Karjala aloitti massarokotukset

Karjala aloitti massarokotukset

Anna Umberg
22.01.2021
Tästä viikosta alkaen tasavalta on alkanut antaa rokotusta kaikille halukkaille. Suhtautuminen rokotteeseen on kaksinaista.
Sputnik V -rokote annetaan kahdessa erässä 21 päivän välein. Jos haluaa ottaa rokotteen, tulee ilmoittautua poliklinikalla. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Sputnik V -rokote annetaan kahdessa erässä 21 päivän välein. Jos haluaa ottaa rokotteen, tulee ilmoittautua poliklinikalla. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Karjala aloitti massarokotukset koronavirusta vastaan maanantaina. Aiemmin rokotettiin vain terveydenhoitohenkilökuntaa, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä. Tasavalta on aloittanut kaikkien muidenkin ihmisryhmien kotonarokotukset. 

Käytössä on venäläisvalmisteinen Sputnik V -rokote. Karjalan terveysministeriön tiedotteen mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä tasavaltamme sai 1 242 rokoteannosta, mikä mahdollisti rokotusten aloittamisen. 

Viime viikolla Karjalaan toimitettiin 2 200 rokoteannosta lisää. Nyt rokottaminen on keskittynyt pääkaupunkiin. Halukkaita alettiin rokottaa myös Karjalan piirisairaaloissa. 

Tammi—helmikuussa odotetaan 28 000 rokoteannosta lisää. 

Aiemmin koronavirukseen sairastuneet henkilöt sairastuvat tautiin uudestaan hyvin harvoin.
Tatjana Golikova, Venäjän varapääministeri

Suhtautuminen rokotteeseen on kaksinaista. Toiset ovat tosi innoissaan, mutta toiset ovat vähän pelokkaita, onko rokote turvallinen. 

Rokotteeseen myönteisesti suhtautuvat henkilöt perustelevat kantaansa näin: 

— Mielestäni rokote on erittäin tärkeä osa korovirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaalielämään. Otan itse rokotteen, segežalainen opettaja Marina Lukina kertoo. 

— Päätin ottaa sen oman turvallisuuteni vuoksi. Apteekissa on jatkuva virta potilaita, ja joillakuilla heistä on ollut positiivinen covid-19-näyte, Petroskoin apteekissa työskentelevä Galina Paromova sanoo.

— Ammattini vuoksi todennäköisesti otan rokotteen, luotan kuitenkin rokotesuojaan. Työssäni joudun aika paljon ihmisten kanssa tekemisiin. Työni edellyttää myös työmatkoja sekä Karjalassa että sen ulkopuolelle. Työmatkoilla minulta vaaditaan koronatesti. Ja lisäksi PCR-testi on hinnaltaan kallis, petroskoilainen toimittaja Margarita Pehkonen sanoo. 

Alle vuodessa ei ole mahdollista saada luotettavia tutkimustuloksia.
Nadežda Pospelova, Petroskoin 1. poliklinikan lastenlääkäri

Joitakin rokottaminen kuitenkin pelottaa. Osa kielteisesti suhtautuneista epäilee rokotteen tehoa.

— Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Mietin sitä, mitä sivuvaikutuksia rokotteella voi olla, äitiyslomalla oleva Ksenia Jefremova sanoo. 

— Rokote on kovin nopeasti kehitetty, joten en ota sitä. Odotan tarkempia tietoja ja kokemuksia. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään rokotteen antama suojaus kestää. En ole ottanut myöskään influenssarokotetta, Petroskoin pankin työntekijä Natalia Viglijeva sanoo. 

— En osaa vielä sanoa. Kuulun riskiryhmään, mutta olen vähän skeptinen tätä rokotetta kohtaan. Täytyy harkita asiaa todella vakavasti, eläkeläinen Svetlana Sidorova sanoo. 

Jotkut lääkärit ovat myös skeptisiä rokotteen suhteen. Osa lääkäreistä ei halua ottaa rokotetta.

— Rokotteen tehoa tai turvallisuutta ei ole täysin todistettu. Koronarokote on kehitetty lyhyessä ajassa. Alle vuodessa ei ole mahdollista saada luotettavia tutkimustuloksia. Lisäksi esiintymishuipulla on vaarallista ottaa rokotteita. Influenssarokote tehdään ennen influenssakautta, Petroskoin 1. poliklinikan lastenlääkäri Nadežda Pospelova kertoo. 

Osa ottaa rokotteen todennäköisesti, mutta ei ole vielä päättänyt. 

— Yhtäältä koronarokotteen kaikista mahdollisista haittavaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Toisaalta korona voi aiheuttaa terveysriskejä. En siis vielä tiedä, Karjalan tasavallansairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Jelena Dolmatova sanoo.  

Mielestäni rokote on erittäin tärkeä osa korovirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaalielämään.
Marina Lukina, segežalainen opettaja

Venäjän varapääministeri Tatjana Golikova korosti eilen Venäjän hallituksen lehdistöpalvelussa, ettei kerran koronavirukseen sairastuneiden tarvitse kiirehtiä rokotteen ottamista.

— Siitä huolimatta, että virukseen sairastumisen jälkeen vasta-aineet laskevat vähitellen, solumuisti pysyy viruksen suhteen. Aiemmin koronavirukseen sairastuneet henkilöt sairastuvat tautiin uudestaan hyvin harvoin, Golikova kertoi.

Rokotteen ottaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Sputnik V -rokote annetaan kahdessa erässä 21 päivän välein. Kahden annoksen rokotussarja suojaa taudilta paremmin. Koronarokotteen tehokkuudeksi on ilmoitettu yli 90 prosenttia. 

Jos haluaa ottaa rokotteen, tulee ilmoittautua asuinpaikan poliklinikalla. 

— Ensiksi pitää varata aika. Poliklinikalla pitää allekirjoittaa suostumus rokotukseen, täyttää taustatietolomake ja käydä lääkärintarkastuksessa, kerrottiin Petroskoin 5. poliklinikalta.  

Jokaisesta ampullista riittää rokotetta viidelle. Siksi vuorot on aikataulutettu niin, että viisi ihmistä rokotetaan aina peräkkäin.

Lääkärit varoittavat, että rokotuksen jälkeen voi ilmetä paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua tai punoitusta. Tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuume, päänsärky ja huonovointisuus. Ne alkavat parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Koronatilanne on Karjalassa vaikea, vaikka viime viikkoina koronatartuntojen määrä on kuitenkin vähentynyt. 

Vasta-ainetestiä ei oteta ennen rokottamista

Jos ihminen aikoo ottaa koronarokotteen, häneltä ei oteta Covid-19 -vasta-ainetestiä ennen rokottamista. Arvion testauksen tarpeellisuudesta tekee lääkäri.

— COVID-19 -rokotteen antaminen ei edellytä koronaviruksen vasta-ainetestin tekemistä henkilöille, kerrottiin Karjalan terveysministeriöstä.

Ennen rokottamista lääkärin tulee tarkistaa rokotettavan terveydentila ja selvittää kaikki tarvittavat tiedot. Sitten lääkäri määrittelee vasta-ainetestin tarpeen.

Jos rokotettava sairasti aiemmin koronaviruksen aiheuttaman taudin tai altistui koronalle viimeisen parin viikon aikana, hän saa lähetteen PCR-testiin tai vasta-ainetestiin. Aiemmin koronavirukseen sairastuneen henkilön tulee odottaa paranemisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta ennen rokottamista. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль