Karjalan kansojen kieli- ja kulttuuriviikkojen tilaisuudet pidetään huhtikuun aikana Karjalan kansojen ystävyystalossa Petroskoissa sekä tasavallan kouluissa, kirjastoissa ja kulttuuritaloissa.
— Aiemmin pidettiin erikseen karjalan ja vepsän kielen viikot. Tänä vuonna tempaus vetää puoleensa myös muita eri kansoihin kuuluvia ihmisiä, kertoo kieli- ja kulttuuriviikkojen järjestäjä Marija Safarova Periodika-kustantamosta.
Kuitenkin karjalaiset, vepsäläiset, suomalaiset, marilaiset ja valkovenäläiset pitävät viikoilla ehkä enemmän kulttuuritilaisuuksia kuin muiden kansojen edustajat.
— Avajaisissa Karjalan valkovenäläisten kulttuuriseuran varajohtaja Aleksandra Perhina esitteli olkiesineiden näyttelyn ja kertoi valkovenäläisten perinteisestä käsityötaiteesta, Safarova sanoo.
Perhinan mukaan näyttelyssä oli esillä Valko-Venäjän kansanmestarin Irina Kuhtinan esineitä sekä eri puolilla maata asuvien käsityöläisten töitä.
Avajaisissa kuuli vepsäläisen Randaine-yhtyeen ja marien Šuldyr-yhtyeen lauluja sekä valkovenäjänkielisiä kitaralauluja ja muuta musiikkia. Ihmiset osallistuivat myös tietovisaan Karjalan paikannimistä ja kansanperinteistä.
Safarovan mukaan huhtikuun tempauksen jälkeen ystävyystalo pitää venäjän kielen ja kulttuurin viikon toukokuun 20. päivästä kesäkuun loppuun asti.
Sortavalan piirikirjaston Karjalan palaine -etnokulttuurisalin emäntä Alla Silkina toteaa, että huhtikuun aikana kirjastossa pidetään yhtä paljon erilaisia tilaisuuksia kuin tavallisesti ympäri vuoden.
Huhtikuun 24. päivänä Silkina odottaa saliinsa sortavalalaisia kirjoittamaan karjalaksi sanelun. Tilaisuuteen on ilmoittautunut toistaiseksi kahdeksan ihmistä. He ovat livvinkarjalan harrastajia, jotka käyvät kirjaston karjalan kielen kurssilla ja keskiviikkoisin myös keskustelukerhossa.
— Keskustelukerho on aloittanut toimintansa kurssilaisten pyynnöstä. Osa heistä on ikäihmisiä, ja heidän on joskus vaikea oppia karjalan kielen kielioppia. Kerhossa he muistelevat mielellään, mitä he kuulivat lapsuudessaan karjalaksi omaisiltaan. Opimme yhdessä karjalankielisiä runoja ja luemme lasten kirjoja, Silkina kertoo.
Hänen mukaansa kurssilla käy myös pari koululaista, jotka ovat muuttaneet Sortavalaan vanhempiensa kanssa ja ovat rakastuneet karjalan kieleen kuultuaan sen Sortavalan kirjastossa. Viikon alussa Silkina otti vastaan ison ryhmän koululaisia Sortavalasta ja Moskovasta. Hän kertoi 10. luokan oppilaille, keitä ovat karjalaiset, miten he elivät tasavallan alueella muinaisuudessa ja miten karjalaiset säilyttävät kulttuuriaan nykyään.
Lahdenpohjan kaupungin kirjasto odottaa karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita perinteiseen Karjalainen päivä -tilaisuuteen.
Päivä pidetään aina kuukauden kolmantena tiistaina kello 11.00—18.00.
— Huhtikuun 15. päivänä kerromme alussa piirin tunnetuista henkilöistä kuten kotiseutuhistorian tutkijasta Leopold Neikenistä ja lasten runoilijasta Arkadi Markovista, kertoo Lahdenpohjan piirin kirjastojen johtaja Oksana Sividskaja.
Päivän ohjelmassa on myös kolme karjalaisen ruoan työpajaa, tietovisa Laatokan aiheesta, karjalan kielen oppitunti ja kirjaston perustaman Moroška- eli Lakka-yhtyeen tansseja.
Sividskaja sanoo, että hänen kiinnostuksensa karjalan kieleen ja perinteisiin on kasvanut entistä enemmän viime syyskuussa Petroskoissa pidetyn karjalaisten 10. kerähmön jälkeen. Kerähmössä hän oli Lahdenpohjan piirin karjalaisten valtuutettuna.
— Karjalan kielen kurssilla voi käydä tiistaisin ja torstaisin. Minäkin luen nyt karjalan kieltä, Sividskaja ylpeilee.
Sortavalan piirikirjaston työntekijä Alla Silkina on kehittänyt aktiivista toimintaa karjalan kielen ja kulttuurin hyväksi jo kolme vuotta.
Asukkaat käyvät Silkinan työpajoissa esimerkiksi tekemässä muinaisia amuletteja, kutomassa kangaspuilla tekstiilejä ja leipomassa karjalaisia leivonnaisia vanhojen reseptien mukaan.
— Aiemmin olin huolissani siitä, miten olisin voinut jakaa tiedon karjalaisesta kulttuurista muille ihmisille. Siitä syystä olen tullut töihin kirjastoon, hän kertoo.
Kirjastossa Silkina tekee esityksiä karjalaisten satujen aiheista päiväkotien lasten kanssa ja järjestää lapsiperheille interaktiivisia tilaisuuksia tunnetun paikallisen Vereja-yhtyeen kanssa.
Hänen opastuksellaan sortavalalaiset tekevät kulttuurimatkoja tasavallan etnokulttuurikeskuksiin ja kirjastoihin.
— Yhteistyö on alkanut lahdenpohjalaisen taiteilijan Anastasija Primakin kanssa. Hän pitää Sortavalan kirjastossa maalaustyöpajansa.
Silkina ja muut käsityöharrastajat neulovat myös villasukkia erikoisoperaatioon osallistuville.
— Olemme jo neuloneet 3 326 sukkaparia ja kutoneet 3 000 amulettia. Kirjasto on jo pitänyt viisi tempausta nimeltä Odotamme kotiin. Päiväkotien lapset ovat piirtäneet sotilaille piirroksia. Sotilaat ovat tyytyväisiä lahjoihimme, Silkina sanoo.