Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalan rahvahan liiton johtokunnan puheenjohtaja Anna Jakovleva on tyytyväinen siihen, että Karjalan tasavallan 10. kerähmössä kiinnitettiin paljon huomiota maaseudun kehitykseen. Karjalaiset asuvat ja puhuvat äidinkieltään etupäässä maaseudulla.
— Karjalan päämies Artur Parfentšikov painotti puheessaan maaseudun kehitystä. Jos ihminen jää asumaan maaseudulle, niin hänelle luodaan hyvät elinolot, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti kielen ja kulttuurin kehitykseen. Se on hyvin tärkeää, Jakovleva sanoo.
Kysymys karjalaisten perinteisten asutusalueiden ja yleensä maaseudun kehityksestä nousi esille sekä kerähmön täysistunnossa että teemaistunnossa. Muissa kahdessa teemaistunnossa puhuttiin nykyisestä karjalaisesta perheestä sekä karjalan kielen opetuksesta ja kulttuuriaktiviteeteista.
Kerähmössä esiintyneet Karjalan päämies, ministerit ja muut viranomaiset kertoivat, missä rakennetaan nyt maanteitä, peruskorjataan kouluja ja päiväkotia sekä kehitetään maataloustuotantoa. Esimerkkeinä mainittiin Aunuksen piirin Vitele, Alavoinen, Mäkriä, Prääsä ja Kalevala.
Petroskoissa viime viikolla pidetty karjalaisten 10. kerähmö keräsi noin 200 osallistujaa, joiden joukossa oli 66 valtuutettua Karjalan piireistä sekä Tverin alueelta.
Kerähmön valtuutetun Jakovlevan mukaan viranomaiset painottivat esityksissään sitä, että maaseudun kehitys on perusta karjalaisten perinteisten elinkeinojen kuten kalastuksen, metsästyksen ja käsitöiden sekä kielen ja kulttuurin kehitykselle.
— Maaseutu on alue, jolla voi säilyttää kieltä ja kulttuuria, Parfentšikov varmentaa.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin asetuksen mukaan Karjalan hallitus on nyt laatimassa tasavallan tukiasutuskeskusten luetteloa. Aunuksen kaupunki pääsee Venäjän strategisesti tärkeiden tukiasutuskeskusten listalle. Se tarkoittaa, että Aunuksen kehitykseen myönnetään lisärahoitusta liittovaltion budjetista.
Karjalassa valitaan 50 tukiasutuskeskusta, jotka saavat lisärahoitusta kehitykseen tasavallan budjetista ja Venäjän kansallishankkeista.
— Pyydän kerähmön valtuutettuja miettimään, mitkä karjalaisten perinteisistä asutuskeskuksista voivat olla tasavallan tukiasutuskeskuksia, Parfentšikov sanoo.
Karjalan päämies odottaa karjalaisilta myös aloitteita ja ehdotuksia karjalaisten kastamisen 800-vuotisjuhlan ohjelmaan. Teematilaisuuksia vietetään vuonna 2027.
Valtuutetut ja vieraat olivat istunnoissa hyvin aktiivisia, nostivat esille ajankohtaisia kysymyksiä ja tekivät kysymyksiä kerähmöön osallistuneille viranomaisille. Kielen ja kulttuurin aiheelle omistetussa istunnossa valtuutetut esiintyivät vain karjalan kielellä. Esitysten pääajatuksia voi lukea ruudulta venäjäksi.
Karjalan tasavallan 9. kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Raisa Samodajeva on kiitollinen Karjalan hallitukselle ja lainsäädäntökokoukselle siitä, että karjalaisten perinteisiin asutusalueisiin on kiinnitetty huomiota.
— Karjalaisten perinteiset asutusalueet hyväksyttiin luetteloon vuosina 2021—2022. Listalle on päässyt sekä Aunuksen, Prääsän ja Kalevalan kansallispiirien taajamia sekä myös muiden piirien kyliä, joissa karjalaisia asuu eniten. Se on minusta neuvoston neljän vuoden työn merkittävin tulos, Samodajeva kertoo.
Näistä asutuskeskuksista on nyt tarkoitus valita taajamia ja kyliä, jotka pääsevät tasavallan tukiasutuskeskusten listalle. Niitä on enintään 15.
— Nyt tavoitteena on vahvistaa karjalaisten identiteettiä, jotta karjalaiset puhuisivat yhä enemmän äidinkieltään. Kotona yritän puhua karjalaa lapsenlapseni kanssa, Samodajeva sanoo.
Hänen mukaansa Karjalassa toimii 15 kansalaisjärjestöä, jotka tukevat ja kehittävät karjalan kielen ja kulttuurin kehitystä.
Karjalaisten kokouksen lopussa hyväksyttiin päätöslauselma ja 10. kerähmön valtuutettujen neuvosto, joka toimii seuraavan neljän vuoden aikana. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin aunukselainen Inga Gurilova.
Lisää karjalan kielen oppitunteja kouluihin
Karjalan kielen opetus tasavallan kouluissa on yksi tärkeistä ongelmista, joista keskusteltiin kielelle ja kulttuurille omistetussa teemaistunnossa. Karjalan kieltä opetetaan kouluissa etupäässä kerran tai kaksi kertaa viikossa ja usein lukujärjestyksen ulkopuolella.
— Oppitunteja tarvitaan tietenkin enemmän kuin nyt koulut tarjoavat oppilailleen. Meiltä puuttuu kokonainen sukupolvi, joka osaisi karjalaa. Nykyiset vanhemmat eivät pysty siirtämään lapsilleen kielitaitoa, koska he itse eivät osaa kieltä, Periodika-kustantamon johtaja, 10. kerähmön valtuutettu Natalja Sinitskaja sanoo.
— Sen vuoksi koulun merkitys on kielen lukemisessa suuri. Koulun täytyy olla se instrumentti, joka auttaa kasvattamaan karjalaa puhuvia ihmisiä, hän jatkaa.
Sinitskajan mukaan nuoria voi houkutella kielen opiskeluun erilaisilla mobiilisovelluksilla, videoilla, sähkökirjoilla ja muilla digivälineillä. Ne voivat auttaa karjalan kielen lukemisessa samoin kuin vieraiden kielten opiskelussa.
— Konsertit ja festivaalit tekevät karjalaista kulttuuria tunnetuksi matkailijoille ja kulttuurista kiinnostuneille Karjalan asukkaille. Kuitenkaan ne eivät ole niitä tehokkaita keinoja, joiden avulla voi säilyttää ja kehittää kieltä, kustantamon johtaja kertoo.
Aiheesta voi lukea myös karjalaksi.
