Karjala ihaššutti opaštajie
Karjalah tuli 55 opaštajua Venäjän 26 alovehelta, jotta ošallistuo projektih “Opaštajatutkimušmatka: Perintehet ta uuvvissukšet nykykoulušša”.
Enšimmäini šamanmoini tutkimušmatka oli pietty Hakasijan tašavallašša vuuvven 2023 heinäkuušša, a kuukauven piäštä ošallistujat keräyvyttih Tivan tašavallašša. Matkuštamini Karjalah oli kolmantena opaštajilla.
Kentäkši oli valittu Karjala. Projektin tavoittehena oli yhistyä aktiivisie opaštajie koko Venäjältä ta noštua luokkienjohtajien motivatijuo etnokulttuuri- ta kotišeutututkimušprojektien toteuttamiseh. Oli tärkie niise leventyä ošallistujien näkökulmua ta ammattikontaktien alua.
Karjala-matan ehottajana oli Koštamukšen gimnasijan fiisikan opaštaja Aleksei Bokkin. Ajatukšen toteuttamiseh Aleksei Sergejevič šai Rosmolod’ož’-fondin grantin – 936 tuhatta rupl’ua. Lisäkši vielä šulakuušša hiän järješti tašavallan parahien opaštajien tulon Koštamukšeh Karjalan vuuvven paraš opaštaja -kilpailuh.
Heinäkuun 17.–23. päivinä opaštajat oltih Sortavalašša ta Petroskoissa, a 24. heinäkuuta hyö tultih Koštamukšeh ta šeuruavana päivänä vierailtih Vuokkiniemen kyläššä.
— Ajatuš järještyä šemmoni tutkimušmatka Karjalah šynty, konša myö olima Hakasijašša. Meijän tašavallašša on mitä kaččuo. Paikkojen valinta oli luajittu ei šattumalta: Sortavala on Karjalan helmi, Petroskoi on tašavallan piäkaupunki, a Koštamuš on miun pieni kotimua. Šentäh miula oli tärkie näyttyä meijän kaupunkie, kerto Aleksei Bokkin.
Ohjelma tuli oikein mukavakši ta täyvekši, šiinä oli mukavie retkijä, konferenššija ta treningija. Vierahat käytih Kižin šuarella, muinasella Šampo-vuaralla, Kivačun košella, Martsial’nije vodi -parantolah, Jäniksien luakšoh, Ruskeala-marmoripuistoh, Petroskoin musejoih ta toisih merkittävih paikkoih.
— Kazanin Jumalanemon pyhänä päivänä Kižin šuarella on tovellini taika. Tiälä aika puitto šeisattuu. A kellojen šointu ihaššuttau. Lapšuon unelmat toteuvutah! Kiži on puuarhitektuurin muistomerkkien ulkoilmamusejo. Mie aina kerron šiitä koululaisilla, ta nyt iče šain olla šielä ta nähä omin šilmin šen kaunehutta. Kiitän kohtaluo, jotta myö tapasima koko muan luokkajohtajien kera, kirjutti omalla šivulla sosialimediašša Irina Romankevič Nitva-kaupunista (Permin aloveh).
Tietyšti lomamatan ohjelmašša oli opaššuštaki. Petroskoin valtijonyliopissošša piettih pyörie stola “Mäneššykšen formula” ta muasteri-opit “Opaštajan motivointi. Uuppumukšen profilaktiikka”. Ošallistujat opaššuttih luatimah esinehie muline-lankašta, paperista origami tekniikašša, leikittih pelilöih joukkojen lujentamisekši.
Eri alovehilta tulluita opaštajie tervehti Karjalan opaššukšen- ta urheilun ministeri Roman Golubev.
— Opaštajilla še on hyvä mahollisuš vaihtua kokemušta ta šuaha uušie tietoja, a myö hyvällä mielin näytämmä meijän tašavallan kaunehutta ta mahollisukšie! Kiitän Aleksei Bokkinie, Karjalan vuuvven 2023 paraš opaštaja -kilpailun voittajua, miun apulaista ta n’euvonantajua šemmosen šuuren tapahtuman järještämiseššä, kirjutti omalla VK-šivulla Roman Golubev.
Koštamukšešša vierahat oltih immersiiviretkellä “Terveh, Koštamuš!”, käytih Karelskii okatiš -yhtijön tevollisuškentällä ta Koštamukšen luonnonšuojelualovehella.
Ol’ga Čerkašina Kovrovošta šano, jotta nyt hiän tietäy, miltä okatiš näyttäy ta ihaštu šiitä, kuin šuuri louhoš on.
— Konša opaššutah muantietuo, ni käytetäh yhtenäisie opaššušmaterialija. Koštamuš on kartoilla, šentäh kun šielä on koko Venäjällä merkittävä yhtijö ta šiih tutuššutah kaikki koululaiset. Kaupunki mainitah valtijollisen yhtenäisen tutkinnon testilöissäki. Karttakirjoissa on merkitty matka Koštamukšešta Čerepovetsih. Meilä, opaštajilla oli oikein mukava olla meijän muan yhellä šuuremmista rautašuamisen paikalla, šano Petroskoin 34. koulun muantiijon opaštaja Nina Savočkova.
Vierahilla oli mukava käyvä Koštamukšen luonnonšuojelupuisson vierailukeškukšeh ta tutuštuo interaktiiviseh näyttelyh elukkojen elämäštä šekä kävellä Kummua on lähellä -polkuo myöten. Opaštajat tutkittih Karjalan luonnon erikoisukšie, kačottih, kuin kypšytäh mussikat, kašvetah šienet, nähtih kanervuo ta toisie kašvija.
Illalla Gennadii Vavilovilla nimitetyššä musiikkikoulušša esitettih matan tulokšet. Konša opaštajat kerrottih omista vaikutelmista, ni tuli šelvä, jotta tavoiteh on šuatu.
— Passipo! yhteh iäneh šanottih tutkimušmatan ošallistujat ta kiitettih projektin järještäjie kaččomošta.
Tärkeimpänä tulokšena oli še, jotta matan jälkeh monet opaštajat tahottih tulla luokanjohtajiksi. Täštä kerto lavalta venäjän kielen ta kirjallisuon opaštaja Moskovašta Nina Ignatjevna Pugač. Hiän kašvatti monta koululaisien šukupolvie. Konša hiän vaihto koulun, ni rupesi opaštamah vain omie oppiainehie.
— Ihmiset, kumpasien kera myö keškuštelima tiälä, ollah oikein aktiiviset ta vilkkahat. Kuin äijän kaupunkija ta musejoja myö olemma kaččon! Mie ajattelen, jotta še on ylen hyvä tehtävä – tuuvva meijän muan viisahutta lapšilla. Šentäh mieki tahon ottua ičellä luokan, jotta ajua heijän kera opaš-retkilöillä ta näyttyä, kuin meijän šuuri mua eläy. Jotta lapšet ymmärrettäis, kuin šuuri ta pohatta Venäjä on šekä kuin taitajat ihmiset meilä eletäh, šano Nina Ignatjevna.
Olen varma, jotta hänen kera šuoššuttih opaštajien tutkimušmatan kaikki ošallistujat. Aleksei Bokkin lisäsi, jotta jo mänöy projektin jatkumisen ruato.
