“Karjalan koivu” täytti 90!

Nadežda Mičurova
26.12.2025
Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.
“Karjalan koivuu” hyvitteli Vuozipäivänke Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö Inga Gurilova. Kuva on otettu Anuksen taijon da joudoaijan keskuksen vk-sivulpäi
“Karjalan koivuu” hyvitteli Vuozipäivänke Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö Inga Gurilova. Kuva on otettu Anuksen taijon da joudoaijan keskuksen vk-sivulpäi

Talvikuun 14. päivänny Anuksen rahvahan hora pidi oman suuren vuozipäivykonsertan. Karjalan vahnimii horii olii “Karjalan koivu” täytti 90 vuottu.

Hyvittelemäh pruazniekanke anukselazii pajattajii uvvistetun Anuksen kinoteatran zualah tuli tazavallan da linnan valduniekkua sego pajojoukkuo Anuksen piiris, Petroskois da Munjärvenlahtespäi.

Anuksen rahvahan horan histourii algavui loittozennu vuvvennu 1935. Rodivui tämä hora Karjalas hyvin tundietun muuzikkumiehen, karjalazen pajofolklouran keriäjän Iivan L’ovkinan hyvyös. Tänäpäi horua ohjuau Larisa Fofanova, soittajannu on Nikolai Riškin. Omale pruazniekkuprogrammale horaniekat pandih Terveh, pajo! -nimen. Konsertuprogrammu algavui Anatolii Jeroškinan pajos, kudaman nimi on kuigi horan “Karjalan koivu”. Muuzikan sih pajoh kirjutti Nikolai Riškin. Tädä pajuo hora pidäy omannu gimnannu.

— Minul himoitti mustoittua da kiittiä niilöi, ket kirjutettih pajoloin sanat da muuzikan. Niilöin ristikanzoin pajot avvutetah kehittyö meijän horale. Minä ohjuan Karjalan koivu -horua vai puolitostu vuottu. Täs lyhyös aijas, tiettäväine, en voinnuh vallita äijiä pajuo konsertah niškoi. Otin vai erähät da ližäin sinne uuttu, gu pajot ruvettas kuulumah toizeh luaduh, sanoi Karjalan koivu -horan ohjuaju Larisa Fofanova.

“Karjalan koivun” 80-vuozipäiväkse Jelena Bogdanova lahjoitti horale Sinä minuu ainos vuotit -runon.

— Kuulin, gu horaniekat pajatetah sidä muuzikattah. Minä soitin Tatjana Trunovale da myö ližäimmö sih pajoh kandelehel soitandua. Iivan L’ovkinan Astui Nastoi -pajuo myö ozutimmo Kitais, panimmo sinne Anuksen kadrielin erähii ozii. Oli dielo -pajo sežo rubei kuulumah toizeh luaduh, jatkau Larisa Fofanova.

Horan histourii algavui loittozennu vuvvennu 1935. Rodivui se hyvin tundietun muuzikkumiehen, karjalazen pajofolklouran keriäjän Iivan L’ovkinan hyvyös.

Kirjutettuu pajuo Anuksen rahvahan horal yheksäskymmenes vuvves on suittunuh vägitukku. Äijät pajoloin sanat da muuzikku lähtiettih mieroh Karjalan koivu -horaspäi da roittih hyvin tundiettuloikse pajoloikse. Ylen čoman Luadogu-pajon, kudaman pajatettih konsertan aigua anukselazet horaniekat, oli kirjutannuh muuzikkumies Nikolai Dubalov. Nikolai Dmitrijevič soitti Anuksen horale vie L’ovkinan aigua, a hänen sizär Zoja Autio ohjai Karjalan koivu -horua 23 vuottu. Heijän ruado Anuksen rahvahan horan da karjalazen pajokul’tuuran kehittämizen hyväkse on hinnatoi. Zoja Dmitrijevna yhtes oman vellenke ajeli Anuksen kylih kirjuttamah pajoloi, kuundelemah, kui pajatetah rahvas, da opastamah heidy pajattamah. Anuksen kylisgi velli da sizär luajittih äijän pajojoukkuo. Jälles Autio Zojua Anuksen rahvahan horan ohjuajakse vuvvennu 1994 rodih Petroskoin muuzikkuopiston loppenuh Natalja Pettinen. Hänen hyvyös Anuksen rahvahan hora on säilytännyh oman kaunehuon da omaluaduvuon. Se eruou toizis horis omal pehmiel livvin murdehel da čomal, liirizel pajatandutaval.

Nikolai Dubalov soitti Anuksen horale vie L’ovkinan aigua, a hänen sizär Zoja Autio ohjai horua 23 vuottu. Heijän ruado horan da karjalazen pajokul’tuuran kehittämizekse on hinnatoi.

Pruazniekkupäivänny Anuksen kinoteatran zualu oli täpöitäyzi rahvastu. Täs pitkäs aijas Karjalan koivu-horal rodih äijy pajodovariššua. Hyvittelemäh Anuksen rahvahan horua vuozipäivänke tuldih Anuksen čupun Terveh, briha!- miehien hora, Tuuksen kylän “Kiuruine” da Videlen “Ihalmo”, kandelehen soittajien Ilomieli-ansambli, Kummazet-pajojoukko Alavozes, Petrovskoi rahvahan hora Munjärvenlahtes da “Oma Pajo” Petroskoispäi. Kaikin hyö pajatettih kui endizien muga i uuzien kirjuttajien pajoloi, mil äijäl čomendettih konsertua.

— Se on hyvä pruazniekku, konzu kuuluu pajo karjalan kielel. Myö pajatimmo Anna Usovan Valgei paidu- da L’ubov’ Baltazaran Ozaine-runoloih kirjutettuloi pajoloi. Muuzikan niilöih sepitti meijän ohjuaju Ivan Iljin. Anuksen rahvahan horanke olemmo tuttavat jo ammui, yhtes olimmo äijis konsertumatkois. Minä olen hyväs mieles, gu vie pajatetah rahvas karjalakse. Toivotammo horale uuttu pajuo, himuo pajattamah karjalakse vie monii, monii vuozii, sanoi Videlen Ihalmo-pajojoukon pajattai Ol’ga Ivanova.

Eri vuozinnu horale soitettih Vladimir Jepov, Anatolii Bel’ajev, Pavel Bobin. Tänäpäi horan soittajannu on Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai, muuzikkumies Nikolai Riškin.

Priuazniekkukonsertan aigua musteltih Anuksen rahvahan horan soittajiigi. Kui sanoi “Karjalan koivun” ohjuaju Larisa Fofanova, Anuksen rahvahan horua lykky vedeli hyvil soittajil. Eri vuozinnu horale soitettih Vladimir Jepov, Anatolii Bel’ajev, Pavel Bobin. Pavel Petrovič sežo tuli hyvittelemäh omii horaniekkoi. Tänäpäi Anuksen rahvahan horan soittajannu on Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai, muuzikkumies Nikolai Riškin.

Anuksen rahvahan hora, kui hyvin sanoi muuzikan tutkii Irina Semakova, on ku vizakoivu, kudai lujah juurdui kodimuah. “Karjalan koivu” säilyttäy vahnoi pajoperindölöi, siirdäy niilöi tulijoile sugupolvile da aijan mugah kehittyy. Horah tulou uuttu rahvastu da pajuo. Himo pajattamah horaniekoil ei sammu.

— Minä toivottazin omil pajattajil, gu hyö hyväl mielel käydäs horan harjoituksih. Vaigu pajo da tansi avvutetah rahvastu pyzyö tervehenny. Tervehytty kaikile pajattajile, ozua da hyviä mieldy! hyvitteli omii pajattajii Larisa Fofanova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Hyvät valokuvat: tarina, joka ei ole kuviteltu
Karjalan kansallisen teatterin näyttämöllä kantaesitettiin tuore esitys. Se ei kerro menneestä ja tulevasta eikä kuvitellusta maailmasta vaan siitä, mitä tapahtuu nyt.
Oma Mua
Tahtot eliä hyvin – ga elä
Heččulankylän eläjät ei uneksita suadamattomua. Hyö hyvin tietäh: tahtonet parandua omua elaigua — pidäy ruadua.
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?