Kenbo eläy mečäs?

Kenbo eläy mečäs?

Jegor Ruppijev
Meččypočči tuli Karjalah Piiterin alovehelpäi mennyön vuozisuan puolivälis.

Meččypočči tuli Karjalah Piiterin alovehelpäi mennyön vuozisuan puolivälis. Erähän vuozikymmenen mendyy, kovih talviloih kaččomattah, meččypočin lugu kazvoi sissäh, kai annettih luba niilöin meččuičendah. 

Meččypočči on karjuelätti. Poikkevuksennu ollah vahnat elätit, kudamat eletäh eriže. Meččypočit ollah ylen kirkiet, kaikensyöjät da hyvin uijetah. Net liikutah enimyölleh hämärin aigua. 

Meččypočin nahku on muzavanruskiedu da maksankarvastu värii da on turbiembi, migu počil. Elätin rungu on bokispäi vähäzel lačču. Se avvuttau elätile tungiekseh tuhjožikos da rigeikös läbi. Aiguzen ižäčyn kazvo säjen kohtas voi olla enämbi metrii, rungan piduhus on 180 santimetrassah. Ižäččy painau 200 kilossah da sil ollah kehitynnyöt torahambahat. Niilöin vuoh elätti kaivau muadu syömizien eččijes da puolistau iččie vihaniekois. 

Meččypočči syöy eriluadustu syömisty. Se suvaiččou juuriloi, juurikazvoksii, muarjoi da griboi. Konzu on vähä syömisty, ezimerkikse, viluloin tulduu, meččypočči rubieu syömäh “razvazembua” syömisty. Se voi olla hašku, muas da puuloin kojan ualpäi löytyt böbökkien toukat. Meččypočči suvaiččou sežo čyöttölöi. 

Kiimuaigu elätil on parahimilleh kylmykuul. Keviäl emäl rodieu kuuzi-kaksitostu meččypoččistu. Junokas nahku ylen hyvin avvuttau niilöile peittyö lehtilöin da oksien keskes. Se väri säilyy meččypoččizil sygyzyssäh.

Meččypočin suurennu vihaniekannu on hukku, harvembah kondii da ilves. Meččypočil voi olla kaikenluadustu tartunduvoimattomustu. 

Vuvven 2018 lugemizen mugah Karjalas on läs 1800 meččypoččii. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль