Karjala yllätti herkuillaan

Karjala yllätti herkuillaan

Marina Petrova
15.05.2023
Arktiksen maku -festivaalin vieraille oli yllätys, että merisiilin kaviaari ja rakkolevä sopivat mainiosti jäätelön täytteeksi.
Nika Kaprušova, Bogdan Vlasenko, Artur Avdievski ja Olga Belonogova edustivat Karjalaa Kirovskissa pidetyllä ruokafestivaalilla. Kuva: gastromaprussian VKontakte-sivu
Nika Kaprušova, Bogdan Vlasenko, Artur Avdievski ja Olga Belonogova edustivat Karjalaa Kirovskissa pidetyllä ruokafestivaalilla. Kuva: gastromaprussian VKontakte-sivu

Toukokuun alkuviikolla Murmanskin alueen Kirovskin hiihto- ja laskettelukeskuksessa järjestetty festivaali keräsi noin 10 000 vierasta ja kahdeksan kokkitiimiä Murmanskin ja Karjalan tasavallasta. Petroskoilaisen ravintolan emännän Olga Belonogovan johtama tiimi työskenteli ruoka-autolla ja tarjosi festivaalin vieraille karjalaisia herkkuja. Tarjolla oli sulhaspiirakoita eli keitinpiirakoita, karjalanpiirakoita, sultsinoita, paisteja, pomorien jäätelöä ja hunajajuomaa.

— Kahden päivän aikana tarjosimme festivaalilla kävijöille 736 ruoka-annosta ja 180 juoma-annosta. Laitoimme ruokaa varhaisaamusta myöhäisiltaan. Suosituimpien joukossa oli sulhaspiirakoita, joissa täytteinä oli poronlihaa, kyttyrälohta ja turskaa. Valitsimme nämä runsaskaloriset täytteet, koska syöjien joukossa oli paljon urheilijoita, Belonogova kertoo.

Ruokafestivaalille osallistui Karjalan lisäksi seitsemän tiimiä Murmanskin alueelta. Kaikki osallistujat tarjosivat street food -tyyppistä ruokaa.

— Emme kilpailleet keskenään. Pikemminkin täydensimme toisiamme. Edustimme Karjalaa muun muassa osana arktista aluetta. Monille festivaalilla kävijöille oli yllätys, että Karjala kuuluu Venäjän arktiseen alueeseen samalla kuin esimerkiksi Murmanskin alue, Komin tasavalta, Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta ja Saha, Belonogova kertoo.

Kahden päivän aikana tarjosimme festivaalilla kävijöille 736 ruoka-annosta ja 180 juoma-annosta.
Olga Belonogova, petroskoilaisen ravintolan emäntä

Festivaalin tavoitteena on vaalia kansallista ruoka- ja juomakulttuuria sekä populaaristaa arktista keittiötä. Arktinen keittiö on venäläisen keittiön kehittyvä suunta, joka yhdistää arktisen vyöhykkeen alueita ja niiden alkuperäiskansojen reseptejä, joissa käytetään muun muassa Barentsinmeren ja Vienanmeren kaloja, mereneläviä ja merileviä.

— Festivaalilla käytimme laajasti täytteenä kyttyrälohta. Se maistui asiakkaillemme muun muassa karjalaisissa perinnepiirakoissa, Belonogova sanoo.

— Kyttyrälohien määrä on kasvanut viime vuosina Vienanmerellä ja myös Kieretti- ja Kemijoessa. Se on istutuskala Karjalassa ja kutee kesällä kerran kahdessa vuodessa. Kalastajien mukaan tänä kesänä odotetaan kyttyrälohen määrän kasvavan merkittävästi, hän huomauttaa. 

Karjalaiset kokit yllättivät festivaalilla murmanskilaiset kokkitiimit yhdistämällä makeaa ja suolaista jäätelössä.

— Karjalainen jäätelönvalmistaja käyttää täytteinä merisiilin kaviaaria ja rakkoleviä. Sellaista jäätelöä ei tuoteta Murmanskin alueella. Näin he maistoivat paikallista merisiilin kaviaaria karjalaisen valmistajan tuotteessa, Belonogova sanoo.

Edustimme Karjalaa muun muassa osana arktista aluetta. Monille festivaalilla kävijöille oli yllätys, että Karjala kuuluu Venäjän arktiseen alueeseen samalla kuin esimerkiksi Murmanskin alue.
Olga Belonogova, petroskoilaisen ravintolan emäntä

Karjalainen kokkitiimi osallistui toisen kerran ruokafestivaalille, joka järjestettiin osana Venäjän ruokakartta -hanketta. Viime vuonna ruokafestivaali pidettiin Vladivostokissa.

— Valitsemme ruokalistan festivaalin keittiön teknisten mahdollisuuksien mukaan. Vladivostokissa katukeittiössä ei ollut riittävästi sähköä, siis ruokalista oli lyhyempi kuin Kirovskissa. Karjalan Kemin festivaalilla laitoimme ruokaa nuotiolla, sähköä ei ollut.

— Meillä on vahva kokemus ja vankka osaaminen katuruosta. Meidät on jo kutsuttu järjestämään ruokafestivaaleja. Järjestimme maaliskuussa Kemissä ruokafestivaalin, joka edisti pomorien kulttuuria ja kansanperinteitä. Kesällä järjestämme Karjalan kehityskorporaation pyynnöstä ravintolafestivaalin Petroskoin rantakadulla, Belonogova kertoo.

Tiimi kutsuttiin myös pomorien ruokafestivaalille Arkangeliin, arktisen keittiön festivaalille Teriberkaan ja Syktyvkariin sekä Tavrida-festivaalille Krimille. Matkalistalla on myös Sortavalassa pidettävä karjalanpiirakalle omistettu festivaali ja Kostamuksen kaupunginpäivälle omistettu juhlatapahtuma. 

Olen aina tuonut festivaaleille karjalaisia elintarviketuotteita. Se on tehokas mainos ja markkinointikeino. Toin Kirovskiin hunajatuotteita, jäätelöä ja savumuikkua, jotka herättivät kiinnostusta festivaalilla kävijöissä.
Olga Belonogova, petroskoilaisen ravintolan emäntä

Festivaalille osallistuminen on aina tehokas menekinedistämiskeino.

— Olen aina tuonut festivaaleille karjalaisia elintarviketuotteita. Se on tehokas mainos ja markkinointikeino. Toin Kirovskiin hunajatuotteita, jäätelöä ja savumuikkua, jotka herättivät kiinnostusta festivaalilla kävijöissä, Belonogova sanoo.

Belonogovan mukaan Arktiksen maku -festivaali oli kaupallinen menestys. Se myös lisäsi kokemusta katukeittiöstä ja tutustutti uusiin makuihin.

— Minulle maistui merimakkara eli merikurkku, joka on selkärangaton merieläin. Se oli aivan uusi maku minulle, hän sanoo.

Festivaalit edistävät myös liikeideoiden tuottamista. 

— Festivaalilla kävijät kysyivät kahvia. Ruokalistallamme oli vain kuuma ja kylmä hunajajuoma. Seuraavalla festivaalilla tarjoamme yleisölle karjalaisen makuista kahvia. Haluamme valmistaa petroskoilaisen yrittäjän kanssa mustikkamakuista raf-kahvijuomaa ja lakkamakuista latte-kahvijuomaa sekä cappuccino-juomaa, johon lisäämme kirveliä, Belonogova sanoo.

— Aikoinaan karjalaiset talonpojat joivat kahvia suolan kera. Meillä on idea tarjota kahvia kuivatun kaviaarin kanssa. Vihreä Matcha Latte on nyt suosittu juoma. Lisäämme siihen karjalaisia kasveja, hän jatkaa.

Nurmoilasssa asuva itsensätyöllistäjä Larisa Grabina kerää ja toimittaa tiimille karjalaisia kasveja.

— Uskon, että karjalaisten perinneruokien arvostus tulee kasvamaan edelleenkin ja karjalainen ruokaperinne houkuttelee yhä enemmän nykymatkailijoita.

Karjalainen ja arktinen kohtaavat

Petroskoilaisen ravintolan emäntä Olga Belonogova pyrkii lisäämään yleisön tietoisuutta karjalaisesta, vepsäläisestä ja pomorien perinneruoasta. Hän aina laajentaa ravintolansa ruokalistaa sekä järjestää ilmaisia työpajoja ja osallistuu sosiaalisiin hankkeisiin.

Osana Venäjän ruokakartta -hanketta on julkaistu kirja, joka sisältää arktiseen alueeseen kuuluvien Venäjän alueiden ruokaresepteja. Belonogova esitti karjalanpiirakan reseptin ja neljän kalakaviaarin reseptin. Kirja on tarkoitettu eri maiden suurlähettiläille.

— Valtiontuki on auttanut minua toteuttamaan useita liikeideoitani. Myös olen hakenut korvauksia laitteiden hankintakustannuksista, markkinointikustannuksista ja sähkömaksuista. Minulle hyväksyttiin laina edullisilla ehdoilla ravintolan avaamiseen, Belonogova huomauttaa.

Tällä viikolla Belonogova avaa Petroskoissa ravintolan, jossa on tarjolla karjalaisten, vepsäläisten ja pomorien perinneruokia sekä arktisen alueen keittiötä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль