Karjala ottau ošua europpalaiseh lintujen šeurantah

Karjala ottau ošua europpalaiseh lintujen šeurantah

Ilona Veikkolainen
07.04.2023
Uuvvet tiijot autetah tutkijie pityä šilmällä lintumiärien muutokšie tašavallašša.
Ruškierintani on leviešti levinnyt lintu Karjalašša. Tutkijat tahotah tietyä, missä piirilöissä ruškierintasie on enemmän. Kuva: Marija Matantseva
Ruškierintani on leviešti levinnyt lintu Karjalašša. Tutkijat tahotah tietyä, missä piirilöissä ruškierintasie on enemmän. Kuva: Marija Matantseva

Karjalan lintutietäjät kučutah vapuaehtosie luonnonyštävie liittymäh yleiseuroppalaiseh lintujen šeurantah. Jokahisen, ken tahtou ošallistuo šiih, pitäy ilmottautuo projektih, valita šopiva lentoreitti ta ottua merkillä kaikki linnut, kumpasie hyö nähtih tahi kuultih tällä reitillä. Nämä tiijot autetah tutkijie pityä šilmällä lintumiärien muutokšie.

Venäjä valmistautuu ottua käyttöh lintujen yhtehisen šeurantajärješšelmän. Moskovan Lomonosovin valtijonyliopiston eläintiijollisen musejon alottehešta yhtenäistä šeurantasistemie alettih muuvvoštua Moskovan alovehella. Tänä vuotena šeurantatyöh on liittyn Venäjän muutoma aloveh, toisien lisäkši ni Karjala.

Melkein kaikki Karjalan ammatilliset lintutietäjät ollah mukana täššä luajašša työššä, ka voimie ei riitä. Työ vuatiu šuuren joukon harraštajie.

— Karjalašša on vähän ammattitutkijie, ta tietyšti hyö ei voija pityä šilmällä lintuja koko tašavallan alovehella. Lintuharraštajat ollah aktiivisešti mukana Europan maissa, missä tämä järješšelmä on ollun käytöššä 40 vuuvven ajan. Karjalašša monet ihmiset harraššetah lintutietuo. Vuotamma, jotta hyö liittytäh linnušton šilmälläpitoh, Venäjän tietoakatemijan Karjalan tutkimuškeškukšen biologijan instituutin eläintietolaboratorijan vanhempi tutkija Marija Matantseva šanou.

Karjalašša on vähän ammattitutkijie, ta tietyšti hyö ei voija pityä šilmällä lintuja koko tašavallan alovehella. Lintuharraštajat ollah aktiivisešti mukana Europan maissa, missä tämä järješšelmä on ollun käytöššä 40 vuuvven ajan.
Marija Matantseva, tutkija, Petroskoi

Lintumiärien muutokšie pietäh šilmällä pitällä aikavälillä. Ošallistujan pitäy valita šopiva parin kilometrin reitti mečäššä tai avonaisella paikalla ta kulkie šitä myöten kakši-kolme kertua lintujen pešimisaikana vuosittain. Šiih aikah šeuruaja ottau merkillä kaikki linnut, kumpasie hiän näköy ta kumpasien iäntä kuulou reitillä. Šilmälläpito keštäy viisi vuotta.

– Mitä enemmän reittijä, šitä parempi on. Ihmisen pitäy muistua, jotta hänen pitäy šeurata lintuja viijen vuuvven aikana ta još mahollista ni pitemmänki. Aikaehto on vaikieta. Alušša on hyvä niise arvoštua omie mahollisukšieh. Suali tulou, još šilmälläpito alotetah ta jätetäh lopettamatta, Marija Matantseva koroštau.

Hänen mukah on arvokašta, jotta lintututkimukšen harraštajat otetah valokuvie ta iänitetäh lintuja. Juuri volont’orien anšijošta Karjalan tutkijat šuatih tietyä, jotta Karjalašša eläy puššitijasie.

Karjalašša monet luonnonyštävät käytetäh Volgan rantašeuvun linnut -šovellušta. Monet lintulajit ollah šamoja šielä ta meilä Karjalašša.
Marija Matantseva, tutkija, Petroskoi

Šilmälläpito on mahollista mečäššä, pellolla ta kyläššä. Šitä voit šuorittua niise puistoloissa ta laitakaupunkin alovehella.

– Šeurannašša ei ole ikärajotukšie. Tärkeintä on še, jotta ošallistuja luatiu töitä tunnollisešti. Vapuaehtosen pitäy tuntie hyvin lintulajit, jotta tulokšet oltais varmoja ta luotettavie.

Marija Matantseva kertou, jotta on vaikie tunnistua harvinaisie lintuja. Yleistieto riittäy kuiteski šilmälläpitoh ošallistumiseh.

– Karjalašša monet luonnonyštävät käytetäh Volgan rantašeuvun linnut -šovellušta. Monet lintulajit ollah šamoja šielä ta meilä Karjalašša. Lintutietäjät autetah harraštajie tunnuštamah lintuja valokuvien tai iänitykšien peruštehella, Marija Matantseva šanelou.

Šuurin oša lintušeurannan ošallistujista meinuau šeurata lintuja Petroskoissa ta šen lähistöllä.

– Lintuja on pietty šilmällä Kivačun luonnonšuojelualovehella pitälti. Muutoma reitti on šuunniteltu Luatokan šuvimerisellä rannikolla ta Aunukšen lähellä. Vuotamma mukah volont’orija muilta Karjalan alovehilta, varšinki tašavallan keški- ta pohjoisošista. Šeuranta on niise tärkie tašavallan šuvešša.

Halukkahat ošallistumah lintujen šilmälläpitoh voijah ilmottautuo projektin šähköpoštih oraškuun 1. päiväh šuaten. Ilmottautunuot šuahah ohjiet. Ošallistumini on mahollisuš eistyä biologisen monimuotoisuon šäilyttämistä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kipinä
Mistä rautaraha voit kertuo?
Koštamukšelaini Dmitrii Ivanov harraštau numismatiikkua – hiän keryäy vanhoja rautarahoja, kumpasie iče löysi Vienan Karjalan alovehelta, šekä nykyaikasie rahoja muailman eri maista.
Karjalan Sanomat
Vuosia kielen parissa ja hyväksi
Periodika-kustantamon johtaja Natalja Sinitskaja tunnetaan Karjalassa ihmisenä, joka vaalii karjalaisen kansan perinteitä, kieltä ja kulttuuria. Lapsena hän haaveili lääkärin ammatista.
Karjalan Sanomat
Karjalan järvet isolle kankaalle
Karjalan järvet -dokumentti sai ensi-iltansa Petroskoissa. Filmiä varten kuvattiin 50 järveä eri puolilla Karjalaa. Videomateriaalia kertyi yli sadan tunnin verran.
Oma Mua
Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa
Vienankarjalan kielikurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli on karjalan kielellä elämäššä, pereheššä, harraššukšissa ta ammatissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль