Karjalaisien perintehien jälkijä myöten
Pakkaiskuun 29. päiväštä alkuan 1. tuiskukuuta šuaten Karelʼskaja kuhnʼa i Točka -projektin ryhmä kävi työmatalla Vienan Karjalan kylih.
Projektin ryhmä kävi Jyškyjärveh ta Vuokkiniemeh keryämäššä ainutluatusie reseptijä ta paikallisien eläjien kertomukšie. Matan aikana kerätty pohatta materiali tovisti, jotta Karjalan kanšojen perintehellini keittijö on nykytärkie ta mukava teema.
Työryhmäh kuuluttih Kiži-musejon, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajat šekä valokuvien ta videojen luatijat. Paikkojen piällä hyvinä apulaisina oltih vienankarjalaiset Marija Mitina ta Julija Filippova.
— Tämä oli Karelʼskaja kuhnʼa i Točka -projektin enšimmäini työmatka ta še kešti nellä päivyä. Kaikkieh matkoja on šuunnattu yhekšän. Myö piättimä alottua Vienan Karjalašta, kertou projektin johtaja Anna Anhimova. — Mie harvoin käyn tašavallan pohjoispiirilöissä, niin jotta tämä matka vienankarjalaisien luokši jiäy miun šyväimeh pitäkši aikua.
Jyškyjärveššä ta Vuokkiniemeššä projektiryhmä tapasi paikallisien eläjien kera, kumpaset vielä muissetah vanhoja reseptijä šekä šuatetah esittyä, mitein niitä šyömisie ennein valmissettih heijän kantatuatot.
— Epyälömättä voipi šanuo, jotta vienankarjalaiset tykätäh kalaruokie ta kiisselijä, muhiu Anna Anhimova. — Myö tallentima 27 perehreseptie ta ošan niistä esitämmä Karjalan kanšojen keittijö -kirjašša. Kaikki reseptit myö kuvasima, meijän kera kävi valokuvuaja Ilja Timin. Luatima videoitaki, kumpasie šiitä šijotamma internettih.
Tämän työmatan tärkeimpänä tapahtumana tuli Jyškyjärven kulttuurutalošša 29. pakkaiskuuta järješšetty tapuamini. Pitoh tulluot šuatih nähä perintehellisie esinehie, kumpasie Vienan Karjalan kylien eläjät annettih 1970—1980-luvulla Kižin musejolla. Šiitä kaikin juotih čäijyö ta maisseltih karjalaisie sriäpnöjä, kumpasie paissettih paikalliset emännät.
Jyškyjärveššä projektiryhmä tallenti reseptijä ta maisteli matikkarokkua, marjakiisselie, suarittuo haukie, lintua, mähnälettuja, kalakukkoja, karjalaista leipyä, vispipuuruo, potakkua šienišoussin kera, maitošokerie ta toisie šyömisie.
Vuokkiniemeššä työryhmä tapasi kyläläisien ta Enšimmäisien liikkehen etuštajien kera. Projektin reseptikesseli täyventy tietoloilla mitein valmistua leipäkiisselie, nykyaikasie kalakukkoja, šulččinoja, kolaččuja, mussikkakiisselie, paštettie matikan mähnäštä ta makšašta, koptittuo kalua ta palvattuo lihua.
Šen lisäkši vierahat tuttavuššuttih vienalaisien kylien muasteriloih, kirjutettih karjalaisen puvun erikoisukšie ta ihualʼtih kaunehie revontulija.
Projektin ošallistujie vuottau vielä monta mukavua löytyö ta tietuo tutkimušmatkojen aikana. Niitä šuunnitellah šuorittua melkein koko Karjalua myöten. Nyt projektiryhmä alko valmistautuo šeuruavah työmatkah, mi vietetäh Belomorskin piirissä tuiskukuušša.
Karelʼskaja kuhnʼa i Točka -projekti starttasi viime vuuvven šykyšyllä. Šen rajoissa tutkitah karjalaisien, vepšäläisien ta venäläisien keittijöperintehie.
Tutkimukšien materialien mukah projektin ruatajat meinatah valmistua Karjalan kanšojen keittijö -kirja. Šen peruštehekši tulou Roza Nikolʼskajan vuotena 1989 ilmeštynyt Karjalan keittijö -kirja, mi aikoja jo tarvičči uuvvistumista. Ruatomatkojen aikana kerätyt reseptit ta kuvat täyvennetäh vanhua kirjua.
Tutkimušmatoilla šuatuja kuvie, reseptijä ta kertomukšie esitetäh näyttelyššä, kummaista šuunnitellah avata Sovetskaja-aukivolla tänä vuotena.
“Karel’skaja kuhn’a i Točka” on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liigan projekti. Šen toteuttamista kannattau Karjalan piämiehen granttien fondi ta Kiži-musejo. Projekti jatkuu tämän vuuvven kešäkuuh šuaten.
