Karjalan luondo elavuu fotokuvis
Karjalan luondo on ainos vedänyh omah puoleh taidoilijoi, muzikantoi, runoilijoi, fotokuvuajii Ven’an eri kolkis da ulgomualoilpäigi. Ga enämbi oza vedeli niilöi, ket rodivuttih da kazvettih Karjalas. Yksi heis on fototaidoilii Jurii Lumpijev.
Jurii on rodivunnuh Anuksen Jyrgiläh, loppi Anuksen školan n:u 1. Jälles armiedu händy otettih ruadoh muasterikse Anuksen lespromhozah. Nygöi häi ruadau Anuksen maidozavodal ekspediitorannu. Joudaval aijal Jurii Lumpijev kävyy pajattamah Terveh, briha! -miehien horah da on rakas fotokuvuamah. Se suvaičus fotokuvuamizeh rodivui hänel jo ammui, konzu Jurii vie opastui seiččemendes kluasas. Silloi häi fotografiiruičči enimite omahizii, dovariššoi da tuttavii. Myöhembi “fotomečästys” rodih Jurien mielidielokse. Vuvvennu 2009 Anukses piettih ezmäine Jurii Lumpijevan foto-ozuttelu. Jälles sidä Jurii lujah tartui täh mieldykiinnittäjäh da jygieh dieloh. Karjalan luondo rounoku elavuu hänen fotokuvis.
Meččyzvierit, linnut, böbökkäzet da čomat paikat – joga fotokuval on oma pieni histourii. Meijän elaijas on äijy mieldykiinnittäjiä, ga puaksuh myö astummo siiriči huomuamattah luonnon čomuttu. Fotokuvih jiäjäh net hetket, kudamii kaččojat voijah ihalmoija, sanou Juurii Lumpijev.
Joga vuottu Jurii Lumpijevan ozutteluloi voijah kaččuo kui lapset da nuoret, muga i ruavahembat rahvas. Omii linduloin da meččyelättilöin fotokuvii Jurii ozutti jo äijis Karjalan kohtis, mugaže Tihvinäs, Lodienoil da Moskovas. Hänen kuvat ollah kai Kitais da Anglies. Ei muga ammui Anuksen lapsien kirjastos loppi ruandan Jurii Lumpijevan Kačahtus 2026 -nimine ozuttelu, kudamah oli kerätty kaksikymmen kaksi mulloi luajittuu fotokuvua. Joga linduh da meččyzvierih Juriel on oma kačahtus. Yhten kuvan luadijes toiči menöy ylen äijän aigua, sanou Jurii. Toiči čuassuloin luguh pidäy istuo peitos da vuottua. Jygiembi kaikkii on fotokuvata pienii da ketterii linduzii. Ga ei ole kebjei tavata kamerah suuriigi. Net ollah varačut da ei laskieta lähäl nikedä. Voi olla kerras hyvä fotokuva rodieu, a voibi kaksikymmen kerdua fotokuvata, ga vai yksi fotokartočku pädöy.
– Minä olen hyväs mieles, gu meijän Anuksen kirjastolois kui lapset muga i vahnembat voijah kaččuo Jurii Lumpijevan fotoruadoloi. Jurien ozuttelut lähendetäh meidy luondoh da opastetah suvaimah linduloi da meččyelättilöi. Kaččojes nämmii fotokuvii myögi muutummo parembah puoleh. Juurien ozuttelut ollah hyvät da mieldykiinittäjät. Se on ylen suuri da jygei ruado, kuduah pidäy äijy aigua, tirpandua da vägie, sanou Anuksen kanzallizen kirjaston Kodialovehen literatuuran ozaston johtai Galina Fedulova.
Pellole libo meččäh kuvuamah mennes pidäy olla valmis, gu vastah voibi tulla mittuinetah varattavu meččyelätti. Jurii Lumpijev sen hyvin tiedäy.
– Oli moine šeikku minun elaijas: kerran minä vastain kaksi hukkua. Se oli sulakuus. Keviäl Anuksen pellot ollah tävvet kaikenjyttymiä linduu. Tavan mugah minä otin kameran da ajoin sinne fotokuvuamah sorzii da hanhiloi. Jätin mašinan, peityin tuhjoižikkoh da rubein valvattamah. Linnut ruvettih heittymäh pellole, minä rubein fotokuvuamah niilöi. Kodvazen mendyy minä huomain, gu mittuinelienne zvieri lähenöy minuu. Duumaičin, se koiru on. Sit huomain tostugi zvierii. Konzu net tuldih lähembi minuu, tostimmos, gu net ollah hukat. Hukat minuu ei nähty eigo voidu vainuta. Konzu meččyzvierit oldih jo lähäl, minä nouzin, viheldäldin, painoin fotokameran knopkan da luajin kuvan hukkienke. Hukat sen nähtyy kerras juostih pagoh täytty käbäliä, mustelou Jurii Lumpijev.
Jurii Lumpijev ylen äijäl suvaiččou kuvata linduloi. Kai hänen fotokuvat ollah luajittu omas Anuksen piiris: Luadogal, mečäs, pellol libo puustos. Hyvin tundiettuloin linduloin: sorzien, kajoloin, tikoin da varoloin rinnal Jurii Lumpijevan fotokuvis voibi nähtä harvinaziigi linduloi: merikotkua, sinisuohaukkua, koskeluo. Kui sanou fototaidoilii, kuvuamizeh pidäy olla joudavua aigua, hyvä kameru da himo. Kačahtus 2026 -ozuttelun aigah sai livailla Meijän muan linnut -fotoal’bomuagi, kunne Jurii Lumpijev pani eri vuozinnu kuvattuloi linduloi, ies mainittuloigi. Karjalas on äijy linduu i Juriel himoittau kai net kuvata. Joga fotokuvas Jurii Lumpijev voi sanella hätken. Školaniekat suvaijah hänen paginoi, hyväl mielel kuunnellah daigi äijän kyzytäh.
Luadimah fotokuvii Jurii Lumpijev harjaittau omua Maksim-bunukkastugi, kudai opastuu kolmandes kluasas. Maksim died’oin jyttyöh suvaiččou fotokuvata da uskommo, gu terväh anukselazet suajah nähtä hänengi foto-ozutteluu.
