Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Monet turistit ja paikalliset asukkaat korostavat, että Karjalan tasavallan ainutlaatuisuus on pääasiassa saunaperinteessä. Suuri saunatie -hanke vaalii karjalaista saunakulttuuria ja -perinteitä. Se auttaa säilyttämään karjalaisen saunan perinnettä.
— Sauna on tärkeä osa karjalaista kulttuuria. Se on tasavallan hieno helmi. Tätä brändiä ei ole kuitenkaan kehitetty hyvin, hankkeen johtaja Jekaterina Biktimirova sanoo.
Biktimirovan mukaan hankkeen tarkoitus on tehdä karjalaisesta saunasta matkailutuote, jolla on aina kysyntää.
— Yrittäjät Moskovasta, Pietarista ja Sotšista pyytävät rakentamaan heidän kotikaupungeissaan karjalaisia saunoja, mutta harva tietää, miltä perinteinen karjalainen sauna näyttää.
Karjalassa on ollut erilaisia saunoja: savusaunoja ja savupiipulla varustettuja saunoja.
— Jos nyt joku rakennusmies sanoo rakentavansa perinnesaunan, se ei tarkoita, että hän osaa sen rakennusmenetelmän ja ominaisuudet, Biktimirova sanoo.
Vuonna 2017 Biktimirova toteutti Legendaarinen Karjala -brändihankkeen ja tutki matkailua Karjalan piireissä. Tarkoituksena oli saada selville, mikä voi houkutella enemmän turisteja Karjalaan.
— Silloin ymmärsin, että saunaperinteestä voi tulla tärkeä ja kiinnostava hanke. Sain vuonna 2022 hankkeen toteuttamiseen Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahastosta noin 2,5 miljoonaa ruplaa tukirahaa, Biktimirova kertoo.
Lisää noin 670 000 ruplaa hankkeen koordinaattorit saavat muista lähteistä.
Hankkeen ensimmäinen vaihe liittyy tutkimusmatkoihin. Hankkeen koordinaattorit ovat keskustelleet karjalaisten kylien asukkaiden kanssa ja keränneet tietoa karjalaisesta saunasta ja saunomisesta ympäri Karjalaa.
— Meitä kiinnostaa kaikki, mitä koskee saunaperinnettä. Paikalliset asukkaat kertovat meille saunojen rakennusmenetelmistä ja kylpykulttuurista. Monet muistavat, mitä sanoja sanottiin ennen saunaan menoa, Biktimirova sanoo.
Biktimirova kertoo, ettei Karjalassa ole paljon niitä, jotka muistavat ja ylläpitävät saunaperinteitä. Karjalasta voi kuitenkin löytää nykyaikaisia saunoja, jotka on rakennettu vanhojen perinteiden mukaan.
Syksyllä tutkimusmatkat tehtiin Laatokan Karjalaan sekä Prääsän ja Aunuksen piireihin.
— Joulukuuhun asti suunnittelemme vielä kolme matkaa Soutjärvelle, Äänisniemelle ja Karjalan pohjoisessa oleviin piireihin.
Talven aikana käsitellään kerättyä materiaalia ja kehitetään nykyaikaisen karjalaisen saunan standardi. Ensi keväänä sitä esitellään matkamessuilla Moskovassa tai Pietarissa.
— Kerättyjen tietojen pohjalta haluamme kehittää nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin. Se ei ole helppo, koska meidän on otettava huomioon kaikki perinteisen saunan ominaisuudet ja mukautettava ne nykyajan todellisuuteen, Biktimirova kertoo.
Biktimorova ymmärtää, että nyt on toisia rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä. Hän haluaa säilyttää kuitenkin saunaperinteessä niin paljon aitoja piirteitä, kuin on mahdollista.
Yhteistyöhön kutsutaan paikallisia yrittäjiä, käsityöläisiä, suunnittelijoita, rakentajia ja jopa yrttien keräilijöitä. He auttavat standardin kehittämisessä.
— Olemme löytäneet Karjalan kansalliskirjastosta saunojen rakentamisesta kertovia kirjoja ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksesta saunaperinteen tutkimuksia. Näitäkin tietoja käytämme standardin laatimisessa.
Biktimirovan mukaan perinteinen karjalainen saunatyyppi oli savusauna, jossa ei ollut lainkaan savupiippua, vaan savukaasut levisivät suoraan löylyhuoneeseen.
— Karjalassa sitä kutsuttiin mustaksi saunaksi, koska saunan sisäpinnat olivat savusta johtuen tummat ja nokiset. Seinässä oli pieni ikkuna, josta savu poistui ulos. Savusauna oli tavallisesti keskilämmin ja pehmeälöylyinen, Biktimorova kertoo.
Albumi ja filmi edistävät saunakulttuuria
Saunaperinteestä kertoo uusi filmi, jota voi käyttää koulutustapahtumissa ja matkamessuilla.
— Haluamme julkaista myös valokuva-albumin. Se sisältää tietoa ja valokuvia niin vanhoista saunarakennuksista kuin nykyaikaisista saunoista. Saunomisen filosofian, valokuvien ja videon yhdistäminen mahdollistaa perinteisen kulttuurin elvyttämisen ja edistämisen, hankkeen johtaja Jekaterina Biktimirova sanoo.
Tutkimusmatkojen aikana paikalliset asukkaat ovat kertoneet myös siitä, mikä on muutettava perinteisessä saunakulttuurissa.
Kinnermäen kylän kanta-asukas Nadežda Kalmykova on sitä mieltä, että perinteinen saunakulttuuri oli täydellista. Hän haluaisi vain muuttaa sen, että saunassa voisi juoda puolukkamehua. Aikaisemmin saunaan ei tuotu mitään juotavaa eikä syötävää.
