Karjalaiset runot šivotah männeisyttä ta nykyaikua

Karjalaiset runot šivotah männeisyttä ta nykyaikua

Irina Zaitseva
16.06.2023
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša vietettih Karjalaiset runot: perintehet ta nykyaika -seminari.
Irina Rinkevič (keš.) kerto Kalevala open -projektista ta esitti Taistelu Šampuo vaštah -pelin. Kuva: Karjalan kanšojen yštävyštalon VK-šivu
Irina Rinkevič (keš.) kerto Kalevala open -projektista ta esitti Taistelu Šampuo vaštah -pelin. Kuva: Karjalan kanšojen yštävyštalon VK-šivu

Karjalaisien runojen päivän uattona, 9. kešäkuuta, Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša vietettih Karjalaiset runot: perintehet ta nykyaika -seminari. Ošallistujat kačeltih karjalaista runoperinnehtä, “Kalevalan” juonie ta etnoaiheih šivottuja projektija.

Tilaisuš keräsi tieto-, kulttuuri- ta taitoalan ruatajie, kanšalaisjärještöjen jäšenie ta etnoaiheih šivottuja projektija.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš Marija Kundozerova esitti omua tutkimušta “Piettihkö karjalaiset runonlaulajat toini toista käsistä?”. Marija Vladimirovna kiänty tämän aihien puoleh vuotena 2021. 

— 1700-luvun lopušša kuulusa šuomelaini filologi Henrik Gabriel Porthan julkaisi latinankielisen tutkimukšen “Šuomelaisešta runouvešta”. Šiinä enši kertua käsiteltih kalevalamittaista kanšanrunoutta ta šiih pohjautunutta luatijan runoutta. Omašša tutkimukšešša Porthan enši kertua kuvasi, mitein runonlaulajat esitettih runoja. Juuri Porthanin tutkimukšeh viitatah Elias Lönnrot, Into Konrad Inha ta muut tutkijat. Luatija šelväšti kertou, jotta runonlaulajat piettih toini toista oikiešta kiäštä. Tovissukšena on Aksel Bernerin vuotena 1872 Vuonnisen kyläššä luatima valokuva, missä Jyrki ta Ohvo Maliset issutah Porthanin kuvuamašša tilašša. Folkloristi Elsa Elina Enäjärvi-Haavio oli šitä mieltä, jotta Porthanin latinankielisen tutkimukšen kiäntämisvaihiešša ilmešty viärä käsityš ta runonlaulajien tilan kuvauš oli viärissetty. Šuomešša še viärä käsityš tuli kanšallisekši idejakši ta myöhemmin tuli Venäjällä. Viäryä tilua alettih käyttyä lavaššetuissa valokuvissa, šelitti Marija Kundozerova.

Petroskoin konservatorijan šuomelais-ugrilaisien kanšojen musiikin laitokšen dosentti Svetlana Nikolajeva ta hänen opaštujat kerrottih ta näytettih, mitein laitoš šäilyttäy karjalaista runoperinnehtä musiikkikulttuurissa. Seminarin ošallistujat šuatih kuunnella kanšan runoja, joikuja šekä karjalaisie šävelie kantelella ta udmurttilaisella krezillä. 

— Meijän pitäy tuttavuššuttua nuorie runoloih ta eččie šemmosie muotoja, mit herätetäh ihmisissä mielenkiintuo ta kunnivuo karjalaiseh runoperinteheh. Šilloin perinneh rupieu elämäh, on varma Svetlana Jurjevna. 

Porthanin latinankielisen tutkimukšen kiäntämisvaihiešša ilmešty viärä käsityš ta runonlaulajien tilan kuvauš oli viärissetty. Šuomešša še viärä käsityš tuli kanšallisekši idejakši ta myöhemmin tuli Venäjällä.
Marija Kundozerova, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš

Karjalan Rahvahan Liiton hallinnon jäšen Valentina Libertsova käsitteli muamon šurun aiheita Leppäpölkky-starinašša ta “Kalevalan” juonešša Lemminkäisešta ta hänen muamošta. 

— Starinoissa ei ole muamon šurun aiheita, šiitä tovissetah Vladimir Jakovlevič Proppin kortit. Kuitenki mie löysin aihieh šivotun pätän karjalaisešta Leppäpölkky-starinašta. Še muistuttau “Kalevalan” juonta Lemminkäiseštä ta hänen muamošta. Molompien juonien alušša pojat rikotah vanhempien kielto ta männäh pois. Taika-apulaiset ilmeššytäh ihan alušša. Ennein lähtyö Lemminkäini riputti šeinällä šuvan, a Leppäpölkky kiinitti lualla muamon paikan. Konša esinehistä alko vuotua vertä, še merkičči, jotta pojat oli jouvuttu hätäh. Molommat muamot heti kiirehittih apuh. Taika-apulaini, päiväni, auttau naisie ta näyttäy heilä tietä. Še viittuau valon ta päiväsen roolih muinaisihmisien elämäššä. Leppäpölkyn eläyttämini mäni ruttoh – muamo šepyäli ta šuuteli häntä ta pölkyštä tuli elävä poika, ta hyö mäntih kotih. “Kalevalašša” Lemminkäisen eläyttämini oli monimutkasempi, a šen jälkeh poika ta muamo kačeltih tilantehen šyitä ta heilä ei ollun hellie tuntehie, analisoičči Valentina Vasiljevna.

Ei-kaupallisen Paralleli-järještön johtaja Irina Rinkevič kerto Kalevala open -projektin rajoissa kekšityistä Runonlaulajien kilpailušta ta “Runonlaulajien koulušta”, missä ošallistujat čukellettih runojen stilistiikkah ta luajittih eepossah šivottuja luovie tehtävie.  

Psihologi Julija Kuznetsova esitti omua Kalevala.RU -pelie, kumpani mutkikkahašti yhistäy “Kalevalan” runoja ta psihologisie keinoja. 

Lisäkši seminarissa palkittih Piärunuo eččimäššä -kilpailun voittajie. Kilpailuh oli työnnetty 38 erityylistä työtä Karjalan eri piirilöistä. Niistä voittajakši oli valittu kahekšan ruatuo, kumpasien luvušša on šarjakuva, runo, mualauš, kukla, piiruššuš, video, musiikkišävellyš ta diafilmi.

Seminarin järještäjinä oltih Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö ta Periodika-kuštantamo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль