Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille

Sergei Karpov
28.09.2026
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Maitoteollisuuden kehitysneuvosto edistää maatila—maidonjalostus—myymälä-ketjun kehittämistä. Aunuksen meijerin VKontakte-sivu
Maitoteollisuuden kehitysneuvosto edistää maatila—maidonjalostus—myymälä-ketjun kehittämistä. Aunuksen meijerin VKontakte-sivu

Maitoteollisuuden kehitysneuvosto on perustettu Karjalaan. Päätös siitä tehtiin Karjalan päämiehen Artur Parfentšikovin Prääsän piirissä Jessoilan meijerissä pitämässä työkokouksessa, jossa käsiteltiin alan kehitystä viranomaisten ja maatalousyritysten kanssa.

Neuvoston tavoitteena on koordinoida alan toimintaa ja rakentaa yhteyksiä maidontuottajien ja -jalostajien välille, jotta paikallisia tuotteita olisi laajasti esillä Karjalan markkinoilla.

— On pakko koordinoida tarkasti työtä maitoalalla. Nyt Karjalassa toimii neljä suurta valtakunnallista ja kolme tärkeintä yksityistä maatalousyritystä, jotka tuottavat ja jalostavat maitoa. Pian niiden joukkoon liittyy myös Aunuksen meijeri, jonka siirtyminen valtion omistuksesta tasavallan omistukseen on päättymässä, kirjoitti Parfentšikov VKontakte-tilillään.

Karjalaisten maitotuotteiden on oltava etusijalla kauppojen hyllyillä. Lisäksi on tärkeää, että niitä toimitettaisiin sosiaalilaitoksiin.
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Karjalan päämiehen mukaan yksi päätehtävistä, joita neuvosto ratkaisee, on työskentely kauppaketjujen kanssa ja julkisten hankintojen tekeminen.

— Karjalaisten maitotuotteiden on oltava etusijalla kauppojen hyllyillä. Lisäksi on tärkeää, että niitä toimitettaisiin sosiaalilaitoksiin, kuten kouluihin ja sairaaloihin, korosti Parfentšikov työkokouksessa Jessoilassa.

Toisena tehtävänä on hänen mielestään varmistaa tasapaino markkinahinnan, kuluttajalle kohtuullisen hinnan ja yritysten sosiaalisten velvoitteiden välillä.

— Nyt meillä on kolme varsinaista maidonjalostajaa: Slavmo-meijeri, Jessoilan ja Aunuksen meijerit. Ymmärrämme, että niillä kaikilla on oma taloutensa ja omia intressejään. Niiden välillä on tietysti jonkinlaista kilpailua, missä ei ole mitään pahaa. Meidän täytyy kuitenkin tehdä tätä työtä mahdollisimman edulliseksi Karjalalle ja asukkaillemme, Parfentšikov kertoi.

Nyt Karjalassa toimii neljä suurta valtakunnallista ja kolme tärkeintä yksityistä maatalousyritystä, jotka tuottavat ja jalostavat maitoa. Pian niiden joukkoon liittyy myös Aunuksen meijeri.
Artur Parfentšikov, Karjalan päämies

Kolmantena tärkeimpänä tehtävänä Parfentšikov pitää maatila—maidonjalostus—myymälä -ketjun rakentamista. Sellaisia myyntiketjuja on olemassa Karjalassa. Esimerkiksi Alavoisen ja Mäkriän karjatilat toimittavat maitoaan Aunuksen meijeriin, jonka tuotteet menevät sitten Karjalan myymälöihin.

Aunukselaisia maitotuotteita myydään muun muassa tänä vuonna valtion omistukseen siirtyneissä Olonija-kaupoissa. Ne sijaitsevat Petroskoissa ja muutamassa Karjalan piirissä. Syyskuussa kaksi uutta kauppaa avattiin Petroskoihin. Suunnitelmissa on avata kauppoja Kemin ja Belomorskin piireihin.

— Kauppaketjun kaupoista voi ostaa myös Jessoilan meijerin tuotteita. Luvassa on isompi valikoima Alavoisen ja Mäkriän karjatilojen lihatuotteita, tiedottaa Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu.

Parfentšikovin mukaan maitoalan seuravana kehitysvaiheena on myymäläautokaupan kehittäminen Karjalan piireissä. Niin ensi vuodesta on tarkoitus käynnistää Olonija-kauppaketjun myymäläautojen toiminta Äänisenrannan ja Prääsän piireissä.

Aunukselaisia maitotuotteita myydään muun muassa tänä vuonna valtion omistukseen siirtyneissä Olonija-kaupoissa. Ne sijaitsevat Petroskoissa ja muutamassa Karjalan piirissä.

Maitoteollisuuden kehitysneuvoston puheenjohtajana on Karjalan päämies Artur Parfentšikov ja varapuheenjohtajana tasavallan talousasiain varapääministeri Oleg Jermolajev.

Neuvoston istunnot järjestetään vähintään kerran vuosineljänneksellä eri yrityksissä. Toinen istunto järjestetään Aunuksen meijerissä ja kolmas Slavmo-meijerissä Petroskoissa.

Yksityisyritys kehittää maidonjalostusta

Grand Agro -yhtiö jatkaa karjatilan sa kehittämistä Latvassa Äänisenrannan piirissä. Kesällä yritys on käynnistänyt maidonjalostuksen. 

— Sitä varten tila on kasvattanut hen kilökuntaansa ja työllistänyt maidonjalos tuksen asiantuntijoita. Yrityksen työnteki jät saivat täydennyskoulutusta Vologdan maitotalousakatemiassa. Siinä he opiskelivat maitotuotteiden nykyaikaisia valmis tustekniikoita, mikrobiologiaa ja tuotan non järjestämistä, tiedottaa Karjalan maa- ja kalatalousministeriö. 

Nyt tilalla valmistetaan maitoa, rahkaa, voita ja syrnikkejä eli rahkalettuja.

Jatkossa valikoimaa on tarkoitus laajen taa hapankermalla ja juustoilla. 

— Maidonjalostus on mahdollisuus järjestää tilan toiminta uudella tavalla ja poistaa riippuvuus raakamaidon myyn nistä. Haluamme kehittää omia tuottei tamme, ymmärtää, mitkä niistä ovat kysyttyjä ostajien keskuudessa, ja mukauttaa tuotantomme kysyntään, kertoo Grand Agro -yhtiön pääjohtaja Tatjana Lukina Karjalan maa- ja kalatalousministeriön tiedotteessa.

— Nyt meidän on tärkeää hioa valmistustekniikoita ja varmistaa tuotteiden pysyvä laatu. Sen jälkeen kasvatamme tuotantomääriä ja laajennamme tuotevalikoimaa, hän lisää.

Karjatilalla on tällä hetkellä yli 780 lehmää, joista lypsylehmiä on 347. Ensi vuonna yritys aikoo lisätä lehmien määrää maidontuotannon ja -jalostuksen kasvattamiseksi.

Nyt tilalla tuotetaan yli yhdeksän tonnia raakamaitoa päivässä. Maidontuotanto on kasvussa. Viime vuonna yritys tuotti yli 3 000 tonnia maitoa. Tammi—elokuussa 2026 tuotanto oli noin 2 200 tonnia, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Oma Mua
Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Karjalan Sanomat
Valkosipulisato on valmistunut
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Karjalan Sanomat
40 vuotta lasten oppaana kielten maailmassa
Tänä vuonna Kipinä-lastenlehti täyttää 40 vuotta. Nyt se ilmestyy suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja tarjoaa lapsille monipuolista aineistoa.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?