Karjalan ammuine brändi

Karjalan ammuine brändi

L’ubov’ Baltazar
14.01.2021
Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun sekreterin. Ostua niken ei ruohtinuh – hindu oli hyvän koin hinnan verdahine! Lienego kai rahvas tietty, min periä hindu on moine korgei?
Vizakoivus luajitah mustolahjoi – juoduloi, čuassuloi, lappahazii, seinykuvii da muuloi.
Vizakoivus luajitah mustolahjoi – juoduloi, čuassuloi, lappahazii, seinykuvii da muuloi.

Meijän Karjal on kuulužu čomevuol da luonnon uardehil. Niilöin keskes ezmäzenny dai kallehimannu on karjalan koivu libo kui karjalazet sanotah  ‒ vizakoivu. Jo yli tuhattu vuottu kogo muailmas tundietah karjalan koivun puus luajittuloi tavaroi. Niilöin hindu ainos on olluh dai nygöi on ylen korgei nägemättömän čomevuon da verrattoman puuainehen periä. 

Kaikkiedah muailmas on läs 90 koivun luaduu. Karjalan koivu on tundietun tavallizen koivun alaluadu. Enzimäzenny tämän puun nimitti “karjalan koivukse” Ven’anmuan tiedomies Кarl Merklin vuvvennu 1857. Käyttämäh sidä puuainehennu tavaroin tuottamizeh rubei sežo ven’alaine arhitektoru Vasilii Stasov. Enzimäzen karjalan koivun “inventarizatsien” pidi professoru Nikolai Sokolov 1930-luvul. Silloi Ve’nal oli vie 7 000 harvinastu da kallistu puudu.

Muasteriloi miellytti puun pilatun pinnan omaluaduhine lainehtindu, pehmiet värit da muzavuuksien luavut. Skandinuavien niemen mualois, kus kazvajan karjalan koivun lugu on ylen suuri, vuozien mugah rahvas on huomannuh – tämä koivu kazvau niilöis kohtis, “kunne kuuluu kirikönkellolloin iäni”, se on – rahvahan eländykohtien lähäl. Arheologoin lövvöt on todistettu sen, ku jo XIII vuozisual vizakoivun puus luajittih kaikenmoizii joga päiviä käytettävii brujii. Ammuzis aijois karjalan koivun puuainehel oli moine hindu ga sidä kai den’gan sijah sai maksua veronnu valdivol.

Piädykauti kazvattua karjalan koivun puu ei ole hoivu ruado. Se sendäh, ku vizakoivun siemenien kylvettyy niilöis kazvau tavalline koivu.

Karjalan ližäkse vizakoivu kazvau Pol’šas, Norviegies, Ruočis, Valgo-Ven’al, Leningruadan alovehel da Baltiekkumeren mualois. Eroittua karjalan koivu muijien puuloin keskes ei ole jygei. Puu on 5-7 metrin korgei, ga hyvis ololois se kazvau kai 25 metrin korgiekse. Rungo on 40 sentii jämei, pahkakas da kuopakas, puaksumba viäräččy migu oigei. Karjalan koivu kazvau yksin dai pienil ryhmil. Mostu meččiä, kus olis vai vizakoivuu, luonnos ei ole olemas nikus. Ylen puaksuh vizakoivun “juohattajannu” on huabu. Net mollei ylen hyvin kazvetah toine toizen rinnal. Piädykauti kazvattua karjalan koivun puu ei ole hoivu ruado. Se sendäh, ku vizakoivun siemenien kylvettyy niilöis kazvau tavalline koivu. Monethäi siemeninny kylvetyt kukatgi menetetäh čomevuon, net pidäy istuttua juurennu. Mugai vaigu vegetatsien kauti voibi suaha kazvamah uuttu vizakoivun puudu, sit vaste se roih ihan tozi karjalan koivu. Ga yksikai kaikis parahannu kazvattamizen luavunnu on puun oksien elavuttamine tavallizen “riippuvan” koivun eläväh kandoh. 

Karjalan tiedomiehet Boris Belašev da Viktor Bolondinskii ollah tutkittu da tovistettu sen, ku karjalan koivun suurin lugu kazvau moizis kohtis, kus muaperän alle olijois kerroksis on äijy radon-nimisty guazuu da kus muaperäs olijat radionukleidat nostah muan pinnal.

Vizakoivu on Pohjazen tozi ihme. Sen periä karjalan koivuu on ainos tutkittu eri mualois. Puuainehen čoman lainehtindan syydy niken ei voi tarkah sanuo. Se tulou nägyvih vaste 5-10 vuvven igähizes puus. Erähät tiedomiehet ollah sidä mieldy ku puuainehen lainehtindan syy on kiini muaperän luavus, toizet “viäritetäh” viirussoi da toizii mikro-organizmoi. Vie erähät pietäh syyllizinny ylen kovii pakkazii, kudamii nuoret puut ei voija kestiä, kylmetäh läbi da se buitegu rikkou struktuuran da jättäy jälgii puuaineheh. Olgah kuitah, ga vaikutus on olemas, juuri sen periä puun rungon kaikis tärgevin läbivedäi kerros – kambii – ei putilleh rua, puu buitegu muokkavuu kazvajes.

Jo meijän aigah Karjalan tiedomiehet Boris Belašev da Viktor Bolondinskii ollah tutkittu da tovistettu sen, ku karjalan koivun suurin lugu kazvau moizis kohtis, kus muaperän alle olijois kerroksis on äijy radon-nimisty guazuu da kus muaperäs olijat radionukleidat nostah muan pinnal.

Ga yhtelläh moizisgi kohtis koivu piäzöy kazvamah siemenis ylen harvah. Karjalan koivun alovehien seismolougien tutkimine sežo vedäy edehpäi karjalan koivun arbaituksen selvil ottamizen ruaduo. Se, ku karjalan koivu kazvau mualois, kudamis on jiäaijan jälgii, todistau tämän puuluavun ylen pitkän ijän...


Ližiä lugekkua Omas Muas 13. pakkaskuudu 2021 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль