Kel’ kaičese, konz sidä kävutadas

Kel’ kaičese, konz sidä kävutadas

Maria Filatova
10.08.2020
Petroskoiš eläb melenatartuine nor’ priha, kudamb kaikel südäimel armastab vepsän kel’t i pagižeb sil kaikiš sijoiš, kus vaiše händast el’getas. Mugoižid sijoid da paginikoid hän kebnas löudab lidnas.
Nügüd’ pagižen sizarenke vaiše ičein kelel. Kuva kanzan arhivaspäi.
Nügüd’ pagižen sizarenke vaiše ičein kelel. Kuva kanzan arhivaspäi.

— Sv’atoslav, minä lujas amu jo tahtoin sinunke pagišta i kirjutada kirjutest sinun polhe. Minä tedan, miše sinä oled vepsän kelen navedii, vepsän kelen tundii, vepsän kelen aktivist. Void-ik sinä starinoita ičeiž polhe? Kus sinä oled sündnu, kut om sündnu nece armastuz vepsän kel’he?
— Mä olen sündnu Petroskoihe. Minä olen tägäpäi. Minun tatoi om vepsläine. Da sen kal’t nece azj om tulnu minun eloho. Tatoi kaiken aigan tahtoi pagišta necil kelel i tahoi opeta mindai pagižmaha sil. Hän andoi mindai suomalaiž-ugrilaižehe školha, sikš miše iče hän ei mahtand pagišta kelel. Hän tahtoi opetas minunke ühtes, ved’ minä toskelin materialoid vepsän kelen urokoišpäi i hän meleti, miše mö ühtes opendaškamoiš kel’he. 

— Ozastui-ik tatal nece azj? Ihastub-ik tataiž, miše sinä pagižed vepsän kelel nügüd’?
— Žal’, no tatal ei mänend nece azj, hänele ei täudund mahtoid opeta vepsän kel’t. Hän lujas palehteli, miše ei ole tehnus paginikaks minun täht. Konz minä zavodin opeta kel’t školas, hän napri opetas minunke, no se siloi ei mänend ezmäižel kerdal. Konz minä lopin školan, ka tatoi päti möst tehta rohkaidusen, opetas kel’he udheze jo minun abul. No siloi-ki möst ei ozastund otta nenid tedoid päha. Hän om ihastusiš, miše minä olen tehnu necen azjan da olen löudnu sijad, kus voin pagišta vepsäks. Minai om sizar. Hänele om koume vot. Nügüd’ minä pagižen hänenke vaiše ičein kelel. 

— Navedid-ik sinä školas vepsän kel’t?
— Ka, navedin. Se oli mugoine erine urok, se eroni kaiken aigan toižiš predmetoišpäi. Uroikoil oli lujas mugav olend da lujas läm’ ümbrišt. Se oli lujas mel’he minei. Sen tagut minä navedin oleskelda sigä. Navedin necidä urokad enamba toižid urokoid.

— Sikš ku opendai oli hüvä?
— Ka. Nadežda Anatoljevna Petrova om ani se ristit, kudambata ei oliži nimidä kogonaz. Hän om se ristit, kelle ozastub kaiken necen aigan kaita vepsän kel’t sirttes sidä norembile pol’vile. Hän om se ristit, kenen taguiči vepsän kel’ ei ole kolnu. Nadežda Anatoljevna kaikana oli vaumiž abutada da selgenzoitta azjoid, miččid openik ei el’gendand. Hän oli kaiken vaumiž pagišta vepsän kelel, ku ristitul oli himo pagišta da kaikuččen kerdan jagoihe ičeze mahtištol vepsän keles. Ku sinei olnuiži tarbiž mitte-se abu, ka hän nikonz ei pučnus abutamaspäi.

— Školan jäl’ges kus sinä openzitoi?
— Školan jäl’ges minä mänin opendamhas tervhuztedokundale meiden Petroskoin üläopištoho. Sigä openzimoi. Nügüd’ vaumičin, olen sanu diploman. Tervhuztedokundale minä tahtoin mända, sikš ku siloi minä meletin, miše se om mugoine elorad, se om mugoine aloveh, miččes kaikuččel aigal voin sada radod. Se om ezmäi. A toižeks minä tahtoin kodvda ičtain, kuverdaks aigaks mindai täuduiži. Täuduiži-ik minai väged tehta azjad kut sigä pakitas, kut käsktas.

— Oli-ik jüged opetas necil tedokundal?
— Oli, ka. Erašti mina meletin, miše minä en tirpa lophusai.

— Kus sinä löudad sijoid, kus sinä void pagišta vepsän kelel?
— Ezmäi kaiked meiden lidnas om mugoine sija kut Paginklub. Sinna voib tulda, ku om taht pagišta vepsän kelel, sindai vastatas surel tahtol. Sinei abutadas sigä, ku sinä tahtoid kehitoitta kel’mahtoid. Ku tahtoid pagišta vepsän kelel, ka siloi nece om se taho, kuna pidab tulda. Muga minä naprin pagišta vepsän kelel kaikidenke, keda tedan, miše hän pagižeb vepsän kelel. Ozutesikš, sinunke pagižem vepsäks, konz vasttamoiš. Mugažo pagižen vepsäks, konz mä tulen “Kodima”-lehtesen toimitusehe. 

— Miččil kelil sinä völ pagižed?
— Paiči vepsän da suomen kelid, minä völ anglian, ročin da saksan kel’t tedan. 

— Nece om äjan. Min täht pidab opeta kelid, kut meletad?
— Se abutab ezmäi kaiked avaita sinun mail’mad, sinun kaceged miruhu. Toižeks, miše sinä ed oliži saubatud ičeiž čokimes, voižid lähtta da sada uzid tedoid, vajehtadas ičeiž tundmusil, nähta midä se ut elos.

Minei om lujas löumäi kuvitelda vepsläižid ilma vepsän keleta.
Sv’atoslav Polin

— A vepsän kel’t min täht da kelle pidab opeta?
— Vepsän kel’t pidab teta ezmäi kaiked ku sä rižad ičtaiž vepsläižeks. Ku meletad, miše sinä oled vepsläine, miše sinä oled enamb vepsläine, mi venälaine. Ka siloi pidab ezmäi kaiked teta da pagišta necil kelel mugažo. Minei om lujas löumäi kuvitelda vepsläižid ilma vepsän keleta.

— Midä nece znamoičeb – “rižada ičtain vepsläižen”?
— Ezmäi kaiked, miše ristitul oma vepsläižed jured da sid’ vepsläižil oma mugoižed pirdad, miččed eroneba.

— Ozutesikš?
— Hö napernad oma, tahtoiba tehta radod lophusai. Tehtas azjoid paksus ičeze kartte, erašti hö ei kundelkoi toižid ristituid, tegeba azjad, kut iče tahtoiba.

— Om-ik vepsläižil da vepsän kelel tuleb aig, kut meletad?
— Meletan, miše ku ristitud oma vaumhed tartutada neche azjaha, oma vaumhed polestada ičeze kel’t, ka meletan, miše om tuleb aig.
Mä meletan, miše hö oma vaumhed “toratas” edemba necen azjan täht i tulii aig om.

— Kut sinä meletad, miččed haškud, miččed tegod pidab tehta, miše kaita vepsän kel’t?
— Ezmäi kaiked minä meletan, miše pidab pagišta kelel, pidab kävutoitta sidä. Mugoižen nevondan voin antta: konz sinä vaiše zavodid kävutoitta vepsän kel’t ičeze elos, ei tariž varaita, miše sinä tegeškanded vigoid, miše sinä ed formiruiže sanundoid, kut sinä tahtoid, miše se ei mäne sid’-žo. Ei tariž huigaitas vigoid. Mugažo lapsidenke pidab pagišta vepsän kelel.

— Pagižeškanded-ik sinä ičeiž lapsidenke, kus sinai konz-se linneb kanz, linneba lapsed? Tahtoid-ik, miše vepsän kel’ eläiži sinun kanzas?
— Ka, mä tahtoin, miše vepsän kel’ oliži meiden kodikelel kaik-se. Miše se oliži meiden elos ezmäižel sijal. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль