Karjala otti vaštah käsityöläisie eri alovehilta
Karjalan käsityöläisresidenssi alko 23. heinäkuuta ta piätty 2. elokuuta. Karjalašta ta Venäjän toisilta alovehilta tulluilla muasteriloilla valmissettih monipuolini ohjelma, kumpasen aikana pitsien kutojat ta keramiikot ošallissuttih opaššuštilaisukših, šuatih intuo ta valmissettih omie ainutluatusie taito-objektija.
— Residenssin vierahat käytih Karjalan taitomusejon Pohjosen luatu -näyttelyššä, jotta nähä, mitein ammattitaiteilijat käsitelläh Karjalan ta Pohjosen aihetta omissa tevokšissa. Kanšallisen musejon Pohjosen katrilli -näyttely esitti, mitein karjalaisien pukujen ompelijat pärjättih taitotehtävissä. Kiži-misejon Muanviljelijän mehaniikka -näyttelyššä vierahat šuatih tietyä, mitein rahvahan ajatuš luati teknillisie tehtävie. Näin, eri tehtävie voipi luatie käyttyän yksinkertasie taitokeinoja. Šamoin residenssin vierahat käytih Kiži-šuarella, kerto projektin ohjuaja Irina Vlasova.
Käsityöresidenssi piettih Karjalašša enši kertua. Viime vuotena projektin ošallistujat keräyvyttih Vologdan alovehella.
— Tänä vuotena myö kollegojen kera piättimä kuččuo kaikkie Karjalah. Enši vuotena niise šuunnittelemma viettyä residenssie meijän tašavallašša, kuččuo muasterija Karjalan eri piirilöistä ta lisätä toisie šuuntie, esimerkiksi, kuvonta, lisäsi projektin ohjuaja.
Šamoin ošallistujilla vietettih ekskursijo Petroskoin valtijonyliopisson Kašvitiijollisešša tarhašša. Kaikki muasterit šuatoh intuo Karjalan kašviloista. Yksi heistä on pitsien kutoja L’udmila Šatalova Lipetskin alovehen Jelets-kaupunkista.
— Residenssin aikana onnissuin luatie kakši työtä. Še oli vuottamatointa, ka mie kerkisin. Enšimmäisenä päivänä tutuštuma toini toiseh ta luomistyöh, a toisena päivänä läksimä kašvitiijolliseh tarhah. Pitsissä käytetäh ušeita kašviornamenttija, šentäh muasterit löyvettih intuo tarhašta. Työt oikein erotah, joka muasteri tykkäsi mitänih omua, kerto L’udmila Sergejevna.
— Aloin harraštua pitsien kutomista 9-vuotisena, konša muamo toi miut taitokouluh. Lapšuošta alkuan piiruššin ta haraššin käsiruatuo. Koulutukšelta olen piirtämisen opaštaja ta käyttötaitokerhon ohjuaja. Miušta ihmini ei ošua ruatua vain šitä, mitä hiän ei rupie ruatamah. Još ihmini kiinnoštuu mistä lienöy, hiän näyttäy omie kykyjä ta luatiu mukavie töitä, on varma muasteri.
Residenssin loppupäivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša piettih tapuamini, missä muasterit esitettih omie luomisprojektija.
— Miun projektin nimi on “Ločkahuš”. Kaikkieh valmissin kolme šuurta veššošta. Milma innoššutti karjalaini kanšanpuku. Näin luajin pitsisen rakentehen. Šamoin innon lähtienä oli Karjalan muan ankara ta ilmekäš luonto. Karjalašša eli ankara rahvaš, šentän miun töijen kešen on verkko, mi niise viittuau pitsih, šelitti keramiikko Ol’ga Morozova Moskovan alovehen Gžel’-kyläštä.
Kaikkieh oli esitetty 20 projektie. Vuuvven 2025 enšimmäisellä puoliskolla residenssin ošallistujien tevokšie esitetäh Petroskoissa Luonto. Käsityö. Meštaruš -näyttelyššä.
Karjalan käsityöläisresidenssin järještäjänä on ei-kaupallini järještö Nero-käsityöakatemija. Projektie toteutetah Presidentin kulttuurialottehien šiätijön kannatukšella.
