Karjalaista kivie käytetäh Piiterissä

Margarita Pehkonen
30.01.2026
Luonnollisien ominaisukšien anšijošta karjalaista marmorua valittih käytettäväkši Piiterin Iisakinkirikön restauroinnissa.
Iisakinkirikön rakentamini kešti 40 vuotta. Rakentamisešša käytettih Ruskealašša ta Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo  kvartsiittie. Kuva: MArgarita Pehkonen
Iisakinkirikön rakentamini kešti 40 vuotta. Rakentamisešša käytettih Ruskealašša ta Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo kvartsiittie. Kuva: MArgarita Pehkonen

Karjalaista marmorua käytetäh Piiterissä šijoutujan Iisakinkirikön restauroinnissa. Pakina on Priäžän piirin Kovadjärvi-marmoraesiintymäštä louhitušta marmorašta.

— Muistomerkkien šuojelukomitietan etuštajat järješšettih Kovadjärven marmoran laboratorijatutkimukšet. Ne näytettih, jotta marmora šopiu käyttöh restaurointitöissä, Respublika-uutistoimisto lainuau Iisakinkirikön restauroinnista vaštuajan varajohtajan Gennadii Poluninin šanoja.

Karjalaisen marmoran mahollisešta käytöštä Iisakinkirikön restauroinnista keškuššeltiin kešäkuušša 2025 Piiterin kanšainväliseššä taloušforumissa.

— Restauroinnissa täytyy šäilyttyä istorijallini tarkkuš. Karjalaini kivi on täššä šuhtehešša korvuamatoin, Karjalan piämieš Artur Parfenčikov kirjutti omalla VK-šivulla.

Restauroinnissa täytyy šäilyttyä istorijallini tarkkuuš. Karjalaini kivi on täššä šuhtehešša korvuamatoin.
Artur Parfenčikov, Karjalan piämieš

Iisakinkirikön etuštajien mukah karjalaista kivie ei ole valittu šattumalta.

— 1800-luvulla kirikön rakentamisešša käytettih Ruskealašta louhittuo marmorua. Luonnollisien ta teknisien ominaisukšien ošalta Kovadjärven marmora on šamankaltani kuin Ruskealan kivi, kerrottih toimitukšella Iisakinkiriköštä.

Kovadjärveštä louhitah eriväristä marmorua.

— Karjalašta löytyy esimerkiksi harmuata ta šavunväristä šekä ruušuista marmorua. Lisäkši karjalaini kivi šopiu erinomasešti arhitektonisien elementtien luomiseh. Näijen kaikkien ominaisukšien anšijošta karjalaista kivie valittih käytettäväkši restauroinnissa, ilmotettih kiriköštä.

Kivie käytetäh kirikön julkišivun elementtien restauroinnissa. Karjalaini marmora on erittäin keštävä ta šopiu käytettäväkši Piiterin ilmaštošša.
Iisakinkirikön lehistöpalvelu

Iisakinkirikön entisöinti alko vuotena 2024. Še tapahtuu muutomašša vaihiešša. Šuunnitelmien mukah Kovadjärven marmorua käytetäh Iisakinkirikön restauroinnin toisešša vaihiešša, mi alkau tänä vuotena.

— Kivie käytetäh kirikön julkišivun elementtien restauroinnissa. Karjalaini marmora on erittäin keštävä ta šopiu käytettäväkši Piiterin ilmaštošša, Iisakinkirikön lehistöpalvelu kerto.

Iisakinkirikkö on Piiterin tunnetuimpie nähtävykšie. Kirikön rakentamini kešti 40 vuotta 1818—1858. Ruskealan marmoran lisäkši rakentamisešša käytettih Karjalan Tiudijašša louhittuo marmorua šekä Šokšušša louhittuo kvartsiittie.

— Muijen karjalaisien kivilajien käyttyö Iisakinkirikön entisöinnissä ei tällä hetkellä šuunnitella, kommentoi lehistöpalvelu.

Kovadjärven marmora kiinnoštau ulkomualaisie

Marmoran louhinta Kovadjärvi-marmoraesiintymäššä on alkan tänä vuotena. Kivie louhiu Prionežskaja gornaja kompanija -kaivošyrityš.

Yritykšen johtajan Sem’on Sičovin mukah karjalaini kivi kiinnoštau mahollisie kotimaisie ta ulkomaisie oštajie.
— Yrityš on vašta alottan toiminnan, ka restauroijat ta metron rakentajat šanot tih, jotta tahotah käyttyä tätä marmorua työššä. Kivi kiinnoštau niise spesialistija Valko-Venäjältä, Armenijašta ta Azerbaidžaništa, Sičov kerto Karjalan piämiehellä Artur Parfenčikovilla.

Marmoraesiintymä šijoutuu noin šeiččemän kilometrin piäššä Priäžän piirin Kolatselän kyläštä. Kivie meinatah tuuvva jaloššukšeh Pitkärannan piirih. Respublika-uutistoimiston mukah kiven- ja loššušyrityš käynnistyy enši vuotena.

— Yrityš tulou jaloštamah 100 000 kuutijometrie kivie vuuvvešša, uutistoimisto tiijottau.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kyläkoulut tukevat maatalousalaa
Karjalan maaseutukoulujen foorumissa opettajat ja varamaatalousministeri keskustelivat kouluista, jotka auttavat edistämään maatalousalan koulutusta.
Oma Mua
Kohtu, kunne himoittau kiändyö…
Kyläine minun, puuhine, loittoine… – mielužan pajon sanat kajahtetahes minun mustos loittozen da hyvän mennyön aijan mustelminnu.
Oma Mua
Priäžäläzien ozutelmu – Pakkaine suurel pakkazel
Elämä-Priäžän piirin etnokul’tuurizen keskuksen karjalankielizen paginkluuban rahvas pietäh uvven ozutuksen enzi-ildoi. Tuandoi oli ajeltu Vieljärvele jaguamah karjalan kieldy da hyviä mieldy.
Kipinä
Kipinäštä šyttyy tuli
Tänä vuotena “Kipina” täyttäy 40 vuotta. Pakasima piätoimittajan Jana Filimonkovan kera kuvalehen erikoisukšista, tehtävistä ta tulovaisuošta.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi virittää kansojen yhteistyötä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden vuoden avajaiset pidetään Karjalassa virallisesti  27. helmikuuta. Kansojen seurat aikovat tehostaa toimintaansa ja yhteistyötään keskenään.
Karjalan Sanomat
Perinteisiä reseptejä, esineitä ja tarinoita
Karjalan vepsäläistä, karjalaista ja venäläistä perinneruokakulttuuria edistävän hankkeen toimijat kävivät Jyskyjärvellä ja Vuokkiniemessä.
Oma Mua
Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhäsellä illalla Petroskoin valtijonyliopiston opaštujat jo aikasešta huomenekšešta oltih valmehie ruatoh.
Karjalan Sanomat
Kiipeily on keino tutustua maailmaan
Petroskoilainen Aleksei Durjagin kiipesi Andien vuoristossa Argentiinassa sijaitsevan Aconcaguan huipulle. Se on läntisen pallonpuoliskon korkein kohta.
Karjalan Sanomat
Rotta: nuoret tekevät virkeää teatteria
Teatteriyhdistys tuo raikkaan tuulahduksen Petroskoin teatterielämään.
Oma Mua
Virujan kiven uale ni vezi ei piäze
Tiijonpäiviä vaste Oma Mua pagizutti kielentutkijua karjalastu Aleksandra Rodionovua ruadoh da elaigah nähte, tiijusteli hänen mielii karjalan kielen tulies aijas.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль