

Hankkeiden puitteissa on perustettu esimerkiksi vierailukeskus Karhumäkeen, kudontatalo Säpsän kylään, käsityöläisten työpaja Belomorskiin ja vepsäläisten perinnekäsitöiden tilat Kalajoen etnokulttuurikeskukseen.

Aikuisille on järjestetty karjalan kielen kurssit Aunuksessa, Tuuksassa, Prääsässä, Kalevalassa, Uudessa Vilgassa, Vieljärvellä, Nuosjärvellä, Jessoilassa, Pyhäjärvellä sekä Viitanassa ja Jyskyjärvellä. Yhteensä kurssilaisia on ollut noin 150.

— Tänä vuonna on aikomus lisätä hankekilpailun budjetti 10 miljoonaan ruplaan. Haluaisimme, jotta kilpailuun osallistuisivat myös Kostamus ja Vuokkiniemi, joiden asukkaat lukevat niin suomea kuin karjalaakin. Tietysti vaiheittain kilpailuun pitää houkutella kaikki piirihallinnot, ministeri Kiseljov sanoo.

Tämän vuoden hankekilpailussa on mukana uusia kilpailusarjoja. Kilpailuun voi osallistua myös hankkeita, joissa karjalan, vepsän ja suomen kielen kurssit järjestetään ilmaiseksi myös lapsille.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль