Karjalaista pakinua alko kuuluo gimnasijašša
Oppiainehen opaššuš alettih koulun johtajan Irina Osipenkon, alkukoulun opaštajan Anna Nikandrovan, vanhempien ta iče lapšien anšijošta, kumpaset kerrottih omašta halušta opaštuo karjalan kieltä ta kulttuurie. Miun onnistu käyvä nuorien gimnasijalaisien enšimmäisellä tunnilla.
Nuorimmilla koululaisilla karjalan kieltä rupieu opaštamah alkukoulun opaštaja Anna Nikandrova. Anna Aleksandrovna on karjalaini. Nuori opaštaja on šyntysin Vuonnisen runokyläštä. Karjalan kieltä hiän opaštu vielä lapšena, a ammatillisešti opaštu šen Petroskoin yliopisson Itämeren-šuomelaisien kielien laitokšella.
Ennein Anna ruato alkukoulun opaštajana Koštamukšen lysejöššä, missä karjalan kielen tunnit oltih opaššušohjelmašša. Viime vuotena gimnasija ta lysejö yhissettih ta lisättih muutokšie opaššušohjelmah, min takie karjalan kieltä ei opaššettu yhteh vuoteh. Kun Anna Aleksandrovna tuli ruatoh šynnytyšloman jälkeh hiän tuli johtajalla ta kyšy, voipiko uuvveštah opaštua karjalan kieltä lapšilla. Irina Valentinova kannatti tämän alottehen. Koulušša kyšeltih alkukoulun toisien–nellänšien luokkien opaštujien vanhempie, jotta tiijuštua tahotahko hyö, jotta heijän lapšet opaššuttais kieltä lisäoppiainehena. Halukkahie oli riittäväšti, jotta järještyä kakši ryhmyä: 16 nelläšluokkalaista ta 11 toini- ta kolmašluokkalaista. Joka ryhmä rupieu opaštumah karjalan kieltä kerran netälissä. Oppituntija varoin on kaikki tarvittavat oppikirjat, kumpaset on valmissettu opaššušstandartien mukah. Oppikirjat annettih Karjalan opaššukšen kehitykšen institutin Etnokulttuuriopaššukšen keškuš šekä Jyškyjärven ta Vuokkiniemen koulut.
Enšimmäisen oppitunnin teemana oli Karjala. Lapšet opaššuttih tervehtimäh ta tuttavuštumah toini toisen kera karjalakši, tuttavuššuttih tašavallan karttah, šen lippuh, kuunneltih karjalaista musiikkie, kerättih šanoista šananlašku.
— Oppituntiloilla lapšet ruvetah opaštumah karjalan kieltä ta niise tuttavuštumah karjalaiseh kulttuurih ta luontoh. Yheššä karjalaisen Viena-šeuran kera lapšie varoin rupiemma järještämäh kulttuuritilaisukšie, matkoja karjalaisih kylih ta opašretkijä šekä toisie mukavie tilaisukšie. Miun piätarkotukšena on herättyä lapšilla rakkahutta Karjalan kulttuurih ta ymmärtämistä šitä, kuin rikaš ta ainutluatuni on meijän Karjala ta meijän runonlaulajien Viena ta niijen istorija ta kulttuuri. Kun ihmini ymmärtäy šitä, šilloin ni šyntyy rakkahuš kotimuah ta kotipaikkoih, kerto Anna Nikandrova.
Anna Aleksandrovna on täyši ruatointuo. Opaštaja on valmis tulla oppahakši karjalaisen kulttuurin muajilmah ta vuottau hyvie tulokšie uušilta opaštujilta.
— Hyvällä mielin mie kannatin Anna Aleksandrovnan ajatukšen karjalan kielen opaštamisešta alkukoululaisilla. Kaikešta tärkein on še, jotta lapšet ta heijän vanhemmatki kannatettih niise. Myö yheššä lisyämmä pienen ka tärkien panokšen karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisekši. Meilä on äijän mukavua kaupunkipiirissä, toivon, jotta kieltä opaštuašša hyö šamoin tutkitah kotišeuvun paikkoja, perintehie, šuahah enemmän tietuo männyistä ajoista, Karjalan istorijašta, lisäsi gimnasijan johtaja Irina Osipenko.
Toivotamma lapšilla ta heijän opaštajalla mäneššyšštä opaššukšešša! Anna tiijot Karjalašta tullah lapšilla uuvvekši mukavakš elämän šivukši!
