Karjalan talous vähitellen toipumassa
Karjalan talouden ennustetaan kasvavan vuosittain yksi—kaksi prosenttia. Siitä tasavallan talousministerin virkaa tekevä Aleksandr Lomako kertoi elokuun lopussa hallituksen istunnossa, jossa käsiteltiin ennakkoarviota Karjalan talouskehityksestä vuosina 2024—2026.
— Arvioimme teollisuuden kääntyvän tänä vuonna kasvuun. Huomioidessamme yritysten kehityssuunnitelmat kolmelle lähivuodelle odotamme, että teollisuustuotanto kasvaa indeksoiduissa hinnoissa 1,5—4 prosenttia vuosittain, Lomako kertoo.
Ennakkoarvion mukaan maataloustuotanto Karjalassa jatkaa vähittäistä kasvuaan ja kasvaa noin prosentilla vuosittain. Rakennusalalla odotetaan vuosittaisen asuntotuotannon kasvua 348 000 neliömetriin vuonna 2026.
— Meidän on tietenkin jatkettava teollisuuden mahdollisimman suurta tukemista, sillä teollisuus tarkoittaa työpaikkoja ja hyviä palkkoja. Täytyy edistää rakentamistakin, joka on talouskehityksen generaattori. Kyse on sekä teiden että rakennusten rakentamisesta mukaan lukien asuin- ja omakotitaloja, toteaa Karjalan päämies Artur Parfentšikov.
Venäjän vastaisten talouspakotteiden vuoksi Karjalan ulkomaankaupan liikevaihdon ennustetaan laskevan tänä vuonna 16,5 prosenttia. Talouskehityksen ennakkoarvio edellyttää tämän osoittimen parantumista vuosina 2024—2026. Niin liikevaihto voi kasvaa noin kaksi—neljä prosenttia vuodessa 1,4 miljardiin dollariin vuonna 2026.
— Karjalan varsinaisia kauppakumppaneita ennustekaudella ovat Kiina, Turkki ja Intia. Lisäksi kasvaa kauppa Iranin ja Egyptin kanssa, Lomako kertoo.
Karjalan viennin muihin maihin arvioidaan laskevan tänä vuonna 20 prosenttia yli miljardiin dollariin. Ensi vuodesta odotetaan sen vähittäistä kasvua noin 1,2 miljardiin dollariin vuonna 2026.
— Odotamme, että tuonti palautuu tänä vuonna ennalleen ja sen arvo on 187,8 miljoonaa dollaria. Se on 12,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Muutamana lähivuotena ennustetaan, että tuonti jatkaa kasvamistaan vuosittain, Lomako sanoo.
Yksi Karjalan talouden jatkokehityksen tärkeimmistä edellytyksistä on Lomakon mukaan investointien houkutteleminen.
— Tänä vuonna investointien määrä on arviolta noin 103 miljardia ruplaa. Huomautan, että viime vuonna talouden investoinnit olivat ennätykselliset, melkein 96 miljardia ruplaa. Näin korkean määrän taustalla on vähimmäistehtävänä estää talouden investointien väheneminen, Lomako sanoo.
Pääosan Karjalan talouden investoinneista muodostavat jatkossakin suuret investointihankkeet. Näitä ovat muun muassa Kostamuksen malminrikastamon, Kontupohjan sellu- ja paperitehtaan ja Äänisen laivatelakan uudistaminen, nykyaikaisten metsäkoneiden valmistus Amkodor-Onego-yrityksessä Petroskoissa ja maakaasuverkon rakentaminen Gazprom-yhtiön ohjelmissa.
— Sen lisäksi suunnitellaan huomattavia valtion investointeja Venäjän ja Karjalan budjeteista, Lomako toteaa.
Tärkeä taloudellinen tekijä on myös työttömyys. Tämän vuoden lopussa virallinen työttömyys on Karjalassa arviolta 1,4 prosenttia eli viime vuoden tasolla. Vuosina 2024—2026 odotetaan, ettei se ylitä 1,6:ta prosenttia.
— Nyt on ongelmana työvoimapula eikä työttömyys. Kaikilla suurilla yrityksillämme on puute työntekijöistä. Ratkaisematta tätä ongelmaa emme etene kehityssuunnitelmissamme, Parfentšikov painottaa.
Ensi vuoden budjetti arviolta ylijäämäinen
Karjalan hallituksen istunnossa otettiin esille tasavallan alustava budjettiesitys vuodelle 2024 ja suunnitelmakaudelle 2025—2026.
Karjalan valtiovarainministerin Jelena Antošinan mukaan ensi vuonna budjettitulot ovat arviolta 67,2 miljardia ruplaa ja -menot 64,7 miljardia ruplaa. Siten budjettiylijäämä olisi kaksi ja puoli miljardia ruplaa.
— Valtionavustusten osuus tasavallan budjetista on alustavasti 22,6 miljardia ruplaa. Niiden tarkka määrä tiedetään, kun Venäjän budjettiesitys on hyväksytty, Antošina sanoo.
Budjettimenot liittyvät lähinnä työpalkkojen ja sosiaalitukien maksamiseen, Karjalan tierahaston toimien ja kansallis-, investointi- ja infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen.
Antošina kertoi hallituksen jäsenille myös Karjalan tämän vuoden alkupuoliskon budjetin toteutuksesta. Budjettitulot olivat silloin yli 39 miljardia ruplaa ja -menot lähes 41 miljardia ruplaa. Budjettivaje oli 1,7 miljardia ruplaa.
— Menot kasvoivat yli 22 prosenttia alkupuoliskoon 2022 verrattuna. Sosiaali- ja kulttuurialan menot olivat 28,3 miljardia ruplaa eli 69 prosenttia. Tiealan toimiin käytettiin 4,2 miljardia ruplaa. Se on 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, Antošina kertoo.
