Karjalan suurin kuoro lauloi taas Petroskoissa

Jelena Maloduševa
30.06.2025
Laulujuhlat kokosivat Petroskoihin yli 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.
Yli 400 lasta esittämässä Kaunis kaukainen -kappaletta. Kuoron esitystä täydentää 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys. Kuva: Jelena Maloduševa
Yli 400 lasta esittämässä Kaunis kaukainen -kappaletta. Kuoron esitystä täydentää 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys. Kuva: Jelena Maloduševa

Viime lauantaina Petroskoin Kirovinaukio täyttyi satojen laulajien äänistä, kun siellä esiintyivät Laulujuhlien yhteiskuorot. Kuusi tuntia kestäneessä konsertissa yhteiskuorot vuorottelivat keskenään. Ensin lavalla esiintyi lapsia, sitten akateemisia kuoroja ja kansankuoroja. Yhteensä tapahtumaan osallistui 1 500 laulajaa eli 74 kuoroa kymmeneltä Venäjän alueelta.

— Festivaali avautui Terve, sankareiden maa! -osiolla. Yhdistetty kuoro esitti Venäjän kansallislaulun, Karjalan tasavallan kansallislaulun, isänmaallisia ja kansanlauluja, kertoo Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen varajohtaja Tatjana Lednjova.

Kun lavalle astui lasten yhteiskuoro, yli 400 laulajaa esitti useiden sukupolvien suosikkikappaleita, kuten Kattohaikara, Kaunis kaukainen, Kotkat oppivat lentämään ja muita tunnettuja kappaleita. Kuoron esitystä täydensi 200 nuoren tanssijan koreografinen esitys.

— Lastenkuoron laulut saivat minut kyyneliin. Yhteislaulu ja niin ison tanssiryhmän esitys olivat mahtavia. Kuuntelin lapsia mielelläni, petroskoilainen eläkeläinen Nadežda Zinovjeva kertoo.

Satojen laulajien yhteislaulussa on voiman lisäksi valtavasti iloa. Se, että laulujuhlat kokoavat suuren joukon ihmisiä säännöllisesti yhteen, muistuttaa arvokkaasta yhteenkuuluvuudesta.
Svetlana Anjanova, Makov Tsvet -yhtyeen jäsen, Suojärvi

Karjalan johtavat akateemiset kuorot esittivät klassisia, hengellisiä ja isänmaallisia teoksia. Yhteiskuorossa lauloivat muiden joukossa Jaroslavlin kamarimieskuoro, Pietarin sähköteknisen yliopiston akateeminen kuoro ja Veliki Novgorodin kansantaiteen akateeminen sekakuoro.

SkyLark-folk-yhtye ja sortavalalainen Vereja-yhtye esittivät Karjalan kansojen perinteisiä lauluja modernissa sovituksessa.

Myös yhdistetty kansankuoro esitti karjalaisia ja venäläisiä lauluja modernissa sovituksessa. Yleisö kuuli muiden joukossa Terveh Karjal- ja Ongo Petroskoi -kappaleet.

— Satojen laulajien yhteislaulussa on voiman lisäksi valtavasti iloa. Se, että laulujuhlat kokoavat suuren joukon ihmisiä säännöllisesti yhteen, muistuttaa arvokkaasta yhteenkuuluvuudesta, suojärveläisen Makov Tsvet -kansanlauluyhtyeen laulaja Svetlana Anjanova kertoo.

Makov Tsvet -yhtye on osallistunut laulujuhliin Sortavalassa, Aunuksessa ja Petroskoissa. Nyt oli toinen kerta, kun yhtye lauloi Petroskoissa.

Laulukappaleet vuorottelivat muotinäytösten kanssa. Juhlassa esiintyivät myös petroskoilaiset tanssiyhtyeet ja Venäläiset kuviot -tanssiteatteri Pihkovasta.
Tatjana Lednjova, Karjalan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen varajohtaja

— On hyvä, että laulujuhlilla kiinnitettiin huomiota sekä nuorempaan sukupolveen että vanhempaankin. Laululavalla oli niin lapsia kuin ikäihmisiä. Laulujuhlilla vallitsivat rauha ja hyvä henki, vaikka tapahtuma sai liikkeelle valtavan joukon ihmisiä, Anjanova lisäsi.

— Juhlan aikana aukio oli täynnä iloisia ja hymyileviä ihmisiä. Lauantai oli aurinkoinen. Se sopi ihanasti laulujuhlille. Pelkäsimme vain, että sade olisi voinut pilata juhlaa, petroskoilaisen Pitaritsy-kuoron laulaja Oksana Beljantseva sanoo.

Tänä vuonna Petroskoissa järjestetty tapahtuma omistettiin Karjalan tasavallan 105-vuotispäivälle ja Venäjän Polenoville nimetyn kansantaiteen talon 110-vuotispäivälle. Se oli myös osa Petroskoin kaupunginpäivän juhlaa.

— Laulukappaleet vuorottelivat muotinäytösten kanssa. Juhlassa esiintyivät myös petroskoilaiset tanssiyhtyeet ja Venäläiset kuviot -tanssiteatteri Pihkovasta, Lednjova kertoo.

Kuorokonsertti striimattiin verkkoon ja sen tallenne on nyt katsottavissa Internetissä.

Tapahtuma järjestettiin osana Perhe-kansallishanketta.

Laulujuhlilla on pitkä historia

Laulujuhlat ovat saaneet alkunsa 1800-luvun lopulla Sortavalassa. Viimeiset juhlat ennen sotaa olivat vuonna 1935 ja ne kokosivat silloin Vakkosalmen Laululavalle toistasataa kuoroa.

Vuonna 2012 Sortavalassa elvytettiin laulujuhlaperinne. Seuraavana vuonna juhlaperinne jatkui Petroskoissa.

Myöhemmin laulujuhlat järjestettiin Joensuussa 2014, Sortavalassa 2015, Nurmeksessa 2016, Aunuksessa 2017 ja Sortavalassa 2019. Viimeksi tapahtuma järjestettiin Petroskoissa 2022.


Karjalan tasavallan perustamisen 105-vuotispäivän ja Petroskoin kaupunginpäivän juhlasta voi lukea lisää karjalaksi.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kansallinen teatteri tutkii Kalevalaa
Samaralaisen ohjaajan Artjom Ustinovin ohjaama Kaikkeuden nostatus -esitys saa ensi-iltansa teatterin näyttämöllä 17. lokakuuta. Siinä esiintyy vain naishahmoja.
Oma Mua
Sähkökirjasto muamankielien opastajile abuh
Šokšun školan vepsän kielen opastai Gleb Fomin kehoitti luadimah sähkökirjasto, kudai olis muamakielien opastajile abuh. Kehoitustu kannatti Ven’an prezidentu.
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?