Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Jelena Ruppijeva
20.07.2022
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja

Veškelykses ruadajan Oma tulehmo -yhteiskunnallizen yhtistyksen Järven randu -projektu on todevutettu. Sen tulokset ollah jo nägyvis. Kyläh on azetettu kaksikielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.

Mieldy kiinitetäh ihan Veškelyksen keskuččah, Pajon mäele azetetut kartat. Tädä Pajon mägie veškel’čät ollah kunnostettu vie vuvven 2018 aigah Ven’an piämiehen abudengoin fondan kannatetun projektan aigua.

Silloi kazvoitunnuh Pajon mäen kohtu oli kogonah puhtastettu, sih oli azetettu puuhizet lava da laučat. Tänävuon Järven randu -projektan hyvyös Pajon mäele sai luadie kaksi kartua kahtel kielel: ven’akse da karjalakse.

Enzimäzes kartas suau tiijustua Veškelyksen kyläkunnas. Sih on merkitty kai kyläkunnan kylät vuvven 1873 tiedoloin mugah da saneltu kyläkunnan histouries.

— Meile kylien nimien sellitändäs da kirjutandas ylen äijäl avvutettih paikannimistön tutkijat Irma Mullonen da Anastasija Afanasjeva, sanelou Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö Irina Pogrebovskaja.

— Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse. Rahvas nygöi kačotah da diivitähes, erähii kylii ni musteta ei, ku on oldu olemas, sanelou Pogrebovskaja.

Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse.
Irina Pogrebovskaja, Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö

Toine kartu on omistettu Veškelyksen kyläle iččenäh. Sit on tieduo kylän histouries da vahnois mustomerkilöis, kylän mečästyskondulois, kudualois meččuijah kondieloi da hirvilöi, jänölöi da oravii. Täh kartah on merkitty Veškelyksen yheksä vahnua huutoruagi. Nämmien huutoroin puuhizet viittehet on azetettu kylähgi.

Järven randu -projektan aigua veškel’čät ollah luajittu uuliččoin nimilaudazetgi ven’an da karjalan kielel. Niidy on azuttu kaikile kodiloile, kudualois on eläjiä eloipaikan kirjoihpanendan mugah, kaikkiedah 103.

Tuliel aigua veškel’čät huavatah luadie vie 30–40 uuliččoin nimilaudastu kezämökkiläzile, kudamis ei olluh tieduo eloipaikan kirjoihpanendas. Ga se rodieu tulien projektan hantuzis ruattavu ruado.

Juohatammo, ku tämä Järven randu -projektu sai kannatustu Karjalan piämiehen abudengoin fondaspäi da sen piälimäzii ruadoloi oli karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen kehittämine.

Projektas oli kaksi ruadoalua. Enzimäzeh kuului karjalan kielen kursiloin pidämine, toizeh – karjalan kielen nägyvembäh tuondu.


Veškelyksen kyläh kuuluu yheksä huutorua libo hieruu. Jogahizeh on pandu viiteh karjalan kielel. Kuva: Irina Pogrebovskaja


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль