Katri Kovasiipi: “Karjalan kielen näkömini leheššä on tärkietä”

Katri Kovasiipi: “Karjalan kielen näkömini leheššä on tärkietä”

Maikki Spitsina
17.12.2021
Šajekuun 1. päiväštä Karjalan Heimo -leheššä ruatau uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Pakasima Katrin kera hänen elämäštä ta juuriloista šekä šiitä, miltä häneštä tuntuu uuši virka.
Karjalan Heimo -lehen uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Kuva: Katri Kovasiipin arhiiva
Karjalan Heimo -lehen uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Kuva: Katri Kovasiipin arhiiva

Šajekuun 1. päiväštä Karjalan Heimo -leheššä ruatau uuši piätoimittaja Katri Kovasiipi. Entini piätoimittaja Aila-Liisa Laurila, kumpani toimitti lehtie 15 vuotta, piätti šiirtyö eläkkehellä. Pakasima Katrin kera hänen elämäštä ta juuriloista šekä šiitä, miltä häneštä tuntuu uuši virka.

– Karti, kerro mistä šie olet kotosin, mitein mäntih šiun lapšušvuuvvet?

– Olen kotosin Kiteeštä, Pohjois-Karjalašta, läheltä Jovenšuuta. Kotini oli melkein Kiteen ta Tohmajärven rajalla, ta linnuntietä noin kymmenen kilometrin piäššä šillosen Neuvoštoliiton, nykysen Venäjän rajašta.

Lapšušvuuvvet vietin lähellä luontuo, pienellä meččien ympäröimällä kotitilalla. Muamon kera kävin marjah ta šieneh, tykkäsin luatie käsitöitä šekä piiruštua ta mualata. Luvin hyvin äijän šiitä lähtien, kun 5-vuotisena opaššuin lukomah. Kävin kouluo pieneššä kyläkoulušša. Tykkäsin muamoni luatimie ruokie, mit oltih rikeneh karjalaisen keittijön perinnehherkkuja ta kypšyttih šuurešša paissinkiukuašša.

Lukijon kävin Kiteeššä. Šiitä Jovenšuun yliopistošša alotin šuomen kielen ta kirjallisuon opaštumista. Kohta šiirryin šieltä Tamperen yliopistoh. Piäainehena oli Šuomen kirjallisuš ta päteyvyin opaštumisešša niise muamonkielen opaštajakši. Šivuainehina opaššuin toisien lisäkši mediakašvatušta, ilmaisukašvatušta ta filosofijua.

– Ket oltih šiun vanhemmat ta esivanhemmat?

– Tuatto oli šähkömieš ta muanviljelijä, muamo – muatilan emäntä. Miun vanhemmat jatettih työtä tuattoni vanhempien pienellä kotitilalla. Tuatto šuoritti mua- ta meččätöijen ohella niise šähkömiehen töitä. Muamo oli käsistäh taitaja. Hiän tikutti mahtavie kirjavie luajokšie ta hoiti rakkahuolla kuin lehmät, niin ni kašvimuat.

Muamon šuku oli kotosin Uukuniemen luovutetuilta alovehilta, ili šiltä puolelta Uukuniemie, mi jäi talvi- ta jatkošovan jälkeh Neuvoštoliitolla. Muamo on kuitenki šyntyn ta viettän lapšušvuosie Kaurilašša Uuvvešša-Värtsiläššä, mi kuuluu Tohmajärven kuntah.

Tuaton šuku oli Tuupovaaran Kauravaaran Vatasie. Miun ukko šynty Tuupovaarašša, ka muutti jo pienenä pereheh kera Kiteeh. Muamon šuvun muamolinja oli Uukuniemen Hannosie ta tuatonlinja Marttinansaaren Pölösie. Elättämisvaroja molommat šuvut šuatih piäošin muanviljelykšeštä.

– Missä šie ruavoit ta ken olet ammatiltani?

– Opaššukšen jälkeh ruavoin vähän aikua lukijon muamonkielen ta kirjallisuon opaštajana. Kirjutin niise kirjallisuškritiikkie ta šiirryin mainoššuunnittelijakši, tekstišuunnittelijakši vuotena 1998. Luajin mainoštoimistoissa hyvin monenmoisie teksti- ta konseptišuunnitteluja, toimitin äijän oštajalehtie.

Kymmenvuotisen mainoštoimistouran jälkeh valičin työkšeni kanšantervehyšjärještön viessintyä. Alotin Šuomen Nivelyhissykšen tiijottajana ta Nivelyhissykšen julkaisoman Niveltieto-lehen toimittajana vuotena 2008. Olin monie vuosie niise “Niveltiijon” piätoimittaja ennen kuin miut valittih “Karjalan Heimon” piätoimittajakši.

Šivutoimisešti kirjutan taitokritiikkua. Kriitikon työtä šuoritin šiännöllisešti piätyön ohella vuuvvešta 2007 alkuan, enšin “Aamulehteh” noin 10 vuotta ta vuuvvešta 2019 alkuan Šuomen šuurimpah kulttuurialan Kulttuuritoimitus.fi-verkkojulkaisuh, kunne kirjutan kuukaušittain iellähki.

– Missä elät nyt ta mitä harraššat? Keta on šiun pereheššä?

– Elän Tamperešša, vanhašša paritalošša Pispala-kaupunkinošašša. Mie harraššan lukomista, käsitöitä ta reipašta ulkoiluo. Liikkuos’s’ani kuuntelen tavallisešti iänikirjoja. Mahollisukšien mukah ihualen joutoajalla monenmoisien kulttuurien kuvataituo, teatterie ta musiikkie. Tykkyän niise elokuvie, matkuštamista ta kahviloissa lukomista. Miun pereheh kuuluu mieš, kakši aikuhista lašta ta ruškieturkkini kišša, min nimi on Kišša Matroskin.

– Olet “Karjalan Heimon” piätoimittaja 1. šajekuuta alkuan, miltä tuntuu uuši virka?

– Oikein hyvältä! Täššä työššä šuan olla vuorovaikutukšešša tovella kiinnoštavien aseijen kera. Karjalan kieli, monimuotoni karjalaini kulttuuri šekä Raja- ta Itä-Karjalan istorija annetah miula niise äijän uutta opaššettavua ta loputtomašti mielenkiintoista luvettavua.

– Mimmosena kuvittelet lehen tulovaisutta? Tulouko šiih muutokšie?

– Paperilehti on iellähki tärkie, ka šen rinnalla lisyämmä lehen digitalista näkömyštä. “Karjalan Heimo” šuahah näin entistä paremmin ihmisien näkyvillä ta šuatavilla, niin löyvämmä niise uušie lukijie. Muutoš on jo käynnissetty: “Karjalan Heimon” digitaliset näköislehet ollah nyt šuatavilla Lehtiluukku.fi-palvelušša ta ne tullah tarjolla niise kirjaštojen digitaliseh lehtivalintah Šuomešša. Makšuttomalla Karjalan Šivissyššeuran Uutisčuppu-ajankohtaiskanavalla julkaissah jatkošša šiännöllisešti niise valittuja “Karjalan Heimon” artikkelija.

Lehen šiämyštäššä kehitämmä linjua, missä ajankohtaisuš, ihmisien kokemukšet ta tutkimuštieto karjalan kieleštä šekä karjalaisešta kulttuurista ta istorijašta šuahah tašapainosešti tilua. Karjalaisuš ei ole vain yhenmoista, niin jotta šen moninaisuš tulou leheššä vahvašti eteh jatkoššaki. “Karjalan Heimon” pitäy olla lehti, kummaista lukijat vuotetah, luvetah innolla ta arvoššetah korkietašosena kulttuurilehtenä.

Karjalan kielen näkömini “Karjalan Heimošša” on tärkietä niise tulovaisuošša. Toivon, jotta karjalua taitajat toimittajat ta lukijat taritah lehteh karjalakši kirjutettuja juttuja.

– Kiinnoštauko šilma karjalan kieli? Šuunnitteletko matkoja Karjalah?

– Milma erittäin kiinnoššetah karjalan kieli, karjalaiset ta karjalaisuš. Ymmärrän karjalua jo melko hyvin, ka en vielä šuata paissa enkä kirjuttua karjalakši. Olen alottan karjalan kielen opaštumisen ta jatan opaššušta mielelläni. Tykkyän kovašti karjalankielisien tekstien lukomisešta ta šeuruan Oma Mua -lehtie, karjalankielisie uutisie šekä monie karjalankielisie sosialimedia-kanavoja.

Matat Karjalah kuulutah miun ruatoh. Vuotan ta toivon kovašti pandemijatilantehen helpottumista, jotta piäšen matkuštamah.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль