Karjalankielisestä biisistä saatiin remiksit

Karjalankielisestä biisistä saatiin remiksit

Anna Umberg
12.04.2021
Muusikot Yamaguchista, Pariisista ja Murmanskista remiksasivat petroskoilaisen Ilmu-yhtyeen laulun Igäine unohtus. Yhteistyössä muusikoiden kanssa on syntynyt minialbumi nimeltä Remixes.
Ilmu on kuvannut kauniin musiikkivideon kappaleestaan Igäine unohtus. Karjalankielinen laulu on innostanut muusikoita Venäjältä, Japanista ja Ranskasta tekemään siitä remiksin. 12+ Ilmu-yhtyeen VKontakte-sivu
Ilmu on kuvannut kauniin musiikkivideon kappaleestaan Igäine unohtus. Karjalankielinen laulu on innostanut muusikoita Venäjältä, Japanista ja Ranskasta tekemään siitä remiksin. 12+ Ilmu-yhtyeen VKontakte-sivu

Karjalankielinen laulu innosti kolme muusikkoa Japanista, Venäjältä ja Ranskasta tekemään siitä remiksin. Tuloksena petroskoilaisen Ilmu-yhtyeen Igäine unohtus -biisistä on tehty kolme remiksi-versiota. 

Yhteistyössä eri maiden muusikkojen kanssa on syntynyt minialbumi nimeltä Remixes. 

— Tämä idea tuli mieleeni, koska sain monta vuotta sitten kokemusta remiksauksesta. Ehdotin ideaa kolmelle tuttavalle muusikolle, ja he suostuivat heti, idean tekijä, Ilmu-yhtyeen jäsen Aeksei Tkatšenko kertoo.  

— Valitsimme Igäine unohtus -laulun, koska tuolla hetkellä se oli ainoa valmis kappale, hän lisää. 

Etsin pitkään tytön huutoa äänikirjastosta. Selkäpiitä karmi, kun löysin sopivan.
Anton Smirnov, Murmanskissa asuva muusikko.

Murmanskissa asuva Anton Smirnov on tehnyt pitkään remiksejä. Juuri remixeistä alkoi hänen musiikkiuransa. 

— Mielellään teen uusia sovituksia kappaleista, annan uudet siivet ja uuden sisällön lauluihin, Smirnov sanoo.

— On hienoa päästä osallistumaan sellaiseen hankkeeseen. Uudelleenmiksaus on lempityötäni. Toiseksi olen sitä mieltä, että muusikoiden on tärkeää olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kolmanneksi Petroskoi on minulle mielenkiintoisimpia musiikkipaikkoja. Täällä on paljon omaperäisiä yhtyeitä ja muusikkoja, joiden lauluja kuuntelen usein, hän jatkaa.       

Muusikon mukaan alkuperäinen teos Igäine unohtus synnytti šamaanin hahmon. Hän halusi vahvistaa tätä tunnetta.

— Jollakin hetkellä halusin lisätä tytön karmeaa huutoa. Etsin pitkään tytön huutoa äänikirjastosta. Selkäpiitä karmi, kun löysin sopivan. Laulun teksti ja huuto rytmittävät laulua hyvin. Käytin yhdessä kitaran kanssa myös miekkojen ja maljojen ääniä, Anton Smirnov kertoo.  

Työ remiksin parissa kesti noin kaksi kuukautta. Alussa hän teki muutaman remiksi-version. Sitten hän on yhdistänyt onnistuneimmat versiot yhdeksi. 

Yritin saada loistavan basson puolimodulaarisen ja monofonisen syntetisaattorini ja muutaman efektin avulla.
Tim Maire, pariisilainen muusikko

Murmanskilaisen muusikon lisäksi myös muusikot Yamaguchista ja Pariisista esittelevät remiksi-versionsa. 

— Aleksei pyysi minua tekemään remiksin Ilmun kappaleesta, ja suostuin heti. Tunnemme hyvin toisemme. Olen aiemmin julkaissut Ilmu-yhtyeen debyyttilevyn entisen labelini alla, pariisilainen muusikko Tim Maire muistelee. 

Karanteeniaikana Mairen toiminta siirtyi verkkoon. Hän järjesti muutaman livestriimatun konsertin. Hänen mukaansa työ remiksin parissa auttoi häntä palaamaan toimintaansa. 

 — Tartuin mahdollisuuteen remiksata laulun Igäine unohtus, koska se innoitti minua todellakin. Yritin saada loistavan basson puolimodulaarisen ja monofonisen syntetisaattorini ja muutaman efektin avulla, Tim Maire sanoo.

— Kun tein ensimmäisen version, Ilmu pyysi minua lisätä kappaleeseen enemmän elementtejä alkuperäisestä teoksesta. Piti käyttää esimerkiksi kitaraa, hän jatkaa. 

Pariisilainen muusikko toivoo, että hänen remiksinsä on kuulijoille mieleen.

— Tehtävänäni oli tehdä hyvä teknokappale, joka innoittaa laulamaan ja tanssimaan. Miksaan mielellään teknoelementtejä ja ambient-musiikkia yhteen, muusikko sanoo.KS  

Muusikoiden remiksejä voi kuunnella Ilmu-yhtyeen VKontakte-sivulla. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль