Kesä lisää paikallisen marmeladin kysyntää

Kesä lisää paikallisen marmeladin kysyntää

Marina Petrova
11.08.2023
Marjoja jalostava maatalousosuuskunta lisää tuotantoa matkailukauden aikana.
Aunukselaista marmeladia pakataan ympäristöystävälliseen paperipakkaukseen. Kuva: Agroaljansin VKontakte-tili
Aunukselaista marmeladia pakataan ympäristöystävälliseen paperipakkaukseen. Kuva: Agroaljansin VKontakte-tili

Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustajan Jelena Protasovan mukaan marmeladin kysyntä on kasvanut kesän alusta.

— Kesällä marmeladin kysyntä ylittää tarjonnan. Matkailijat ja myös paikalliset asukkaat ostavat sitä mielellään lahjaksi itselleen tai ystävilleen, Protasova sanoo.

Osuuskunta lisää tuotantoa matkailukauden ajaksi.

— Tuotantomäärät ovat kasvaneet moninkertaisesti kahtena viime vuonna. Myös myyntitulot ovat kasvaneet, mikä mahdollistaa tuotannon kehittämisen, Protasova huomauttaa.

Osuuskunta työllistää kesäksi tilapäisiä työntekijöitä, muun muassa koululaisia. Tällä hetkellä marjanjalostamossa työskentelee 12 koululaista. He auttavat pakkaamaan marmeladia ja puhdistamaan marjoja roskista.

— Meillä on paljon pakkaustyötä. Marmeladia pakataan käsin, Protasova sanoo.

Haluamme kasvattaa marjoja itse tietääksemme, mistä marja on peräisin ja että se on ympäristöystävällinen.
Jelena Protasova, Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustaja

Marjanjalostamon tuotevalikoimassa on yli kymmenen marmeladin makua. Niiden valmistuksessa käytetään marjoja, jotka kasvavat Aunuksen piirissä.

— Osuuskunnassa on marjaviljelijöitä, jotka kasvattavat mansikkaa, puna- ja mustaherukkaa sekä vadelmaa. Hankimme myös luonnonmarjoja paikallisilta asukkailta, Protasova kertoo.

— Olemme hankkineet pakastimet ja voimme hankkia marjoja koko vuodeksi. Pakastimiin mahtuu 100—150 tonnia marjoja, hän lisää.

— Luonnonmarjojen sato on tänä  vuonna keskimääräistä pienempi, mutta meille marjoja riittää.

Tänä vuonna Agroaljans istuttaa vuokramaalleen 15 000 mustaherukkapensasta, 2 000 karviaispensasta ja 5 000 vadelmapensasta. Istutustyöt alkavat syksyllä.

— Haluamme kasvattaa marjoja itse tietääksemme, mistä marja on peräisin ja että se on ympäristöystävällinen, Protasova korostaa.

Marmeladin lisäksi marjanjalostamo tuottaa myös hilloa, sefiiriä, marenkia, kaali-, kesäkurpitsa-, kurpitsa- ja omenasipsejä. Se valmistaa myös teetä pakurikäävästä ja yrteistä.

— Viime vuonna ostimme karamellin tuotantolinjan ja tänä vuonna sorbetin tuotantolinjan. Valmistamme sorbettia sekä puutarhaettä luonnonmarjoista. Voimme tarjota uutta tuotetta asiakkaille elokuussa, Protasova paljastaa.

— Palkkasimme moskovalaisen teknologin, joka opetti työntekijöillemme tuotteiden valmistusta, hän lisää.

Tänä kesänä Agroaljans valmistaa myös raparperia sokeroituna, kuivattuna ja kuutioituna.

Luonnonmarjojen sato on tänä vuonna keskimääräistä pienempi, mutta meille marjoja riittää.
Jelena Protasova, Aunuksen piirissä marjoja jalostavan maatalousosuuskunnan edustaja

Agroaljans myy tuotteita omassa kaupassaan Aunuksessa ja Petroskoin myymälöissä sekä Internetin kautta.

— Avasimme oman kauppansa Aunuksessa viime vuonna. Yli 7 000 ostajaa kävi kaupassa vuoden aikana. Se on meille hyvä tulos, Protasova sanoo.

— Haluamme kehittää kaupunkiamme. Kehitämme tuotantoa, että nuoret jäisivät asumaan kotikaupunkiinsa, hän lisää.

Marjanjalostamo on käynyt markkinoilla Moskovassa, Pietarissa ja muilla Venäjän alueella. Vadelmamarmeladi sai yleisvenäläisillä messuilla kultamitalin korkeasta laadusta. Myös puolukkahillo ja kaalisipsit ovat saaneet kultaa.

Protasovan mukaan tuotteita kysytään hyvin Sortavassa ja Ruskealassa. Niitä ostetaan Siperiaan ja Kaukoitään. Aunukselainen marmeladi on myynnissä myös Pietarin lentoasemalla.

Maatalousosuuskunta on perustettu vuonna 2019, mutta marjanjalostamo aloitti toimintansa joulukuussa 2021. Nyt jalostamossa työskentelee kahdeksan henkilöä.

— Marmeladia valmistavat Karjalassa myös Slavmo-meijeri, Petroskoin leipomo ja yksityisyrittäjät, mutta jokaisella meistä on oma marmeladin maku ja omat asiakkaat, Protasova toteaa.

Agroaljans kehittää nyt maatilamatkailun hanketta. Osuuskunnassa on mehiläishoitajia, naudanlihan tuottaja ja lampaanhoitaja.

— Autamme osuuskuntamme maanviljelijöitä myymään omia tuotteitaan. Kuljetamme matkailijoita ja kaikkia halukkaita maatiloille tutustuttaakseen heidät marjojen viljelyyn ja karjanhoitoon, Protasova kertoo.

Viime vuodesta alkaen marjanjalostamo on järjestänyt koululaisille opastettuja kierroksia tehtaalle.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль