Karjalan tulot ja menot kasvavat ensi vuonna
Viime viikolla Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsenet hyväksyivät enemmistöäänin kolmannessa käsittelyssä tasavallan budjetin vuodelle 2025 ja suunnitelmakaudelle 2026—2027.
Asiakirjan mukaan ensi vuonna Karjalan tulot ovat 75,4 miljardia ruplaa ja menot 73,5 miljardia ruplaa. Siten budjetti on melkein kaksi miljardia ruplaa ylijäämäinen.
— Ensi vuonna meidän on tehtävä paljon paitsi tulojen lisäämiseksi ja lisärahoituksen saamiseksi myös valtionvelan vähenemiseksi. Juuri sitä varten budjetti on ylijäämäinen eli käytämme säästetyt rahat valtionvelan kuoletukseen. Sitä on tarkoitus vähentää vuoden kuluessa yli kolmella miljardilla ruplalla, kirjoitti Karjalan päämies Artur Parfentšikov VKontakte-tilillään.
Karjalan omat tulot eli vero- ja maksutulot ylittävät arviolta ensi vuonna 50 miljardia ruplaa. Se on tasavallan historian suurin määrä.
— Suurimman osan vero- ja maksutuloista muodostaa fyysisten henkilöiden tulovero. Sen määrä on 17,3 miljardia ruplaa. Järjestöjen tuloveron määrä ylittää 12 miljardia ruplaa. Omaisuusverojen määrä on 4,4 miljardia ruplaa, tiedottaa Karjalan valtiovarainministeriö.
Valtionavustusten osuus budjettituloista on yli 25 miljardia ruplaa. Se on yli viisi miljardia enemmän kuin oli suunniteltu. Suurin osa lisäyksestä menee uusiin, ensi vuonna käynnistyviin kansallishankkeisiin.
Karjalan ensi vuoden menoista yli 70 prosenttia on sosiaalisia. Ne sisältyvät valtionohjelmiin, joiden tavoitteena on tasavallan asukkaiden elintason parantaminen. Ensi sijassa varmistetaan palkanmaksut budjettialan työntekijöille ja sosiaalituki tietyille ihmisryhmille.
Palkkojen korotukseen myönnetään yhteensä yli kolme miljardia ruplaa. Se koskee yli 56 000 asukasta.
— 1. tammikuuta minimipalkka kasvaa 16,6 prosenttia. Venäjän presidentin asetuksissa määrättyjen työntekijöiden palkat kasvavat ensi vuonna 9,8 prosenttia. Muiden budjettialan työntekijöiden palkat kasvavat 4,5 prosenttia 1. lokakuuta alkaen, informoi Karjalan valtiovarainministeriö.
Karjalan lainsäädäntökokouksen maatalous-, luonnonvarain- ja ympäristökomitean puheenjohtaja Marina Gumennikova pitää tärkeänä sitä, että tasavallan metsänhoitoalueiden työntekijöiden palkat kasvavat ensi vuonna.
— Budjettiin on sisällytetty tähän tarkoitukseen 229 miljoonaa ruplaa. Kyse on yli tuhannesta työntekijästä. Olemme monesti kääntyneet liittovaltion puoleen tämän asian osalta ja meidät on kuultu vihdoin. Toivon, että tämä tukitoimi auttaa säilyttämään metsänhoitoalueidemme ammattitaitoisia asiantuntijoita alalla, totesi Gumennikova lainsäädäntökokouksen istunnossa.
Kansallishankkeiden menot ovat ensi vuonna melkein 11 miljardia ruplaa. Yli puolet näistä on Venäjän budjetista.
— Infrastruktuuri elämää varten -hanke saa 5,3 miljardia ruplaa. Osa rahoista menee tasavallan teiden, kuten Kargopol—Puudosi-tien ja Vuonninen—Vuokkiniemi—Kostamus-tien, korjaukseen. Lisäksi rahoja käytetään kunnallistalouden infrastruktuurin parantamiseen, kertoo Karjalan valtiovarainministeriö.
Huomattava osa kansallishankkeiden menoista kohdistuu koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen. Melkein puolitoista miljardia ruplaa myönnetään 13 koulun korjaukseen Petroskoissa, Lahdenpohjassa, Kentjärvellä, Louhessa ja muissa taajamissa. 128 miljoonaa ruplaa käytetään kahden päiväkodin korjaukseen Petroskoissa ja Pitkärannassa.
Karjalan tierahaston toimiin on tarkoitettu noin yhdeksän miljardia ruplaa. Karjalan investointiohjelman menot ylittävät viisi miljardia ruplaa.
— Investointiohjelman suurimmat hankkeet ensi vuonna koskevat terveysalan kohteiden valmistumista Petroskoihin. Ne ovat poliklinikka numero 4, tasavallan sairaalan A- ja B-rakennukset ja ensiapusairaalan kirurgisen osaston rakennus. Niiden lisäksi syöpäkeskuksen rakentaminen alkaa, tiedottaa Karjalan valtiovarainministeriö.
Maaseudun kehittämistä tukevalle valtionohjelmalle myönnetään yli 400 miljoonaa ruplaa. Niillä aiotaan rakentaa jäähalli Kostamukseen ja urheilukeskus Aunukseen, korjata kulttuuritalo ja elokuvateatteri Aunuksessa ja kaksi historiallista koulurakennusta Sortavalassa.
