Karjalan ammuine brändi
Meijän Karjal on kuulužu čomevuol da luonnon uardehil. Niilöin keskes ezmäzenny dai kallehimannu on karjalan koivu libo kui karjalazet sanotah ‒ vizakoivu. Jo yli tuhattu vuottu kogo muailmas tundietah karjalan koivun puus luajittuloi tavaroi. Niilöin hindu ainos on olluh dai nygöi on ylen korgei nägemättömän čomevuon da verrattoman puuainehen periä.
Kaikkiedah muailmas on läs 90 koivun luaduu. Karjalan koivu on tundietun tavallizen koivun alaluadu. Enzimäzenny tämän puun nimitti “karjalan koivukse” Ven’anmuan tiedomies Кarl Merklin vuvvennu 1857. Käyttämäh sidä puuainehennu tavaroin tuottamizeh rubei sežo ven’alaine arhitektoru Vasilii Stasov. Enzimäzen karjalan koivun “inventarizatsien” pidi professoru Nikolai Sokolov 1930-luvul. Silloi Ve’nal oli vie 7 000 harvinastu da kallistu puudu.
Muasteriloi miellytti puun pilatun pinnan omaluaduhine lainehtindu, pehmiet värit da muzavuuksien luavut. Skandinuavien niemen mualois, kus kazvajan karjalan koivun lugu on ylen suuri, vuozien mugah rahvas on huomannuh – tämä koivu kazvau niilöis kohtis, “kunne kuuluu kirikönkellolloin iäni”, se on – rahvahan eländykohtien lähäl. Arheologoin lövvöt on todistettu sen, ku jo XIII vuozisual vizakoivun puus luajittih kaikenmoizii joga päiviä käytettävii brujii. Ammuzis aijois karjalan koivun puuainehel oli moine hindu ga sidä kai den’gan sijah sai maksua veronnu valdivol.
Karjalan ližäkse vizakoivu kazvau Pol’šas, Norviegies, Ruočis, Valgo-Ven’al, Leningruadan alovehel da Baltiekkumeren mualois. Eroittua karjalan koivu muijien puuloin keskes ei ole jygei. Puu on 5-7 metrin korgei, ga hyvis ololois se kazvau kai 25 metrin korgiekse. Rungo on 40 sentii jämei, pahkakas da kuopakas, puaksumba viäräččy migu oigei. Karjalan koivu kazvau yksin dai pienil ryhmil. Mostu meččiä, kus olis vai vizakoivuu, luonnos ei ole olemas nikus. Ylen puaksuh vizakoivun “juohattajannu” on huabu. Net mollei ylen hyvin kazvetah toine toizen rinnal. Piädykauti kazvattua karjalan koivun puu ei ole hoivu ruado. Se sendäh, ku vizakoivun siemenien kylvettyy niilöis kazvau tavalline koivu. Monethäi siemeninny kylvetyt kukatgi menetetäh čomevuon, net pidäy istuttua juurennu. Mugai vaigu vegetatsien kauti voibi suaha kazvamah uuttu vizakoivun puudu, sit vaste se roih ihan tozi karjalan koivu. Ga yksikai kaikis parahannu kazvattamizen luavunnu on puun oksien elavuttamine tavallizen “riippuvan” koivun eläväh kandoh.
Vizakoivu on Pohjazen tozi ihme. Sen periä karjalan koivuu on ainos tutkittu eri mualois. Puuainehen čoman lainehtindan syydy niken ei voi tarkah sanuo. Se tulou nägyvih vaste 5-10 vuvven igähizes puus. Erähät tiedomiehet ollah sidä mieldy ku puuainehen lainehtindan syy on kiini muaperän luavus, toizet “viäritetäh” viirussoi da toizii mikro-organizmoi. Vie erähät pietäh syyllizinny ylen kovii pakkazii, kudamii nuoret puut ei voija kestiä, kylmetäh läbi da se buitegu rikkou struktuuran da jättäy jälgii puuaineheh. Olgah kuitah, ga vaikutus on olemas, juuri sen periä puun rungon kaikis tärgevin läbivedäi kerros – kambii – ei putilleh rua, puu buitegu muokkavuu kazvajes.
Jo meijän aigah Karjalan tiedomiehet Boris Belašev da Viktor Bolondinskii ollah tutkittu da tovistettu sen, ku karjalan koivun suurin lugu kazvau moizis kohtis, kus muaperän alle olijois kerroksis on äijy radon-nimisty guazuu da kus muaperäs olijat radionukleidat nostah muan pinnal.
Ga yhtelläh moizisgi kohtis koivu piäzöy kazvamah siemenis ylen harvah. Karjalan koivun alovehien seismolougien tutkimine sežo vedäy edehpäi karjalan koivun arbaituksen selvil ottamizen ruaduo. Se, ku karjalan koivu kazvau mualois, kudamis on jiäaijan jälgii, todistau tämän puuluavun ylen pitkän ijän...
Ližiä lugekkua Omas Muas 13. pakkaskuudu 2021
