Karjalan kansojen kieliä käyttöön arkielämässä

Karjalan kansojen kieliä käyttöön arkielämässä

Marina Tolstyh
22.04.2022
Perustietoa Karjalan taidemuseosta ja sen teoksista voi kuulla pian myös karjalan- ja vepsänkielisistä äänioppaista. Käynnissä oleva hanke tukee kaikkiaan viisi kieltä.
Petroskoin yliopiston vepsän kielen opettaja Maria Košeleva esittelee videossa Karjalan taidemuseota äidinkielellään. Video on osa Lingua-museo -hanketta, jonka taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Kulttuurin ekologia -kansalaisjärjestön kanssa. 6+ Kuva: Nat
Petroskoin yliopiston vepsän kielen opettaja Maria Košeleva esittelee videossa Karjalan taidemuseota äidinkielellään. Video on osa Lingua-museo -hanketta, jonka taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Kulttuurin ekologia -kansalaisjärjestön kanssa. 6+ Kuva: Nat

Karjalan tasavallan taidemuseon kävijät voivat hankkia tarvittaessa lippukassalta myös äänioppaita karjalan, vepsän, armenian, georgian ja azerin kielillä. Palvelu on saatavilla kesän alusta.

— Äänioppaat viidellä kielellä ovat Lingua-museo -hankkeen tärkeimmät tuotteet. Oppaat kertovat niin museosta kuin myös museon 50 merkittävästä teoksesta, hankejohtaja Natalja Kozlovskaja sanoo.

Samoilla kielillä kuvataan myös viisi videota, joissa näitä kieliä äidinkielinä osaavat paikalliset asukkaat kertovat lyhyesti taidemuseosta, pysyvän näyttelyn teoksista, museopalveluista ja matkamuistoista. Museon esitteet julkaistaan myös näillä kielillä.

Lingua-museo voitti Karjalan päämiehen rahaston tukeman hankekilpailun viime vuonna. Tammikuun ja marraskuun välisenä aikana toimiva hanke on saanut rahastoltä 1,3 miljoonaa ruplaa apurahaa.

Hankejohtaja Kozlovskaja kertoi uusista äänioppaista suomen, karjalan ja vepsän kielen opetusresursseille ja -teknologioille omistetussa paneelikeskustelussa. Tapahtuma pidettiin Periodika-kustantamon tiloissa Petroskoissa viikko sitten.

Karjalassa asuu melko paljon armenialaisia, georgialaisia ja azerbaidžanilaisia, mutta heistä vain harvat käy taidemuseossa.
Natalja Kozlovskaja, Lingua-museo -hankkeen johtaja

Hankkeeseen osallistuvat kielentuntijat äänittävät nyt myös viisi piirustuksen ja maalauksen työpajaa Karjalan luonnosta viidellä kielellä. Ensimmäiset karjalan- ja armeniankieliset videot sekä työpaja armenian kielellä ovat jo esillä katsojille taidemuseon kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa VKontaktessa. Muut videot ja työpajat laitetaan vapaaseen käyttöön museon sivuille kevään aikana.

— Karjalankielisessä videossa ja äänioppaassa museosta kertoo Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen asiantuntija Natalja Pellinen, ja videossa armenian kielellä esiintyy nuori tyttö Arevik Amirajan Karjalan armenialaisten kulttuuriseurasta, hankejohtaja esittää.

Vepsänkielisen äänioppaan tekemiseen osallistuu taidemuseon työntekijä Julia Produ, ja Petroskoin yliopiston vepsän kielen opettaja Maria Košeleva esittelee museota videossa.

— On tärkeä, että paikalliset asukkaat ovat mukana tässä kielellisessä hankkeessa. He kertovat museosta ja työpajoista äidinkielillään ihmisille, jotka osaavat samaa kieltä. Äidinkieli tekee siis museomme ihmisille läheiseksi ja mielenkiintoiseksi, Kozlovskaja korostaa.

Jos haluamme säilyttää kieltä nykysukupolvelle, pitää käyttää myös sukupolven käyttämiä instrumentteja.
Natalja Vorobei, suomen ja karjalan opettaja

Hankejohtajan mielestä videot, työpajat ja äänioppaat voivat houkutella museoon sekä Karjalassa asuvia että Karjalaan matkustavia armenialaisia, georgialaisia ja azerbaidžanilaisia.

— Nykyään Karjalassa asuu melko paljon armenialaisia, georgialaisia ja azerbaidžanilaisia, mutta heistä vain harvat käyvät taidemuseossa. Toivomme, että hankkeen avulla museo tulee heille entistä läheisemmäksi, Kozlovskaja ajattelee.

Museo tarjoaa myös äänioppaita venäjän ja englannin kielillä.

Edellisessä kansainvälisessä Museo fokuksessa -hankkeessa taidemuseo teki äänioppaita kiinan kielellä ja uusi myös jo kymmenen vuotta käytössä olleita suomenkielisiä äänioppaita.

— Suomenkieliset tekstit uusittiin ja äänitettiin uudestaan suomalaisten näyttelijäopiskelijoiden avulla, Kozlovskaja täsmentää.

Yhteensä taidemuseon kävijät voivat kuunnella äänioppiaita yhdeksällä kielellä. 

Opettajat kokoontuivat paneelikeskusteluun

Karjalan tasavallan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Tatjana Islamaeva keräsi viikko sitten Karjalan kansalliskielten asiantuntijoita paneelikeskusteluun.

— Puhuimme siitä, mitä uusia opetusresursseja ja -teknologioita opettajat käyttävät nyt suomen, karjalan ja vepsän kielen opetuksessa, Islmaeva sanoo.

Suomen, karjalan ja vepsän kielet ovat Karjalan tasavallan kansalliskielet. Lisäksi karjala ja vepsä on tunnustettu Karjalan alkuperäiskansojen kieliksi.

Tilaisuus on vuorossaan neljäs, jonka järjestö on pitänyt Kielten kautta ymmärrykseen -moton alla. Aikaisemmin paneelikeskusteluissa pohdittiin kielten asemaa ja niiden kehitysmahdollisuuksia tasavallassa. Viimeksi viime vuoden lopussa tilaisuudessa käsiteltiin suomen ja venäjän kielen käyttöä raja-alueiden kielinä Venäjän Karjalassa ja Suomessa vastaavasti.

— Olemme ajatelleet, että kehitämme työtä kielten parissa tähän suuntaan. Nyt muutamme suuntaa, koska on mahdotonta tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa, Islamaeva paljastaa.

Suomen kielen keskus on päättänyt tehdä entistä tiiviimpää työtä karjalaisten ja vepsäläisten kanssa.

— Tämä on erittäin tärkeä kansainvälisten alkuperäiskansojen kielten kansainvälisenä vuosikymmenenä, suomen kielen keskuksen puheenjohtaja korostaa.

Tilaisuudessa opettajat esittelivät etupäässä käytännöllistä työtään kielten parissa. Esimerkiksi suomen ja karjalan kielen opettaja Natalja Vorobei kertoi siitä, kuinka tehokkaasti voi käyttää kieltenopetuksessa sosiaalisessa mediassa suosittuja meemejä.

— Jos haluamme säilyttää kieltä nykysukupolvelle, pitää käyttää myös sukupolven käyttämiä instrumentteja. Esimerkiksi meemit ovat nykyisen kulttuurin ja ajattelun merkkejä. Myös näin voi motivoida ihmisiä opiskelemaan kieliä, Vorobei ajattelee. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль