Karjalaisen oravakoiran temppuja

Karjalaisen oravakoiran temppuja

Alevtina Lesonen
13.11.2020
Koiranpentu Kettu ilmešty meijän pereheššä viime vuuvven pimiekuušša. Oravakoira on oikein vikkelä ta tottelomatoin, iloni ts älykäš, rohkie ta viekaš, villi ta toičči hyvävirkaniki elukka.
Koiran haukunnan mukah meijän perehen jokahini jäšen voit ymmärtyä ken tuli pihah: ihmini vain joku elukka. Kuva: Aleksandra Lesonen
Koiran haukunnan mukah meijän perehen jokahini jäšen voit ymmärtyä ken tuli pihah: ihmini vain joku elukka. Kuva: Aleksandra Lesonen

Koiranpentu Kettu ilmešty meijän pereheššä viime vuuvven pimiekuušša. Oravakoira on oikein vikkelä ta tottelomatoin, iloni ts älykäš, rohkie ta viekaš, villi ta toičči hyvävirkaniki elukka.

Še on ruškie kuin tuli helieiänini koira. Ketun rinnašša on pieni valkie maniška. Koiran piä on pieni, a hampahat ollah terävät kuin nieklat. Elukan kylkilöissä, još kaččuo tarkkah, näkyy juovie, puitto ihan tuanoin joku ihmini šilitteli koirua šormilla.

Kettu oli niin pieni, jotta konša meijän nuapurit enšimmäistä kertua nähtih še meijän pihašša, niin ajateltih, jotta myö ottima tyttärellä maršun. Šemmoni še oli pikkaraini.

Koirua tykätäh meijän kaikki heimolaiset, koko meijän katu, kun lapšet, niin ni aikuhiset. Još kennih tulou meijän pihah, niin Kettu heti rupieu oikein lujašti haukkumah. Koiran haukunnan mukah meijän perehen jokahini jäšen voit ymmärtyä ken tuli pihah: ihmini vain joku elukka.

Kettu oikein tykkyäy juošša ta haukkuo. Še juokšou niin ruttoseh, jotta toičči et kerkie pityä šitä šilmällä. Koira šuau šuuren vauhin, šen vartalo ojentautuu, äšen häntä, korvat nojauvutah piätä vaššen, a pienet käpälät ruttoh ponnissutah muašta. Šemmosella tavalla še juokšou kiššojen peräššä. A još ei kerkie, niin juokšou ta šiännykšissä valittau.

Kettu on nuori koira ta šentäh šen mielehisenä hommana on leikki. Še leikkiy kaikkien kera. Tykkyäy kuunnella hiirie pellolla šekä varaštua pienie esinehie tahi vuatteita ta šiitä peittyä ne kunnenih. A kunne koira niitä peittäy ta pitäkšikö ajakši – täštä tietäy vain iče Kettu. Još antua koiralla mitänih makieta, niin še enšin juokšou etähämpi ta šiitä ruttoseh kaivau hauvan, kunne peittäyki oman šualehen.

Pitän talven jälkeh, konša tuli kevät ta lumi rupesi šulamah, myö löysimä monta omua kavotušta. Lumen alta spuutiuvuttih šormikkahat, kuatančča, kinnaš ta isännän kotitöppöni.

Kaččomatta šiih, jotta nykyjäh Kettu on tottelomatoin, myö kuitenki ušomma, jotta šiitä še rauhottuu. Myö niämmä, jotta täštä nuorešta koirašta tulou meijän luotettava kaveri.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль