Karjalaisten elintavat kiinnostavat turisteja

Karjalaisten elintavat kiinnostavat turisteja

Ilona Veikkolainen
15.01.2025
Lyydiläinen Galina Paršukova kertoo karjalaisten perinteistä ja opettaa matkailijoille karjalankielisiä sanoja.
Uudessaselässä sijaitsevassa talossa vastaanotetaan turisteja eri Venäjän alueilta. Kuva: Galina Paršukova
Uudessaselässä sijaitsevassa talossa vastaanotetaan turisteja eri Venäjän alueilta. Kuva: Galina Paršukova

Karjalaisten elintavoista ja perinteistä kertoo turisteille itsensätyöllistäjä Galina Paršukova Äänisenrannan piirin Uudenselän kylässä. Hän vastaanottaa turisteja hirsitalossa, jonka tilat on kunnostettu 1800-luvun rakennusperinteiden mukaan.

Talossa on paljon vanhoja esineitä, muun muassa astioita, työvälineitä ja kangaspuita. Suurin osa niistä on peräisin 1800-luvun loppupuoliskolta ja 1900-luvun alkupuoliskolta. Vanhat lamput, tuohirasiat, räsymatot ja astiat on saatu lahjaksi Uudenselän asukkailta. Eräs asukas toi Paršukovalle hauen pään, joka karjalaisen uskomuksen mukaan suojelee taloa pahalta.

Paršukovan kiinnostus karjalaiseen kulttuuriin ei ole sattumaa. Hän on lyydiläinen, jonka juuret ovat Kontupohjan piirissä. Hän osaa lyydin kieltä, tietää paljon karjalaisista perinteistä ja karjalaisen talonpojan elämästä.

— Noin seitsemän vuotta sitten aloin parantaa lyydin kielitaitoani. Olen tutkinut karjalaisia perinteitä yli 20 vuotta. Mummoni ja äitini olivat kotoisin Kontupohjan piirin Tiutian kylästä. He puhuivat lyydiä äidinkielenään, Paršukova kertoo.

— Lapsena vietin paljon aikaa mummoni kanssa. Mummolassa tutustuin kansanperinteisiin ja näin miten karjalaiset asuivat. Painoin kaiken muistiini. Nyt kerron turisteille siitä, mistä tiedän varmasti.

Opetan matkailijoille ja koululaisille karjalan-, vepsän- ja suomenkielisiä tervehdys- ja hyvästelysanoja.
Galina Paršukova, itsensätyöllistäjä, Äänisenrannan piiri

Paršukova kehittää matkailua Uudessaselässä. Hän osallistui matkailuprojekteihin, jotka antoivat hänelle uusia ideoita ja tietoa. Ennen sitä hän työskenteli 17 vuotta Petroskoin lasten retkeilykeskuksessa. Paršukova on löytänyt kohderyhmänsä ja liiketoiminta sujuu hyvin.

— En mainosta toimintaani. Minulla on paljon matkailijoita ilman mainostakin. Olen tehnyt yhteistyötä matkatoimistojen kanssa monta vuotta peräkkäin. Ne tuovat turisteja luokseni, Paršukova sanoo.

Hän vastaanottaa vain turistiryhmiä, joissa on vähintään viisitoista henkilöä.

— Ryhmässä voi olla neljäkymmentä henkilöä. 

Turistit käyvät Uudessaselässä Karjalan piireistä sekä Moskovasta, Pietarista ja muilta Venäjän alueilta.

— Teen työtä ympäri vuoden. Tarjoan kolme ohjelmaa turisteille. Minulla on apulaisia, jotka vastaanottavat turisteja.

— Minun lapseni auttavat minua kehittämään matkailua.

Talossa on paljon vanhoja esineitä, muun muassa astioita, työvälineitä ja kangaspuita.

Paršukova on sitä mieltä, että jokaisen vieraan pitää kuulla karjalankielistä puhetta.

— Opetan matkailijoille ja koululaisille karjalan-, vepsän- ja suomenkielisiä tervehdys- ja hyvästelysanoja. Ihmiset eivät tietenkään ryhdy oppimaan karjalan kieltä, mutta he tutustuvat siihen, miltä karjalan kieli kuulostaa.

— Eräänä päivänä luokseni luokseni tulivat koululaiset. Tervehdin heitä karjalan kielellä. Lapset luulivat, että puhuin turkkia.

Paršukova kertoo turisteille karjalaisten luonteesta ja perinteellisestä ruoasta. Hän lukee karjalaisia sananlaskuja ja sanontoja.

— Kertomukset karjalaisista ovat mielenkiintoisia kaikille. Monet Karjalan asukkaat eivät tiedä mitään karjalaisista. 

Turistit viihtyvät vanhassa hirsitalossa. Heille tarjotaan myös teetä ja piirakoita. Talon pihalla tarjotaan hauskoja leikkejä, pelejä ja virkistävää toimintaa. Pihalla seisoo kota eli virkistyskäyttöön tarkoitettu rakennus.

— Kerron karjalaisista, suomalaisista ja Kalevalan sankarista Ilmarisesta. Ilmarisen hahmo vastaanottaa vieraita kodassa, jossa hän järjestää tietovisoja.

— En ole ammatiltani opas enkä historioitsija. En kerro karjalaisen kansan historiasta. Aiheeni on karjalaisten elämä 1800—1900-luvuilla. Jatkan karjalaisen kansan elämän tutkimista.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kižin saarella 30 vuotta perinteiden mukaan
Äänisniemen venäläisten, karjalaisten ja vepsäläisten puuarkkitehtuuria, kulttuuria ja perinnetaitoja säilyttävä museo kutsui vieraita käsityöläisten juhlaan.
Karjalan Sanomat
”Kansamme sielussa Inkeri elää...”
Helmikuun 15. päivänä on tullut kuluneeksi 90 vuotta mainion inkeriläissyntyisen runoilijan, kääntäjän, kansanrunouden- ja kirjallisuudentutkijan Armas Mišinin (1935—2018) syntymästä.
Oma Mua
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Säpsän kylän eläjät uskoitetah, ku heil ei ole nimittumii probliemoi: pihoil palau tuli, lijat kabrastetah aijoinaijal, transportu kävyy putilleh, laukku ruadau da kai probliemat sellitetäh.
Karjalan Sanomat
Karjalainen muoti lähti kasvuun
Joka vuosi Hyperborea-talvifestivaalin järjestäjät tarjoavat yleisölle uusia huvitilaisuuksia. Yksi niistä oli tänä vuonna muotinäytös.
Oma Mua
Vahnua suarnua livvikse, vienakse da tverikse
On piässyh ilmoih Karjalazii suarnoi -kniigu. Kogomukseh niškoi oli vallittu 14 suarnua karajalan kielen vienan, livvin da lyydin piämurdehil.
Karjalan Sanomat
”Hyvä maine kansasta levinnyt Venäjälle”
Vepsäläinen kulttuuriseura keräsi eri aloilla kielen ja kulttuurin hyväksi toimivia asukkaitaja valtaelimien edustajia seminaariin.
Oma Mua
Lyhyöt luvennot omissettih Karjalan kantakanšoilla
Pakkaiskuun viimesenä iltana Petroskoissa piettih Kotišeutuni “Viisaš piätinččä”. Nellä luventuo oli omissettu oneganiemiläisillä, pomoriloilla, vepšäläisillä ta karjalaisilla.
Karjalan Sanomat
Käsityöt osana vammaisten elämää
Hankkeessa vammaiset neuloivat hattuja ja kaulaliinoja, punoivat koreja rottingista, oppivat leipomaan piirakoita ja piirtämään.
Karjalan Sanomat
Kulttuurilaitokset mittavaan remonttiin
Tästä vuodesta alkaen kulttuurilaitoksia peruskorjataan Perhe-kansallishankkeen tuella. Vuosina 2025 ja 2026 perusparannetaan yhdeksän kulttuurirakennusta.
Oma Mua
Uušista oppikirjoista kerrottih seminarissa
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa piettih metodini seminari “Kirjallisušlukomisen oppikirjat 1. luokkua varoin karjalan, vepšän ta šuomen kielellä”.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль