“Karjalan koivu” täytti 90!

Nadežda Mičurova
26.12.2025
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
“Karjalan koivuu” hyvitteli Vuozipäivänke Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö Inga Gurilova. Kuva on otettu Anuksen taijon da joudoaijan keskuksen vk-sivulpäi
“Karjalan koivuu” hyvitteli Vuozipäivänke Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö Inga Gurilova. Kuva on otettu Anuksen taijon da joudoaijan keskuksen vk-sivulpäi

Talvikuun 14. päivänny Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.

Hyvittelemäh pruazniekanke anukselazii pajattajii uvvistetun Anuksen kinoteatran zualah tuli tazavallan da linnan valduniekkua sego pajojoukkuo Anuksen piiris, Petroskois da Munjärvenlahtespäi.

Anuksen rahvahan horan histourii algavui loittozennu vuvvennu 1935. Rodivui tämä hora Karjalas hyvin tundietun muuzikkumiehen, karjalazen pajofolklouran keriäjän Iivan L’ovkinan hyvyös. Tänäpäi horua ohjuau Larisa Fofanova, soittajannu on Nikolai Riškin. Omale pruazniekkuprogrammale horaniekat pandih Terveh, pajo! -nimen. Konsertuprogrammu algavui Anatolii Jeroškinan pajos, kudaman nimi on kuigi horan “Karjalan koivu”. Muuzikan sih pajoh kirjutti Nikolai Riškin. Tädä pajuo hora pidäy omannu gimnannu.

— Minul himoitti mustoittua da kiittiä niilöi, ket kirjutettih pajoloin sanat da muuzikan. Niilöin ristikanzoin pajot avvutetah kehittyö meijän horale. Minä ohjuan Karjalan koivu -horua vai puolitostu vuottu. Täs lyhyös aijas, tiettäväine, en voinnuh vallita äijiä pajuo konsertah niškoi. Otin vai erähät da ližäin sinne uuttu, gu pajot ruvettas kuulumah toizeh luaduh, sanoi Karjalan koivu -horan ohjuaju Larisa Fofanova.

“Karjalan koivun” 80-vuozipäiväkse Jelena Bogdanova lahjoitti horale Sinä minuu ainos vuotit -runon.

— Kuulin, gu horaniekat pajatetah sidä muuzikattah. Minä soitin Tatjana Trunovale da myö ližäimmö sih pajoh kandelehel soitandua. Iivan L’ovkinan Astui Nastoi -pajuo myö ozutimmo Kitais, panimmo sinne Anuksen kadrielin erähii ozii. Oli dielo -pajo sežo rubei kuulumah toizeh luaduh, jatkau Larisa Fofanova.

Horan histourii algavui loittozennu vuvvennu 1935. Rodivui se hyvin tundietun muuzikkumiehen, karjalazen pajofolklouran keriäjän Iivan L’ovkinan hyvyös.

Kirjutettuu pajuo Anuksen rahvahan horal yheksäskymmenes vuvves on suittunuh vägitukku. Äijät pajoloin sanat da muuzikku lähtiettih mieroh Karjalan koivu -horaspäi da roittih hyvin tundiettuloikse pajoloikse. Ylen čoman Luadogu-pajon, kudaman pajatettih konsertan aigua anukselazet horaniekat, oli kirjutannuh muuzikkumies Nikolai Dubalov. Nikolai Dmitrijevič soitti Anuksen horale vie L’ovkinan aigua, a hänen sizär Zoja Autio ohjai Karjalan koivu -horua 23 vuottu. Heijän ruado Anuksen rahvahan horan da karjalazen pajokul’tuuran kehittämizen hyväkse on hinnatoi. Zoja Dmitrijevna yhtes oman vellenke ajeli Anuksen kylih kirjuttamah pajoloi, kuundelemah, kui pajatetah rahvas, da opastamah heidy pajattamah. Anuksen kylisgi velli da sizär luajittih äijän pajojoukkuo. Jälles Autio Zojua Anuksen rahvahan horan ohjuajakse vuvvennu 1994 rodih Petroskoin muuzikkuopiston loppenuh Natalja Pettinen. Hänen hyvyös Anuksen rahvahan hora on säilytännyh oman kaunehuon da omaluaduvuon. Se eruou toizis horis omal pehmiel livvin murdehel da čomal, liirizel pajatandutaval.

Nikolai Dubalov soitti Anuksen horale vie L’ovkinan aigua, a hänen sizär Zoja Autio ohjai horua 23 vuottu. Heijän ruado horan da karjalazen pajokul’tuuran kehittämizekse on hinnatoi.

Pruazniekkupäivänny Anuksen kinoteatran zualu oli täpöitäyzi rahvastu. Täs pitkäs aijas Karjalan koivu-horal rodih äijy pajodovariššua. Hyvittelemäh Anuksen rahvahan horua vuozipäivänke tuldih Anuksen čupun Terveh, briha!- miehien hora, Tuuksen kylän “Kiuruine” da Videlen “Ihalmo”, kandelehen soittajien Ilomieli-ansambli, Kummazet-pajojoukko Alavozes, Petrovskoi rahvahan hora Munjärvenlahtes da “Oma Pajo” Petroskoispäi. Kaikin hyö pajatettih kui endizien muga i uuzien kirjuttajien pajoloi, mil äijäl čomendettih konsertua.

— Se on hyvä pruazniekku, konzu kuuluu pajo karjalan kielel. Myö pajatimmo Anna Usovan Valgei paidu- da L’ubov’ Baltazaran Ozaine-runoloih kirjutettuloi pajoloi. Muuzikan niilöih sepitti meijän ohjuaju Ivan Iljin. Anuksen rahvahan horanke olemmo tuttavat jo ammui, yhtes olimmo äijis konsertumatkois. Minä olen hyväs mieles, gu vie pajatetah rahvas karjalakse. Toivotammo horale uuttu pajuo, himuo pajattamah karjalakse vie monii, monii vuozii, sanoi Videlen Ihalmo-pajojoukon pajattai Ol’ga Ivanova.

Eri vuozinnu horale soitettih Vladimir Jepov, Anatolii Bel’ajev, Pavel Bobin. Tänäpäi horan soittajannu on Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai, muuzikkumies Nikolai Riškin.

Priuazniekkukonsertan aigua musteltih Anuksen rahvahan horan soittajiigi. Kui sanoi “Karjalan koivun” ohjuaju Larisa Fofanova, Anuksen rahvahan horua lykky vedeli hyvil soittajil. Eri vuozinnu horale soitettih Vladimir Jepov, Anatolii Bel’ajev, Pavel Bobin. Pavel Petrovič sežo tuli hyvittelemäh omii horaniekkoi. Tänäpäi Anuksen rahvahan horan soittajannu on Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai, muuzikkumies Nikolai Riškin.

Anuksen rahvahan hora, kui hyvin sanoi muuzikan tutkii Irina Semakova, on ku vizakoivu, kudai lujah juurdui kodimuah. “Karjalan koivu” säilyttäy vahnoi pajoperindölöi, siirdäy niilöi tulijoile sugupolvile da aijan mugah kehittyy. Horah tulou uuttu rahvastu da pajuo. Himo pajattamah horaniekoil ei sammu.

— Minä toivottazin omil pajattajil, gu hyö hyväl mielel käydäs horan harjoituksih. Vaigu pajo da tansi avvutetah rahvastu pyzyö tervehenny. Tervehytty kaikile pajattajile, ozua da hyviä mieldy! hyvitteli omii pajattajii Larisa Fofanova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Dokumentti esittelee Äänisen kalliopiirroksia
Ei-kaupallinen Uudet päätökset -järjestö kertoo filmissään ja teematilaisuuksissa Unescon maailmanperintökohteesta. Venäjän nuorisoasiainvirasto on tukenut aloitetta.
Oma Mua
Vladimir Brendojevan Uuzi vuozi
Vuozi 2026 Anuksen piiris on ilmoitettu Vladimir Brendojevan vuvvekse.
Karjalan Sanomat
Karjalaiset valistavat kulttuuristaan kouluissa
Oma Pajo -kuoron vapaaehtoiset kertovat lapsille karjalaisista, karjalan kielestä, musiikkisoittimista ja kansanpuvuista. He myös laulavat karjalaksi.
Oma Mua
Taikašäje
Tämä kertomuš oli kirjutettu Meijän lapšuon anhelit-šäilyttäjät -projektie varoin, mi oli omissettu ukoilla ta ämmöillä. Oman ukon anšijošta Sergei L’ovin lapšuošta tykkyäy kinuo, avarušfantastiikkua ta tähtitukkuja.
Karjalan Sanomat
Portaali sisältää tuhansia paikannimiä
Karjalan paikannimistön TopKar-portaali on viime vuoden paras tieteellinen projekti Perintö-palkinnon tuomariston mukaan. Palkinto luovutettiin ensimmäisen kerran.
Kipinä
Om-ik Afrikas Uz’ voz’?
Tedat-ik tö, miše Uden voden praznik om sündunu Afrikas? Lugeda päiväd kalendarin mödhe zavottihe völ Endevanhas Egiptas.
Oma Mua
Heposen vuosi tuou positiivisie muutokšie
Ruškie Heponi aštuu Vihrien Kiärmehen tilalla 17. tuiskukuuta 2026. Heponi on šeiččemeš vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašša.
Karjalan Sanomat
”Leipä oli meille pyhä”
Suuren isänmaallisen sodan aikana piiritetyn Leningradin asukkaat saivat leipää kortilla. Päiväannos oli pieni, mutta se pelasti silti monia nälkäkuolemalta.
Kodima
Meiden kund om-ki päsatuz
Voden satused: Ol’ga N’uman starinoičeb Vepsän kundan rados da sabustusiš.
Oma Mua
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Kertsova Valentinašta miula kerrottih, kuin muasterista, kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль