Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa

Jelena Maloduševa
03.06.2026
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Elina Oštšepkova huolehtii siitä, että Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellot soivat ajallaan. Kuva: Elina  Oštšepkovan arkistokuva
Elina Oštšepkova huolehtii siitä, että Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellot soivat ajallaan. Kuva: Elina Oštšepkovan arkistokuva

Kirkonkellojen soitto on osa Karjalan tasavallan kulttuuriperintöä. Ennen kellot soivat kaikissa kirkoissa Petroskoissa. Neuvostoliiton aikana perinne hävisi. Nykyään perinnettä herätetään henkiin.

Petroskoilaisen vapaaehtoisen Elina Oštšepkovan aloitteesta Petroskoissa on alkanut kellonsoittokoulu. Aikoinaan Elina auttoi miestään, joka oli toiminut Petroskoin Aleksanteri Nevskin tuomiokirkon ja Kukonmäen Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkon kellonsoittajana.

Sitten hänestäkin tuli kellonsoittaja ja kellonsoiton opettaja.

Haluaisin, että jokaisessa Karjalan kirkossa olisi oma kellonsoittaja.
Elina Oštšepkova, petroskoilainen vapaaehtoinen

Kellonsoittajan aakkoset  -projektin osana verkossa on julkaistu ilmainen kellonsoiton videokurssi. Sen löytää hashtagilla#азбуказвонаря. Videoilla juontajana on Elina Oštšepkova.

— Haluaisin, että jokaisessa Karjalan kirkossa olisi oma kellonsoittaja. Toimintani tarkoituksena on tehdä niin, että karjalaisten kirkkojen kellonsoittajat pystyisivät suorittamaan työnsä yhä ammattimaisemmin sekä ystävystyisivät keskenään. Pidin kellonsoiton kurssin Petroskoin hiippakunnassa. Se kesti seitsemän kuukautta. Kerroin kellonsoiton yksityiskohdista, Oštšepkova kertoo.

Paitsi kellonsoittotekniikasta Oštšepkova kertoi kurssilla myös siitä, että kellonsoittajan pitää osata laskea kellojen paino. Kellotornit ovat usein vanhoja, eikä saa asettaa niihin liian painavia kelloja. Rakennuksiin voi ilmestyä halkeamia kellojen aiheuttaman värähtelyn takia.

— Kirkonkellojen soittaminen on muutakin kuin vain narujen kiskomista. Kellonsoitossa tärkeää on soitto-olojen tunnistaminen. Pakkasessa kello soi toisin kuin helteessä. Lisäksi pitää tietää, minkälaista sävelmää voi soittaa eri tapauksissa tai eri jumalanpalvelusten aikana. Kellojen kumu kertoo seurakuntalaisille muun muassa kirkon menojen alkamisesta ja päättymisestä, Oštšepkova lisää.

Eri Karjalan piireissä asuvat ihmiset kertoivat haluavansa osallistua kellonsoittokurssille, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta matkustaa kurssille joka sunnuntai. Silloin syntyi idea tehdä videokurssi.
Elina Oštšepkova, petroskoilainen vapaaehtoinen

15 oppituntia sisältävä videokurssi on syntynyt osana Kellonsoittajan aakkoset -projektia, joka sai tukea Venäjän nuorisoasioiden Rosmolodjož-toimistolta. Projektin aikana järjestettiin myös kymmenen työpajaa koululaisille.

— Eri Karjalan piireissä asuvat ihmiset kertoivat haluavansa osallistua kellonsoittokurssille, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta matkustaa kurssille joka sunnuntai. Silloin syntyi idea tehdä videokurssi, Oštšepkova sanoo.

Videokurssi tutustuttaa kellonsoiton alkeisiin. Sen laatijoiden suunnitelmissa on tehdä toinen videokurssi, joka olisi nykyisen videokurssin jatko-osa.

Oštšepkova on myös kehittänyt leikin muotoon puetun työpajan koululaisille. Sen aikana lapsille kerrotaan kirkonkellojen lajeista ja tyypeistä, kellonsoitosta sekä opetetaan yksinkertaisia melodioita. Lisäksi heidän annetaan soittaa kelloja. Lapset harjoittavat myös Oštšepkovan kehittämiä neurogymnastiikan eli aivojumpan harjoituksia. Namä kehittävät tarkkaavaisuutta ja koordinaatiota.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Runot ollah karjalazien rikkahus
Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.
Karjalan Sanomat
Kansallispuku sai oman juhlapäivänsä
Karjalan tasavallassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansallispukujen tuuletuspäivä.
Karjalan Sanomat
Nuoret motivoivat nuoria matkailemaan
Lasten matkailuneuvosto on aloittanut toimintansa Karjalassa. Sen jäsenet ovat lapsille ja nuorille interaktiivisia kierroksia kehittäviä yläkoululaisia.
Oma Mua
Voinan lapsii meijän keskes
Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Karjalan Sanomat
Karjalankieliset tuote- ja yritysnimet vilisevät virheitä
Karjalaiset kielitieteilijät ovat huolestuneita siitä, että yritysten, tuotteiden ja palvelujen karjalankielisissä nimissä näkyy melko usein virheitä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль