Karjalan kielen šäilyttämiseh pitäy toimie jo nyt

Karjalan kielen šäilyttämiseh pitäy toimie jo nyt

Uljana Tikkanen
08.07.2022
Kantakanšojen kielien šäilyttämiseh on käytetty ta kuot’eltu monie erilaisie keinoja. Mimmosie niistä voipi käyttyä karjalan kielen šäilyttämiseh Tverin alovehella? Vaštaušta täh kyšymykšeh ečittih eri alan ammattilaiset pyörie stola -issunnošša.
Issunnošša šai tiijuštua, mitein kieltä käytetäh päiväkojissa Maksatihan kyläššä, mitein opaššetah kurššiloilla online- ta ofline-muuvvošša. Kuva: Uljana Tikkanen
Issunnošša šai tiijuštua, mitein kieltä käytetäh päiväkojissa Maksatihan kyläššä, mitein opaššetah kurššiloilla online- ta ofline-muuvvošša. Kuva: Uljana Tikkanen

Mitä enemmän tiijät ratkaistavašta kyšymykšeštä, šitä helpommin voit löytyä vaštaukšen šiih. Šiitä ollah varmat Tverin Gor’killa nimitetyššä kirjaštošša pyörien stolan viettäjä Ol’ga Pavlova Venäjän tietoakatemijan Kielitiijon instituutin Venäjän kanšojen kielien šäilyttämisen ta elvyttämisen tietokeškukšen tietoruataja ta Venäjän kanšojen assamblejan neuvošton enšimmäini varajohtaja Naziržon Abduganijev. Ol’ga on järještän pyörie stola-issunnon assamblejan kannatukšella, jotta kačella karjalan kielen tilannehta ta käsitellä šen šäilyttämisen keinoja eri puolilta. 

Vuotena 2021 luajitun tutkimukšeni mukah voin šanuo, jotta kieli eläy ta myö voimma pelaštua šitä, ka aikua šiih meilä on oikein vähän, a viijen vuuvven kuluttuo šitä ei jiä ollenkana.
Ol’ga Pavlova

Tilaisuon avasi Ol’ga Pavlovan valmistama esityš karjalan kielen tilantehešta. Ol’gan juuret muamon puolelta ollah Vienan pohjosešta, a hänen tuatto on Azerbaidžanista. Kielitutkijan tutkimušteemana on tverinkarjalan kieli, šentäh kun hiän eläy Tverissä ta tuntuu yhissyštä juuriloih. 

– Mie olin Tverin alovehen kylissä ta kaupunkiloissa pakauttelomašša paikallisie eläjie ta kaččelomašša mitein hyö eletäh, mimmosie perintehie on šäilyn heijän elämäššä. Milma ilottau, jotta kulttuuri eläy, ka kielitutkijana mie niän kuin ruttoh še voipi kuolla, šano Venäjän tietoakatemijan Kielitiijon instituutin Venäjän kanšojen kielien šäilyttämisen ta elvyttämisen tietokeškukšen tietoruataja Ol’ga Pavlova.

Šen jälkeh noin nellä tuntie kielispesialistit ta aktivistit, Tverin hallinnon ta yliopiston etuštajat, opaštajat ta kašvattajat šekä kielen šäilyttämiseštä kiinnoštunuot ihmiset kerrottih omašta kokemukšešta karjalan kielen parissa, tarittih omie idejoja ta heti koroššettih, mitä hyö voijah ruatua tämän ajatukšen toteuttamisekši. Šanakši, kaikki idejat šuatih kannatušta toisilta, a eryähien projektien toteuttamisešša šuoššuttih auttamah viranomasetki.

On tärkie, jotta Tverin valtijonyliopisto ottau meitä vaštah ta auttau opaššušohjelman valmistamisešša karjalan kielen opaštajilla.
L’udmila Gromova

Oman esitykšen aikana L’udmila Georgijevna esitti uuvven kirjan “Terveh! Terveh!” Šen avulla voipi opaštuo uutta šanaštuo ta kielioppie, parantua kielineruo. Harjottelomah karjalakši šuau kuin iččenäisešti, niin ni opaštajan avulla.

– Mie kuulin tiälä äijän hyvie ajatukšie ta oli ilo nähä ihmisie, ket ruatah karjalan kielen hyväkši. Kirjaštojen, koulujen ta päiväkotien ruatajat kaupunkiloista ta piirilöistä voijah tulla tänne ta opaštuo, jotta šiitä opaštua toisie, šelitti kielitietäjä, pedagogisien tietojen kandidatti, monien kanšalaisjärještöjen jäšen L’udmila Gromova.

Opaššuškyšymykšet ollah hyvin lähiset karjalan kielen kurššien opaštajalla Irina Komissarovalla. Kielikurššija pietäh online ta ofline. Opaštaja aina eččiy harvinaisien kielien opaštamiskeinoja ta tariččou toisilla kantakanšojen kielien opaštajilla yhistyä voimie.

Tverinkarjalan kieltä šyväšti tutkiu filologijan tietojen kandidatti Irina Novak. Hänen esityš pyörie stola -issunnon rajoissa oli omissettu kielitutkimisen eistämisellä: mitä julkaissah karjalakši ta mimmosie tutkimukšie on pietty ta missä niistä šuau lukie. 

Kielimaisema, kielenkäyttö huvitušohjelmissa ta toiset toimenpivot – kyllä, še on oikein hyvä, ka kielen šäilyttämiseh pitäy šyvempyä ta tarkempua ruatuo.
Marina Jevgrafova

Mi on kielimaisema ta mitein še on kehitettävä? Kielen maisemakši šanotah šitä paikkua, missä karjalan kieli on näkyvissä. Tutkimukšien tulokšien mukah še on hyvä keino pityä kieltä šilmällä, šynnyttyä šiih kiinnoššušta ta joka kerta muissuttua kulttuurista. A mitein kielen maisemie kehitetäh Tverin alovehella?

– Čaškovon kyläššä, missä šijoutuu meijän Karjalaini koti, on juohatušmerkkijä karjalan kielellä. Niise, konša myö otamma vaštah vierahie, ni huvitušohjelmissa myö käytämmä karjalan kieltä. Kaikki tämä, kyllä, on oikein hyvä, ka kielen šäilyttämiseh pitäy šyvempyä ta tarkempua ruatuo, šano Čaškovon karjalaisen kojin emäntä ta projektien toteuttaja Marina Jevgrafova.

Monie vuosie Tverin alovehella oli häpie nimittyä iččie karjalaisekši. Toičči še oli kirouššananaki. Nyt kielen statussi kyläneläjien kotikieleštä kašvo tutkimukšien, kirjojen tai projektien kielekši. 

Tilaisuš piettih Venäjän kanšojen assambleja -liiton kannatukšella. Liiton neuvošton enšimmäini varajohtaja otti ošua kokoukšeh. 

– Mie olen kummaštun, jotta kahen piäkaupunkin – Moskovan ta Piiterin välillä on šäilyn šemmoni ainutluatuni kulttuuri ta kieli. Miula on mukava tiijuštua mahollisimman äijän, jotta šiitä ymmärtyä, mitein šäilyttyä karjalan kieltä, korošti assamblejan neuvošton enšimmäini varajohtaja Naziržon Abduganijev.

Joka esitykšen jälkeh oli äijän kyšymykšie ta replikkijä, kaikin himottih šanuo omua mieltä tahi tarita omie idejoja.

Pyörien stolan jälkeh kaikki tulokšet pannah asiepaperih ta valmissetah kirjutukšen Federatijon neuvoštoh.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль