Karjala ja Moskova esittivät esimerkin yhteistyöstä

Viime viikolla Petroskoissa pidetyssä talousfoorumissa Karjala esitteli parhaita käytäntöjä talouden muuttamisesta uusiin olosuhteisiin. Foorumiin osallistui noin 400 edustajaa Venäjän alueiden toimeenpanoviranomaisista, kehitysvirastoista ja kansalaisjärjestöistä sekä Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista.

Talousfoorumiin osallistuneet käsittelivät Venäjän ensimmäistä alueiden välistä teollisen yhteistyön sopimusta. Sen solmivat Karjalan ja Moskovan hallitukset tämän vuoden alussa. 

Sopimuksen mukaan sijoittaja perustaa kolmen vuoden kuluessa sepelinmurskaamon ja sopimuksen osapuolet takaavat sepelin hankinnan kymmeneksi vuodeksi yli 62 miljardilla ruplalla. Hankkeen investoinnit ovat noin kolme miljardia ruplaa.

— Tämä on Venäjän toiseksi suurin teollisen yhteistyön sopimus hankintamäärän osalta, Moskovan investointiviraston johtaja Andrei Baluk sanoi talousfoorumissa.

Alueiden välinen teollisen yhteistyön sopimus on uusi työkalu alueen investointipotentiaalin kehittämiseen. Talousfoorumiin osallistuneita kiinnosti erityisesti uusien sopimusten tekemiseen tarvittavien tavaroiden valinta. Heitä kiinnosti myös ratkaisuja, miten voi tyydyttää valtion ja sijoittajan tarpeita ja intresseja.

Osana talousfoorumia Karjalan ja Moskovan hallitusten edustajat kävivät Kontupohjan piirissä sijaitsevassa Sitozerskin louhoksessa ja tutustuivat teollisen yhteistyön sopimuksen nykyiseen toteutusvaiheeseen.

Gabro-diabaasista sepelin valmistavan yrityksen rakennustyöt päättyvät tämän vuoden lopussa. Nyt asennetaan murskauskoneita. Tämän jälkeen aloitetaan sähköasennus- ja käyttöönottotyöt.

Sopimuksen mukaan Moskova sitoutuu ostamaan Karjalan tasavallalta 13,7 miljoonaa tonnia sepeliä kymmenen vuoden aikana. Tilaaja on jo saanut sepeliä lähes neljän miljardin ruplan arvosta.

— Sopimuksesta on hyötyä, että meidän ei tarvitse etsiä uusia asiakkaita kolmen tai viiden vuoden kuluttua. Yleensä tuottajat kilpailevat keskenään. Meillä on tietty osa murskattua kiveä, jota meidän on tuotettava seuraavan kymmenen vuoden aikana, Sitozerski karjer -yrityksen johtaja Vadim Stepanov kertoi.

— Riskejä on siinä, että sopimuksessa määrätty hinta sisältää vuotuisen inflaation, mutta se ei välttämättä heijasta reaaliaikaista markkinahintaa. Joillakin aloilla hintojen kasvu on inflaatiota paljon nopeampaa. Tuotteen hintaan vaikuttavat erityisesti rahdin toimituskulut Venäjän rautateiden junilla. Tämän yrityksen tariffi ei aina nouse inflaation mukaan. Lisäksi laitteiden ylläpidon kulut ja työntekijöiden palkat nousevat, sijoittaja ja BIOEN Oy:n johtaja Oleg Maksimov sanoi.

— Käsittelemme myös mahdollisuutta toimittaa sepeliä Moskovaan vesitse, Stepanov huomautti. 

Sepelinmurskaamon rakennustyömaalla työskentelee nyt 115 ihmistä. Murskaamon käyttöönoton jälkeen henkilökunta kasvaa 180 ihmiseen. Lisäksi hankkeen toteuttaminen tuo verotuloja Karjalan budjettiin.

— Sopimuksen mukaan Moskovaan on toimitettava noin 1,5 miljoonaa tonnia sepeliä vuodessa, mikä vastaa yrityksemme kapasiteettia, Maksimov sanoi.

Karjalan talousministerin Oleg Jermolajevin mukaan nyt käsitellään mahdollisuutta laajentaa teollisen yhteistyön sopimusta. Sepelin lisäksi yritys tulee tuottamaan reunakiveä tuotannon sivutuotteesta.

— Tuotannon jätteitä voidaan käyttää reunakiven valmistamiseen. Kivellä on korkeat lujuusominaisuudet ja korkea pakkaskestävyys, lisäksi se sopii väriltään. Autorenkaiden jälkiä ei näy tällä kivellä. Korkealaatuinen karjalainen kivi pidentää siitä rakennettujen teiden käyttöikää. Moskovan hallituksen edustajat ovat täällä tänään, asiantuntijat arvioivat kiven laatua, Jermolajev sanoi.

— Reunakiven tuotanto tuo lisää investointeja Karjalaan, hän lisäsi.

Talousministerin mukaan teollisen yhteistyön sopimuksesta on hyötyä valtiolle siinä, että Karjalaan on perustettu tuotantoyritys ja lisää työpaikkoja ja budjettiin tulee lisää verotuloja.

— Talousfoorumissa käsittelimme myös, että teollisen yhteistyön sopimukset voivat koskea lohkokiven ja ulkokuntovälineiden toimittamista suuriin kaupunkeihin ja mineraaliesiintymien kehittämistä, Jermolajev kertoi. 

Investointien kasvu ylitti 40 prosenttia

Neljän viime vuoden aikana investoinnit ovat kasvaneet Karjalassa 44 prosenttia, ja vuoden 2023 loppuun mennessä käsittivät 104 miljardia ruplaa. Se on tullut mahdolliseksi sijoittajien ja pienyritysten laajojen tukitoimenpiteiden ansiosta.

— Vuodesta 2025 aiomme tarjota sijoittajille sijoitusverovähennyksen, joka mahdollistaa tuloverokannan alennuksen 12 prosenttiyksiköllä, Karjalan päämies Artur Parfentšikov sanoi talousfoorumissa.

Hänen mukaansa neljän viime vuoden aikana Venäjä on kohdannut useita vakavia haasteita. Karjala on osoittautunut yhdeksi vaikeimmista alueista, koska sen talous oli historiallisesti

suuntautunut länteen.

— Naapurimme kieltäytyivät yhteistyöstä. Karjalan ja Euroopan unionin välisellä 800 kilometrin rajalla ulkomainen taloudellinen toiminta on täysin pysähtynyt, päämies sanoi.

— Liittovaltion, Karjalan hallituksen ja yrittäjien yhteistyön ansiosta saimme mahdollisimman lyhyessä ajassa toteutettua toimenpiteitä, joiden avulla Karjala ei ole ainoastaan tukenut taloutta, vaan myös on antanut uutta sysäystä kehitykselle. Karjalassa on tällä hetkellä suurin investointien kasvu kaikista Luoteis-Venäjän alueista, hän korosti.