Kaupungit tutustuvat toisiinsa
Karjalan julkisen diplomatian kehityssäätiön toiminnanjohtaja Natalja Lavrušina on varma, että Karjalan on tärkeä kehittää kaupunkien ja alueiden välisiä kontakteja ja yhteistyötä sekä tasavallan sisällä että sen ulkopuolellakin.
— Oikeastaan tunnemme Venäjän alueita hyvin vähän. Jos kehitämme yhteyksiä maamme muihin alueisiin, meillä on sitten enemmän mahdollisuuksia saada tietää näiden alueiden kulttuurista ja elämästä, Lavrušina sanoo.
— Kansainvälisessä yhteistyössä hankittuja kokemuksia ja taitoja voi hyödyntää Venäjän alueiden välisten yhteyksien kehittämisessä, hän miettii.
Puolitoista kuukautta sitten Karjalan julkisen diplomatian kehityssäätiö käynnisti hankkeensa Monikulttuuriset kaupungit. Hankkeen kohderyhmä on luovia oppilaita Novgorodista, Pihkovasta, Viipurista ja Kaliningradista sekä Karjalan kaupungeista. Karjalasta hankkeessa ovat mukana Suojärvi, Kontupohja, Aunus, Pitkäranta ja Petroskoi.
Viime viikolla hankkeen toimijat palasivat kolmen päivän Novgorodin-matkalta. He kävivät kaupungin 3. kymnaasin Vizit-keskuksessa esittelemässä Karjalan perinnemusiikkia ja Kalevala-runoelmaa. Kymnaasin keskuksessa oppilaat harrastavat vapaa-aikanaan muun muassa maalausta, keramiikkataidetta, kirjontaa ja koristemaalausta. Hanke on saanut rahoituksen Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden säätiöstä.
Hankeryhmässä on Karjalan kansalliskirjaston, taidemuseon, Petroskoin 1. musiikkikoulun ja Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen edustajia. Teemaohjelma sisältää kansanmusiikkikonsertin, Hopea Kalevala -kirjan kuvitusten näyttelyn, karjalaisen keskiaikaisen puvun esittelyn ja muutaman työpajan. Työpajoissa novgorodilaiset koululaiset oppivat piirtämään kalevalaisen hauen doodle-tekniikalla ja soittamaan aitoa kanteletta.
Lapset ratkaisivat myös karjalaisia arvoituksia, tekivät kangaspaloista karjalaisen nuken ja seikkailivat virtuaalisesti Vuottovaaran seudulla.
— On tärkeä perehdyttää koululaisia kotimaan erilaisiin kulttuureihin. Käytännössä koululaisille on vaikea järjestää matkoja, erityisesti pitkiä matkoja toisille alueille. Siksi hankeryhmä tekee vierailumatkoja Karjalan ulkopuolelle kertoakseen lapsille Karjalasta ja sen kulttuurista, projektia koordinoiva Lavrušina esittää.
Lavrušinan mielestä vain harvat Karjalan ulkopuolella asuvat tietävät jotain Kalevalan eepoksesta. Samaan aikaa melkein jokainen karjalainen koululainen tietää siitä.
Hankkeen koordinaattori Lavrušina on sitä mieltä, että on asioita, jotka täytyy tehdä säännöllisesti.
— Yhteyksien kehittäminen tasavallan piirien välillä sekä tasavallan ja Venäjän alueiden välillä on juuri niitä asioitaa, Lavrušina korostaa.
Tammikuussa hankeryhmä käy matkalla Pihkovassa. Karjalan alkuperäiskansojen kulttuurille omistettu ohjelma tulee esiteltäväksi lapsille kaupungin taidekoulussa.
Hopea Kalevala -kirjan kuvitusten näyttely on avoinna Pihkovan matkailun tiedotuskeskuksessa. Seuraava vierailumatka tehdään maaliskuussa Viipuriin. Viimeksi karjalaiset kertovat Karjalasta Kaliningradissa toukokuussa.
Syyskuussa kotikaupungeissaan karjalaiset vieraat vastaanottaneet henkilöt tekevät vastavierailunsa Karjalaan. He kertovat kaupunkiensa elämästä ja kulttuurista Aunuksen, Suojärven, Kontupohjan, Pitkärannan ja Petroskoin asukkaille. Ajatuksena on järjestää tapaamisia paikallisissa kouluissa tai kirjastoissa.
— Hankkeen lopputilaisuus on seminaari Petroskoissa. Seminaariin osallistuu lasten lisäkoulutuksen asiantuntijoita Karjalasta sekä Novgorodista, Pihkovasta, Viipurista
ja Kaliningradista, hankkeen koordinaattori Lavrušina kertoo.
Viisi kylää yhteiseen hankkeeseen
Karjalan julkisen diplomatian kehityssäätiö yhdistää toimekkaita asukkaita seuraavassa hankkeessaan, joka alkaa tammikuun alussa.
Karjala on vetovoiman paikka -hankkeeseen osallistuvat Louhen piirin Tšuupan taajama, Kostamuksen kaupunkipiirin Vuokkiniemen kylä, Karhumäen piirin Suurlahden kylä, Pitkärannan piirin Läskelä ja Aunuksen Nurmoilan kylä.
Hankkeen tehtäviä on kolme. Paikalliset asukkaat keräävät tietoa kotipaikkansa historiasta ja tekevät aiheesta valokuvanäyttelyn.
— On mielenkiintoista tietää, miten näissä paikoissa elettiin neuvostoaikana. Valitettavasti 1950—1980-luvun historiaa on tutkittu vielä hyvin vähän, hankkeen koordinaattori Natalja Lavrtušina huomaa.
Hankkeessa asukasryhmät suunnit televat ja toteuttavat myös kotipaikkansa kunnostusprojektinsa. Lisäksi asukkaat matkustelevat toisiin kyliin ja tutustuvat näin uusiin paikkoihin ja kulttuureihin.
Hanke on saanut melkein kaksi miljoonaa ruplaa apurahaa Karjalan päämiehen rahastosta. Yhteinen budjetti on yli 3,3 miljoonaa ruplaa. Hanke toimii tammikuun ja marraskuun välisenä aikana.
