Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Uljana Tikkanen
05.06.2024
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
Jokahini kurššilaini nyt voipi ymmärtyä, lukie, kirjuttua ta paissa karjalakši. Kuva: Uljana Tikkanen
Jokahini kurššilaini nyt voipi ymmärtyä, lukie, kirjuttua ta paissa karjalakši. Kuva: Uljana Tikkanen

Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa. 

Alukši oli mukava tiijuštua, mitein karjalan kieli ilmešty kurššilaisien elämäššä. 

— Karjalan kieli on miun muamonkieli ta mie tahon paissa tätä ikivanhua kieltä. Kurššin jälkeh mie tahon kešälläki jatkua opaštumista, šentäh kun tahon käyttyä karjalan kieltä jokapäiväseššä elämäššä, šano Anastasija Popova, hiän käypi karjalan kielen kurššilla kakši vuotta.

— A mie en tietän, jotta karjalan kieltä voipi näin opaštuo kurššilla Petroskoissa. Mie kuulin kerran Veri-ryhmän musiikkie ta še oikein miellytti milma. Rupesin tiijuštamah millä kielellä laulut ollah ta kun tiijuššin, jotta ne ollah karjalakši, miula heti šynty himo opaštuo kieltä ta ymmärtyä mistä hyö lauletah, šelitti Marina Strel’tsova, kumpani opaštuu karjalan kieltä yksi vuosi.

Mie kuulin kerran Veri-ryhmän musiikkie ta še oikein miellytti milma. Rupesin tiijuštamah millä kielellä laulut ollah ta kun tiijuššin, jotta ne ollah karjalakši, miula heti šynty himo opaštuo kieltä.
Marina Strel’tsova, kurššilaini

Eri polkuja myöten ihmiset piäššäh karjalan kielen opaššukšeh ta jokahisella on oma šyy, mintäh hyö käyväh kurššilla. Toiset tarvitah šitä ruatuo varoin, toiset opaššutah omua kehityštä varoin.

— Opaššun karjalua ruatuo, omie matkoja ta kulttuurikehityštä varoin. Mie ruan oppahana Karjalašša vuuvvešta 2017 ta ruatuas’s’a mie ymmärrin, jotta karjalan kieltä pitäy opaštuo välttämättömäšti. Myö niämmä šitä paikannimilöissä ta erilaisien laitokšien nimilöissä ta himottais ymmärtyä, mitä ne merkitäh. Šen lisäkši milma aina pyyvvetäh šanomah mitänih karjalakši ta nyt “Terveh!” ta “Passipo!” šanojen lisäkši voin muutaki šanuo. Šen lisäkši kielen opaštumini hyvin kehittäy älyö ta muistie, kerto Jelena Otstavnaja. Hiän opaštuu karjalua vuuvven aikana.

— Mie opaššun karjalan kieltä jo kakši vuotta, šentäh kun tahon lukie “Kalevalua” ta toisie kirjoja vienakši. Joka vuosi mie käyn Haukkašuarella kešäkouluh ta vietän šielä käsityökurššija. Šielä eläy paikallisie ihmisie, kumpaset paissah karjalakši, ka heijän pakinatapa eruou. On mukava ymmärtyä heitä ta himottais vaššata heilä šamoin karjalakši, šano Nadežda L’apsina.

Konferenššin aikana šelveni, jotta monet ihmiset käytetäh kieltä harraššukšissa ta luovašša ruavošša. Kakši ihmistä piiruštau ta hyö koroššettih, jotta mitä šyvemmin hyö tiijetäh kieltä, šitä enemmän intuo piiruštamah noušou.

— Lapšuošta šuaten mie tykkyän piiruštua Paint-ohjelmalla tietokonehella. Ta konša rupesin opaštumah karjalan kieltä, ni šynty ajatuš piiruštua onnittelukortti ta panna šiih kirjutuš karjalakši. Šiitä mie rupesin piiruštamah, esimerkiksi šuon, šienen, hillon ta mečän kuvie ta lisäsin kuvah šanan karjalakši. Yhen kuvan mie panin T-paitah. Miun tuttavat nähtih še ta pyyvvettih valmistamah heiläki šamanmoisie T-paittoja. Nyt miula on pieni kokomuš – muutoma kymmenen paitua erilaisien kuvien ta karjalankielisien šanojen kera, šano Marina Strel’tsova

Il’l’a Padčin rupesi opaštumah karjalan kieltä Karjalan Rahvahan liiton viettämäh Onko helppo šanuo? –projektin aikana ohjelmalla ta šiitä jatko Karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšen kielikurššilla.

— Mieki olen piiruštaja ta mie valmissin kuvie Karjalan kielen ta kulttuurin kurššijen työvihkoja varoin. Kuvissa piti näyttyä teemoja: ihmini ta luonto, šiä ta šiäneinuššuš, kyly karjalaisien elämäššä, lapši ta pereh, tervehyš ta toisie. Kuvien valmistamisen aikana mie tiijuššin äijän mukavie tietoja ta legendoja karjalaisista uškomukšista ta perintehistä, šano Il’l’a Padčin.

Mie opaššun karjalan kieltä jo kakši vuotta, šentäh kun tahon lukie "Kalevalua" ta toisie kirjoja vienakši.
Nadežda L’apsina, kurššilaini

Vanhemman ryhmän opaštujat voitih valita teemakši kertomuš pereheštä ta šuvušta. Mukavie tietoja omien ämmöjen ta ukkojen elämäštä, heijän kotikylistä kerrottih Anastasija Kartašova ta Valentina Toivonen. 

Anastasijan tuatto oli Ontajärven kyläštä šyntysin ta Načči kuuli karjalua šielä lapšena, a Valentina Toivonen kerto Sontalen kyläštä ta omašta šuvušta. 

Joka opaštuja käytti karjalan kieltä esitykšeššä, monien esitykšet oltih vain karjalan kielellä. Omilla esitykšillä opaštujat näytettih, kuin monipuolini käyttö kielellä on ta innoššuttih toini toista opaštumah kieltä iellähki, näytettih kuin heilä on tärkie kielen opaštumini ta kulttuurin tutkimini.

Konferenššin lisäkši opaštujat ošallissuttih vispipuuron keittämisen muasteri-oppih, kumpasen vietti Vienan Karjalan kulttuurin tietäjä ta kurššien ošallistuja Julija Filippova. Koko resepti ta emännän omie šaloja oli kerrottu opaštujilla karjalakši. A kun vispipuuro oli valmis kaikin yheššä še oli šyöty horšma-čäijyn kera.

Kešällä monet opaštujat tahotah opaštuo omin voimin karjalan kieltä ta šyyškuušša hyö ruvetah vuottamah opaššukšen jatkamista.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль