Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Karjalan kieli rodih nägyvis Veškelykses

Jelena Ruppijeva
20.07.2022
Järven randu -projektan aigua Veškelyksen kyläh on azetettu kylän da kyläkunnan ven’an- da karjalankielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja
Čomat kaksikielizet kartat on piirustannuh nuori petroskoilaine taidoilii Alina Krištof. Kuva: Irina Pogrebovskaja

Veškelykses ruadajan Oma tulehmo -yhteiskunnallizen yhtistyksen Järven randu -projektu on todevutettu. Sen tulokset ollah jo nägyvis. Kyläh on azetettu kaksikielizet kartat, viittehet da uuliččoin nimilaudazet.

Mieldy kiinitetäh ihan Veškelyksen keskuččah, Pajon mäele azetetut kartat. Tädä Pajon mägie veškel’čät ollah kunnostettu vie vuvven 2018 aigah Ven’an piämiehen abudengoin fondan kannatetun projektan aigua.

Silloi kazvoitunnuh Pajon mäen kohtu oli kogonah puhtastettu, sih oli azetettu puuhizet lava da laučat. Tänävuon Järven randu -projektan hyvyös Pajon mäele sai luadie kaksi kartua kahtel kielel: ven’akse da karjalakse.

Enzimäzes kartas suau tiijustua Veškelyksen kyläkunnas. Sih on merkitty kai kyläkunnan kylät vuvven 1873 tiedoloin mugah da saneltu kyläkunnan histouries.

— Meile kylien nimien sellitändäs da kirjutandas ylen äijäl avvutettih paikannimistön tutkijat Irma Mullonen da Anastasija Afanasjeva, sanelou Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö Irina Pogrebovskaja.

— Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse. Rahvas nygöi kačotah da diivitähes, erähii kylii ni musteta ei, ku on oldu olemas, sanelou Pogrebovskaja.

Saimmo tiediä, ku vuvvennu 1873 Veškelyksen kyläkundah kuului 44 kyliä, tänäpäi niilöis on jiännyh vaiku viizi. Kartah olemmo kirjutannuh kai nimet karjalakse da ven’akse.
Irina Pogrebovskaja, Oma tulehmo -yhtistyksen piälikkö

Toine kartu on omistettu Veškelyksen kyläle iččenäh. Sit on tieduo kylän histouries da vahnois mustomerkilöis, kylän mečästyskondulois, kudualois meččuijah kondieloi da hirvilöi, jänölöi da oravii. Täh kartah on merkitty Veškelyksen yheksä vahnua huutoruagi. Nämmien huutoroin puuhizet viittehet on azetettu kylähgi.

Järven randu -projektan aigua veškel’čät ollah luajittu uuliččoin nimilaudazetgi ven’an da karjalan kielel. Niidy on azuttu kaikile kodiloile, kudualois on eläjiä eloipaikan kirjoihpanendan mugah, kaikkiedah 103.

Tuliel aigua veškel’čät huavatah luadie vie 30–40 uuliččoin nimilaudastu kezämökkiläzile, kudamis ei olluh tieduo eloipaikan kirjoihpanendas. Ga se rodieu tulien projektan hantuzis ruattavu ruado.

Juohatammo, ku tämä Järven randu -projektu sai kannatustu Karjalan piämiehen abudengoin fondaspäi da sen piälimäzii ruadoloi oli karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen kehittämine.

Projektas oli kaksi ruadoalua. Enzimäzeh kuului karjalan kielen kursiloin pidämine, toizeh – karjalan kielen nägyvembäh tuondu.


Veškelyksen kyläh kuuluu yheksä huutorua libo hieruu. Jogahizeh on pandu viiteh karjalan kielel. Kuva: Irina Pogrebovskaja


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Oma Mua
Tatjana Jaškovan perintyö esillä näyttelyissä
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša ativoijah näyttelyt “Kuvadka. Onnie tuoja kukla” ta “Joka paikašša omašša kruutašša”. Ne tultih Kalevalah Petroskoin Kiži-musejon varaštoista.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль