Karjalan uuttu paikannimie: Louhen kyynälet da Hiiden liha
Petroskoilazet da Karjalan tzavallan eläjät vahnembua polvie mustetah, ku enne piälinnan laitoksis sai lugie niilöin nimet suomen kielel. Petroskoin piälimästy pihua pitkin astujes kerras vihjait, ku oigiel puolel on “Ruokatavaraa”, hurual — “Apteekki” da “Parturi”. Tazavallan piirilöis eläjät tuldih autobusoil Petroskoin “Autoasemalle”.
Huškahtettihes perestroikan aijat, konzu joga tiešuaral sai lugie laukan nimet angliekse libo kudamiltahto toizil ulgomuan kielil. Vaihtuttih aijat. Nygöi ainos vai puaksumbah luvemmo da näemmö, ku sie-tiä biznessumiehet annetah omile firmoile karjalan- libo vepsänkielizet nimet. Toiči niidy lugijes hämmästyt. Sanommo, Viidanan kyläs Šuojun joven rannal turistoi vuottau kodi “Ilmu Vieno”, Onieganrannikon piirin erähäs kyläs rakkahal otetah vastah turistukois “Talvi-Kesa”. Kirjutettu on muga, kui sidä kirjutetah koin ižändät. Voimmo vai arvata, ongo se karjalaine “kesä—kezä”, vai mi muu. Iel mainittuloin rinnal nivouse ei hämmästytä hairahtuksien kel keksityt da kirjutetut, Villa Rinda, Talo Rinda, Talo Joki, Kala Ranta, TaloJärvi da TalviUkko. Sinne päi ongi tazavallan talvel piettävy sportufestivuali “Lumi Karjala”. Anglien da karjalan kieli ollah kingies sivoksis Petroskoil sijoitunnuon hotellin nimes “Toivo Holiday home” da “Parkonmäki Village”. Samua perindyö jatketah turistukoin ižändät Jänišpuolen kyläs – JanišHaus.
Arbaituttau Cozymäki-nimi, ku sen turistukoin merkis ei olis sidä kodielättii, nikonzu ei juohtus piäh, ku sanan enzimäine nelli kirjaindu tarkoitetah tavallistu kozua.
Erähis restoruanois taritah syömizii, kudamien nimilöis sežo nägyy, kui hyvin rahvas tietäh kandurahvahien perindölöi. Algupalakse teile taritah “Kaunottaren Naston suolattuloi”, lihahistu “Mielikin sualis” libo keitettyy počinlihua “Kinnermy”. Mulloi Moskovas suurel šohul piettih suurdu ozutteluu—fourumua “Ven’a”. Karjalangi tazavaldu oli sie ozutettavannu. Moskovan eläjile da piälinnah tulluzile meigäläzet keittäjät tarittih syömisty “Hiiden liha”. Paikallizet eläjät tietäh, ku Hiisi on mečän ižändy, händy syvvä nikui ei pidäs.
— Kirjutetah, kui piä kandau. Konzu pidäs yhteh, on kirjutettu erikseh, konzu on erikseh kirjutettavu, kai ličatah yhteh. Sie, kus pidäs olla kaksi kirjaindu on yksi da vastukavai, paheksiu Jekaterina Zaharova, Kielen, literatuuran da histourien insituutan tutkii.
Muga magieloin syömizien kafeen nimi “Mua Čola” pidäs kirjuttua yhteh – “Muačola”, vepsänkielizes nimes “OmaRand” kaksi sanua pidäs kirjuttua erikseh – “Oma Rand”.
Jekaterina Zaharovan sanoin mugah karjalan-, vepsän- da suomenkielizii nimilöi keksijes da kirjuttajes on alallizii hairahtuksii. Unohtetah, ku meijän kielis on edukielivokaliloi – ä, ö, y (vepsän kieles – ű), kudamien piäl puaksuh kirjuttamata jiäjäh čokkiet. Muga Segežan linnas ruadua hotelli “Jarvi”. Himoitannou nygyaigastu sobua perindöllizeh tabah, kaččokkua Tiahti—brendua (ihan a:n kauti). Sen emändy sanou, ku brendan nimi karjalan kielel merkiččöy “tiähtitaivaldu”. Suaugo uskuo?
Paiči nämmii hairahtuksii puaksuh unohtetah, ku meijän kieles olettelou toiči kaksi samua konsonantua yhtes. Karjalankielisty melliččy-sanua kirjutetah paikannimes “Melichujarvi”, nuattirokku-kapustukeittuo kirjutetah Nuatti roka, lohikeittuo — lohikeito, Lemmikin nimesgi luajitah hairahtus – kirjutetah Lemmiki.
Viäräh käytetäh moizii meijän sanoi, kui Lamba (pidäs olla Lambi), Salma (pidäs olla Salmi).
Erähii meijän nimilöi kirjutetah muga, ga ni tuta niidy ei sua, ni arvata, midä net tarkoitetah. Muga Lahdenpohjan erähäs kyläs ukko da akku luajitah juustuo: lehmän maijos luajittu juusto “Muama maaga” maksau heil 2950 rubl’ua kilos da kozanmaijos luajittu “Uuhi tule” – 4700 rubl’ua kilos. Yhten voibi arvata: niilöi Muaman maagadua da Uuhen tulettu (meččy tiedäy, mit net ollah) voijah ostua vaigu rikkahat piiteriläzet da moskovalazet.
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadajii tämänmoine tilandeh huolestuttau. Sendäh oli pietty tutkimus: rahvahil kyzyttih, miellytetähgo heidy kandurahvahien kielih pohjavujat nimet. Tutkimukseh yhtyi Karjalan, Leningruadan, Moskovan, Murmanskan alovehien da Suomen eläjiä, kaikkiedah 225 hengie. Nuorimal heis oli 15 vuottu, vahnimal – piäl 60 vuottu. Enimät kyzeltylöi oldih korgien opastuksen suannuot, ga tutkimukseh yhtyigi yliopastujua, školaniekkua da opistoloin loppenuttu. Kyzeltylöis kaksi kolmattu oldih naizet, dostalit – miehet. Ruadajat rahvas ruatah opastuksen, kul’tuuran, muatalovuon, tiijon, tervehyönhoijon aloil.
Enimät kyzeltylöis ei tietä meijän kielii, yhtelläh 40% heis kuda—kui libo hyvin niidy maltetah.
Enimii tutkimukseh yhtynyzii miellytetäh laitoksien karjalan- da vepsänkielizet nimet: 80% kyzeltylöis ollah niilöin puoles, 5,3% kyzeltylöis ollah vastah. Enimät – enämbi 90% vastavuksis – ollah varmat, ku paikallizii brendoi, karjalakse nimitettylöi tavaroi pidäy eistiä edehpäi, reklamiiruija.
Enimät – 80% – nähtih karjalankielizii nimilöi restoruanoin syömisnevvolistas, harvembah – kafeeloin da restoruanoin, pihoin, syömizien, laitoksien, laukoin nimilöis.
Kyzeltylöin mieles nägyvis olii karjalan kieli on tärgei kui Karjalan eläjile, mugai turistoile.
— Tutkimukseh yhtynyzis 20% ollah sidä mieldy, ku kaikel, midä luajitah Karjalas, pidäy olla karjalankielizet nimet. Oligi šeikkuperäzii vastavuksii: “Midä enämbi karjalankielisty on pihoil da laukois, sidä enämbi piälakkoloisgi. Kai se miellyttäy ei vaigu turistoi, ga paikalliziigi eläjii”, sanoi Kieli-instituutan tiedoruadai Svetlana Nagurnaja.
Rahvas kehoitettih, ku karjalankielizet nimet pidäy panna školile, lapsien päivykodiloile, valdivolaitoksile, muzeiloile, mustomerkilöile, pihoile, restoruanoile, syömizile, kul’tuuru da pruzniekkupidoloile, literatuurutevoksile.
Tutkimukseh yhtynyzis 75% ollah sidä mieldy, ku nimet pidäy kirjuttua oigieh, 67% kyzeltylöis tietäh, kunne pidäy kiändyö, ku brendan nimi autettas kiändiä karjalakse. Sanottih, ku abuu pidäy kyzyö Googles, karjalan kielen opastajil, kielentiedäjil, omahizil. Erähis vastavuksis oldih kirjutettu tiettylöin ristikanzoin nimet, kenen puoleh voibi kiändyö. Kehoitettih abuu andajikse termistökomissii da Petroskoin valdivonyliopisto. Kieliinstituuttah abuu eččijes kiännyttäs 11, 6 % kyzeltylöis.
Kieli-instituutan tiedoruadajat ollah suures huoles, ku uuzii nimilöi keksijes da karjalan kieldy sih nähte käyttäjes “kommertsii” muokkuau meijän kieldy. Alovehellizen da kul’tuurizen omaluaduvuon säilyttämizekse tiedomiehien mieli pidäs olla piälimäine da tärgevin.
Kieli-instituutan ruadajat potakoijah kaikkii yhtymäh iel mainittuh.
