Karjalaisen perehen elämäštä

Karjalaisen perehen elämäštä

Valentina Karakina
25.11.2022
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Anna n’okkua. Kuva: I. K. Inha
Anna n’okkua. Kuva: I. K. Inha

Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša. Perehet oltih šuuret ta šaman katon alla eli monta polvikuntua. Tuatto miäräsi talošša kaikki miehien työt, muamo puoleštah järješteli naisien hommat. Näih käškylöih piti kaikkien alistuo, kuin poikien, niin ni min’n’ojenki.

Još tora tuli, oli še šelvitettävä ilman šivullisien apuo. Täštä näin ni šanotah:

– Elä kyšy kyläštä neuvuo kotisih aseih.

Ympäristö hivo ihmisien käytöštä. Liika ylpevyš katou ihmiseštä, kun šiitä hänellä aikanah huomautetah.

Šukulaisuš šito heimokunnan lujašti yhteh. Lähisie kaikičči autettih, kostitettih, ta puolissettih, tai šanottih täštä entini rahvaš näin:

– Lähimmäistäh lehmäki nuolou.

Rakkahilla heimolaisilla on monta nimie. Koko perehtä šanottih perehekši, joukokši tahi matkovehekši. Omat lapšet ta min’n’at kučuttih muamuo muamokši, tuattuo tuatokši, ukkuo ukokši ta ämmyö ämmökši.

Muut heimolaiset näitä nimitykšie tietyšti ei käytetty, a nimitettih etunimellä: Ritaniemen Pekka tahi Pänttö-Pekka tahi Päntön Outi ta Päntön akka. Isäntä- ta emäntä -nimitykšie ei käytetty, vain kun lienöy ollun kyšymyš molommista, ni šanottih “Ritaniemen vanhukšet”.

Lapši oli konša šikie ta šikivö, konša äpäreh, rotina, peiponi ta penška.

Oma poika oli vain poika, vain tytär oli lapšena olleššah tyttö, miun tyttö. Ennein miehol’ah šuoritantua hiän oli tytär ta neičyt.

Lapšeh lašta ukko ta ämmö kučuttih punukka-nimellä. Vienašša lapšella oli monta nimie. Lapši oli konša šikie ta šikivö, konša äpäreh, rotina, peiponi ta penška. Šanottih lašta pehmieštiki: lapširukka tahi pikkaraini puarisko. Hellittelynimenä käytettih tämmösie nimitykšie: kukki-lapšeni, kukki-veikkoni, kukki-muamoni, kukki-tuattoni.

Poikua ta tytärtä kučuttih kotikyläššä tuaton ta ukon mukah, vain muamon šyntymäkyläššä muamon ta ämmön mukah. Niinpä, esimerkiksi, akonlakšilaista Vilho Jyrinojua šanottih Akonlahešša Sirkein Ontropan Vasseleiksi, kun tuaton nimi oli Ontroppa ta ukon Sirkei. A Kuivajärvellä ta Hietajärvellä, mistä muamon šuku on lähtösin, kučuttih häntä Nihvon Natalien Vasseleiksi, kun muamo oli Natalie ta ukko Nihvo.

Konša lapšet kyšyttih lupua kunnenih lähtie muamoltah tahi tuatoltah, ni šanottih:

– Muamoseni kantajaini, tuattoseni kultaseni.

Omua lašta aina puolissettih ta hellällä kuritettih.

Čikokši šanottih ei vain omua čikkuo, vain muitaki vierahie:

– Tule, čikkoni, piätä eččimäh.

Näitä hellittelyšanoja on šuuri joukko: “Tule kukki čikkoni, veikkoni”, “Oi kullan kukki veikkoni”, “Oi kullan kukki tuattoseni, ämmöni, muamoseni”, taikka kiännyttih tämmösilläki šanoilla toisihis: “Kuule šie, kullašta kuvattu”.

Lapšella oli tavalisešti ristimuamo ta ristituatto, kumpasie lapšen muamo ta tuatto šanottih kuomakši.

Kaimakšet oltih keškenäh šemmoset ihmiset, kumpasilla oltih šamat nimet. Tämmöni loru on kaimoista:

Kaima kaivoh putosi,
toini kaima kaivamah,
kolmaš piältä kaččomah,
nelläš kotih juokšomah. (Mari Kyyrönen)

Lapšie kašvatettih hyväsešti. Pikkaraini lapši oli muamon yšäššä. Lämmin kyly ta vaššan lehti oltih voitiena ta liäkkienä läsijällä lapšella. Omua lašta aina puolissettih ta hellällä kuritettih. Šanottihki täštä näin:

– Omua puolissa, vaikka šuuta viärissä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль