Karjalaisen perehen elämäštä

Karjalaisen perehen elämäštä

Valentina Karakina
25.11.2022
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Anna n’okkua. Kuva: I. K. Inha
Anna n’okkua. Kuva: I. K. Inha

Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša. Perehet oltih šuuret ta šaman katon alla eli monta polvikuntua. Tuatto miäräsi talošša kaikki miehien työt, muamo puoleštah järješteli naisien hommat. Näih käškylöih piti kaikkien alistuo, kuin poikien, niin ni min’n’ojenki.

Još tora tuli, oli še šelvitettävä ilman šivullisien apuo. Täštä näin ni šanotah:

– Elä kyšy kyläštä neuvuo kotisih aseih.

Ympäristö hivo ihmisien käytöštä. Liika ylpevyš katou ihmiseštä, kun šiitä hänellä aikanah huomautetah.

Šukulaisuš šito heimokunnan lujašti yhteh. Lähisie kaikičči autettih, kostitettih, ta puolissettih, tai šanottih täštä entini rahvaš näin:

– Lähimmäistäh lehmäki nuolou.

Rakkahilla heimolaisilla on monta nimie. Koko perehtä šanottih perehekši, joukokši tahi matkovehekši. Omat lapšet ta min’n’at kučuttih muamuo muamokši, tuattuo tuatokši, ukkuo ukokši ta ämmyö ämmökši.

Muut heimolaiset näitä nimitykšie tietyšti ei käytetty, a nimitettih etunimellä: Ritaniemen Pekka tahi Pänttö-Pekka tahi Päntön Outi ta Päntön akka. Isäntä- ta emäntä -nimitykšie ei käytetty, vain kun lienöy ollun kyšymyš molommista, ni šanottih “Ritaniemen vanhukšet”.

Lapši oli konša šikie ta šikivö, konša äpäreh, rotina, peiponi ta penška.

Oma poika oli vain poika, vain tytär oli lapšena olleššah tyttö, miun tyttö. Ennein miehol’ah šuoritantua hiän oli tytär ta neičyt.

Lapšeh lašta ukko ta ämmö kučuttih punukka-nimellä. Vienašša lapšella oli monta nimie. Lapši oli konša šikie ta šikivö, konša äpäreh, rotina, peiponi ta penška. Šanottih lašta pehmieštiki: lapširukka tahi pikkaraini puarisko. Hellittelynimenä käytettih tämmösie nimitykšie: kukki-lapšeni, kukki-veikkoni, kukki-muamoni, kukki-tuattoni.

Poikua ta tytärtä kučuttih kotikyläššä tuaton ta ukon mukah, vain muamon šyntymäkyläššä muamon ta ämmön mukah. Niinpä, esimerkiksi, akonlakšilaista Vilho Jyrinojua šanottih Akonlahešša Sirkein Ontropan Vasseleiksi, kun tuaton nimi oli Ontroppa ta ukon Sirkei. A Kuivajärvellä ta Hietajärvellä, mistä muamon šuku on lähtösin, kučuttih häntä Nihvon Natalien Vasseleiksi, kun muamo oli Natalie ta ukko Nihvo.

Konša lapšet kyšyttih lupua kunnenih lähtie muamoltah tahi tuatoltah, ni šanottih:

– Muamoseni kantajaini, tuattoseni kultaseni.

Omua lašta aina puolissettih ta hellällä kuritettih.

Čikokši šanottih ei vain omua čikkuo, vain muitaki vierahie:

– Tule, čikkoni, piätä eččimäh.

Näitä hellittelyšanoja on šuuri joukko: “Tule kukki čikkoni, veikkoni”, “Oi kullan kukki veikkoni”, “Oi kullan kukki tuattoseni, ämmöni, muamoseni”, taikka kiännyttih tämmösilläki šanoilla toisihis: “Kuule šie, kullašta kuvattu”.

Lapšella oli tavalisešti ristimuamo ta ristituatto, kumpasie lapšen muamo ta tuatto šanottih kuomakši.

Kaimakšet oltih keškenäh šemmoset ihmiset, kumpasilla oltih šamat nimet. Tämmöni loru on kaimoista:

Kaima kaivoh putosi,
toini kaima kaivamah,
kolmaš piältä kaččomah,
nelläš kotih juokšomah. (Mari Kyyrönen)

Lapšie kašvatettih hyväsešti. Pikkaraini lapši oli muamon yšäššä. Lämmin kyly ta vaššan lehti oltih voitiena ta liäkkienä läsijällä lapšella. Omua lašta aina puolissettih ta hellällä kuritettih. Šanottihki täštä näin:

– Omua puolissa, vaikka šuuta viärissä.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль