Karjalankieliset tuote- ja yritysnimet vilisevät virheitä

Marina Tolstyh
28.05.2026
Karjalaiset kielitieteilijät ovat huolestuneita siitä, että yritysten, tuotteiden ja palvelujen karjalankielisissä nimissä näkyy melko usein virheitä.
Petroskoissa kesällä 2020 avattu Ä-muistomerkki on hyvin näkyvissä kaupungin katukuvassa. Päinvastoin karjalankielisissä tuote- ja yritysnimissä kirjainta käytetään usein väärin ilman pisteitä. Kuva: Marina Tolstyh
Petroskoissa kesällä 2020 avattu Ä-muistomerkki on hyvin näkyvissä kaupungin katukuvassa. Päinvastoin karjalankielisissä tuote- ja yritysnimissä kirjainta käytetään usein väärin ilman pisteitä. Kuva: Marina Tolstyh

Yritysten ja tuotteiden karjalankielisten sanojen käyttö katukuvassa laajenee Karjalassa vuosi vuodelta. Majoituskohteiden omistajat, matkamuistojen ja elintarvikkeiden tuottajat sekä muut pk-yrittäjät haluavat käyttää yhä useammin karjalankielisiä sanoja tuotteiden ja palvelujen nimissä.

Valitettavasti osa nimistä on kirjoitettu karjalaksi väärin. Tuotenimiä keksiessään yrittäjät eivät noudata aina karjalan kielen semanttisia ja oikeinkirjoitussääntöjä.

— Yritys- tai tuotenimissä voi paljastaa joskus jopa muutaman virheen. Esimerkiksi Kala Ranta -yrityksen nimessä sanat on kirjoitettava yhteen. Talo Rinda -mökkikylän nimi täytyy kirjoittaa karjalaksi Rindatalo tai Rinda-talo, muuten sanan merkitys on väärä, sanoo Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkija Jekaterina Zaharova.

Kysymys karjalan kielen käytöstä yritys- ja tuotenimissä nostetiin esille Karjalan päämiehen alaisuudessa toimivan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston istunnossa viime viikolla.

Zaharova kertoi vuodesta 2024 jatkuneesta tutkimuksesta karjalan, vepsän ja suomen kielen sanojen käyttämisestä yritysten tuottamien tuotteiden ja palvelujen nimissä.

Karjalankielisten tuotenimien käytön laajeneminen johtuu Karjalan matkailualan kehityksestä.
Jekaterina Zaharova, Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkija

Tutkija Zaharovan mukaan viime vuosina karjalankielisten tuotenimien käyttö on lisääntynyt Karjalassa.

— Ennen kaikkea se johtuu matkailualan kehityksestä. Ei ole mitään lakia tai määräystä, joka säännöstelisi Karjalan itämerensuomalaisten kielten käyttöä kauppanimissä, Zaharova sanoo.

Karjalaiset kielitieteilijät ovat keränneet useita satoja tuotenimiä, joita yrittäjät ovat keksineet käyttämällä karjalan- ja suomenkielisiä sanoja. Zaharovan mukaan niitä käytetään ennen kaikkea Karjalan majoitus- ja ravitsemusalalla. Esimerkiksi vieraita ja turisteja kutsutaan majoittumaan Taivas-hotelliin, Harakka Talo -mökkikylään ja Mätäs-vierastaloon sekä aterioimaan Koivu-kahvilaan, Joki-ravintolaan ja Hirvi-baariin.

— Karjalankielisiä kauppanimiä käyttävät myös käsityöpajat, kauneussalongit, leipomot ja panimot. Karjalankieliset yritys- ja tuotenimet näkyvät sekä kaupunkiympäristössä että internetissä, tutkija kertoo.

Hänen mukaansa karjalankielisiä nimiä käyttävät ensi vuorossa ne yrittäjät, jotka ovat syntyperältään karjaisia. Muut ovat paikallisia venäläisiä ja Karjalaan muualta tulleita.

— Sopimattomat kauppanimet aiheuttavat vahinkoa karjalan kielelle, Zaharova korostaa.

Kyselyssä enemmistö vastasi, että tuotteiden ja palvelujen nimiä täytyy kirjoittaa karjalaksi, suomeksi tai vepsäksi oikein.
Jekaterina Zaharova, Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen tutkija

Paikalliset ja ulkopuoliset yrittäjät keksivät karjalan ja suomen kielellä nimiä muun muassa uusille asuinalueille. Heidän mielestään omaperäiset nimet kuten esimerkiksi Talojärvi, Satumaa ja Kontuvaara houkuttelevat asukkaiden huomiota.

— Karjalankielisiä nimiä käyttöönsä ottavat yrittäjät uskovat, että esimerkiksi Ranta-niminen kahvila vetää puoleensa enemmän asiakkaita kuin venäjäksi nimetty Berežok-kahvila, tutkija Zaharova kertoo.

Käyttäjät eivät kiinnitä joskus huomiota siihen, miten yhdyssanojen osat täytyy kirjoittaa oikein, jotta sanan merkitys olisi oikea. Esimerkkeinä ovat erikseen kirjoitetut nimet Mua Čola, Muama maaga, Terve Ranta ja Talo joki.

— Uudet nimet syntyvät väärin myös paikannimistä. Esimerkkeinä ovat nimet Lambe, Salma ja Kormilo, Zaharova kertoo.

— Jotkut yritykset, joiden nimissä näkyy semanttisia ja kielioppivirheitä, ovat saaneet valtion apurahaa, hän lisää.

Zaharovan mukaan tutkimuksessa pidettyyn kyselyyn osallistui 300 Karjalan asukasta. Heistä yli 80 prosenttia on nähnyt tuotteiden ja palvelujen nimiä karjalan kielellä. Suurin osa heistä on sitä mieltä, että karjalan kieltä täytyy edistää myös tuotenimien kautta.

— Kyselyssä enemmistö vastasi, että tuotteiden ja palvelujen nimiä täytyy kirjoittaa karjalaksi, suomeksi tai vepsäksi oikein.

Mikä säännöstelisi kielten käyttöä nimissä?

Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvoston jäsenet ovat kiitollisia karjalaisille kielitieteilijöille siitä, että he tutkivat kauppanimien käyttöä karjalan, vepsän ja suomen kielillä ja kertovat asiaan liittyvistä ongelmista.

— Kysymys on hyvin tärkeä. Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriö on lähettänyt paikallisille viranomaisille ja yrittäjille ehdotuksen väärin käytettyjen yritys - ja kauppanimien vaihtamisesta uusiin, varaministeri Aleksandra Jeršova sanoo.

Yrittäjät eivät tavallisesti halua kieltäytyä virheellisten nimien käytöstä, koska yritykseen on sijoitettu paljon rahaa ja nimet ovat saaneet jo näkyvyyttä Karjalan ja Venäjän markkinoilla.

Karjalaisten edustaja Tatjana Izotova Prääsästä on sitä mieltä, että Karjalan lainsäädäntökokouksen täytyy säätää laki tuotenimissä karjalan ja vepsän kielen käytöstä.

— Laki velvoittaisi yrittäjiä neuvottelemaan tasavallan termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan kanssa yrityksen, tuotteen tai palvelun nimeämisestä karjalaksi tai vepsäksi, hän sanoo.

Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajien neuvosto kehottaa yrittäjiä kääntymään jo nyt termistö- ja oikeinkirjoituslautakunnan puoleen. Lautakunnan palvelut ovat ilmaisia. Yrittäjyyttä tukevan Minun bisnekseni -keskuksen täytyy neuvoston mukaan kutsua järjestämilleen yrittäjäkoulutuskursseille myös karjalaisia kielitieteilijöitä.


Aiheesta voi lukea myös karjalaksi.


Kuva alempana: Karjalaiset yrittäjät ovat alkaneet käyttää aktiivisesti karjalan ja suomen kieltä keksiessään nimikkeitä tuotteilleen ja palveluilleen. Valitettavasti osa nimistä on kirjoitettu väärin Kuvat: Jekaterina Zaharova ja Jekaterina Pospelova, kollaasi: Marija Volkova.

Karjalaiset yrittäjät ovat alkaneet käyttää aktiivisesti karjalan ja suomen kieltä keksiessään nimikkeitä tuotteilleen ja palveluilleen. Valitettavasti osa nimistä on kirjoitettu väärin Kuvat: Jekaterina Zaharova ja Jekaterina Pospelova, kollaasi: Marija Volkova



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Runot ollah karjalazien rikkahus
Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.
Karjalan Sanomat
Kansallispuku sai oman juhlapäivänsä
Karjalan tasavallassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansallispukujen tuuletuspäivä.
Karjalan Sanomat
Nuoret motivoivat nuoria matkailemaan
Lasten matkailuneuvosto on aloittanut toimintansa Karjalassa. Sen jäsenet ovat lapsille ja nuorille interaktiivisia kierroksia kehittäviä yläkoululaisia.
Oma Mua
Voinan lapsii meijän keskes
Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Karjalan Sanomat
Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль