Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen

Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen

Julia Veselova
13.01.2023
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Musiikkitieteilijät Olga Vlasova ja Irina Semakova (oik.) tekivät kuusi radio-ohjelmaa kromaattisen kanteleen historiasta. Studiossa oli myös kalevalalaisen kanteleensoittajan Veikko Pällisen opiskelija petroskoilainen Ivan Kieleväinen. Kuva: Olga Vlasova
Musiikkitieteilijät Olga Vlasova ja Irina Semakova (oik.) tekivät kuusi radio-ohjelmaa kromaattisen kanteleen historiasta. Studiossa oli myös kalevalalaisen kanteleensoittajan Veikko Pällisen opiskelija petroskoilainen Ivan Kieleväinen. Kuva: Olga Vlasova

Karjalan kanteleensoittajien liitto on aloittanut toimintansa uudelleen. Liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.

— Syksyllä 2022 kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman. Liitto on saanut myös juridisen statuksen, joka mahdollistaa tukirahan saamisen. Liitto aikoo toteuttaa hankkeitaan muun muassa presidentin rahaston tai kulttuurialoitteiden säätiön tuella, petroskoilainen musiikkitieteilijä Olga Vlasova kertoo.

Tarvittavien asiakirjojen valmistelu kesti noin kaksi kuukautta. Liitto toimii nyt Kantele-yhtyeen yhteydessä ja yhdistää tasavallan kantelensoittajia, opettajia, soitinrakentajia ja säveltäjiä. Liiton puheenjohtajaksi tuli kanteleensoittaja Aleksandra Saharova.

— Tavoitteena on yhdistää niitä, jotka ovat kiinnostuneet kanteleesta. Liiton tarkoituksena on säilyttää ja kehittää kanteleensoiton perinnettä sekä tehdä sitä tunnetuksi, Saharova sanoo.

Liiton entinen puheenjohtaja, monisoittaja ja säveltäjä Sergei Stangrit on tyytyväinen liiton toiminnan elvyttämiseen.

— Uudistuneella liitolla on edessä paljon luovia suunnitelmia. Karjala on aina ollut kiinnostunut kanteleesta. Soitin kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita että turisteja. Tavoitteena on saada nuoria muusikoita mukaan toimintaan, Stangrit sanoo.

Kantele kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita että turisteja. Tavoitteena on saada nuoria muusikoita mukaan toimintaan.
Sergei Stangrit, Karjalan kanteleensoittajien liiton entinen puheenjohtaja, monisoittaja ja säveltäjä

Parhaillaan Karjalassa on noin 500 kanteleensoittajaa ja soitinrakentajaa. Määrä on kuitenkin hyvin likimääräinen.

— Olen laskenut sekä ammatti- että amatöörikantelistit ja yhtyeiden jäsenet. Lisäksi lapset oppivat soittamaan kanteletta tasavallan kouluissa ja päiväkodeissa sekä kerhoissa, Vlasova kertoo.

Karjala kaipaa lisää soitinrakentajia. Tasavallassa on nyt vain kaksi kromaattisen kanteleen rakentajaa.

— He ovat Aleksandr Frolov ja Andrei Smolin. Molemmat työskentelevät Kantele-talossa. Lisäksi seitsemän ihmistä voi rakentaa diatonisen kanteleen.

Vlasova uskoo, että liiton toiminta saa osakseen viranomaisten huomiota ja kanteleensoittajat alkavat saada valtion tukea.

— Monet amatööriyhtyeet tarvitsevat esiintymispukuja. Vanhat soittimet tarvitsevat huoltoa. Myös uusia soittimia pitää hankkia. Toivon, että tasavallassa julkaistaan uusia nuottikirjoja, hän sanoo.

Liitto aikoo tehdä yhteistyötä säveltäjien kanssa, jotta he säveltäisivät enemmän kanteleteoksia.

Parhaillaan Karjalassa on noin 500 kanteleensoittajaa ja soitinrakentajaa. Määrä on kuitenkin hyvin likimääräinen.
Olga Vlasova, petroskoilainen musiikkitieteilijä

Kolmen kuukauden aikana Olga Vlasova teki kuusi radiolähetystä, jossa hän kertoi kromaattisen kanteleen historiasta ja ihmisistä, jotka antoivat merkittävän panoksen kantelemusiikin kehitykseen. Heidän joukossaan ovat Viktor Gudkov, Toivo Vainonen, Maksin Gavrilov ja Veikko Pällinen.

— Vuonna 2022 kromaattinen kantele täytti 90 vuotta. Se on hyvin nuori soitin, joka kehittyy kuitenkin hyvin. Parhaillaan ei ole paljon musiikkia, jota voi soittaa kromaattisella kanteleella, Vlasova sanoo.

Vlasovan mukaan Karjalassa ei ole paljon ammattisäveltäjiä, jotka soittavat kromaattista kanteletta.

— Esimerkiksi säveltäjä Anastasia Salo on säveltänyt musiikkia kromaattiselle kanteleelle. Toivon, että amatöörisäveltäjät kiinnostuvat sellaisten teosten luomisesta.

Vlasova on tehnyt lähetyksiä petroskoilaisen musiikkitieteilijän Irina Semakovan kanssa.

— Seuraava lähetys tulee eetteriin tässä tammikuussa. En kerro nyt, mistä ohjelma kertoo, mutta kutsumme perinteisesti radiostudioon kiinnostavia puhujia. Ensi vuonna haluamme tehdä vielä viisi radiolähetystä.

Parhaillaan ei ole paljon musiikkia, jota voi soittaa kromaattisella kanteleella.
Olga Vlasova, petroskoilainen musiikkitieteilijä

Idea liiton toiminnan aloittamisesta syntyi venäläissuomalaisen Kantele-GO! -hankkeen jälkeen. Yli kaksi vuotta Karjalan tasavallassa ja Suomessa edistettiin kantelekoulutusta ja soittokulttuuria.

— Hankkeen tavoitteena oli kantelemusiikin monipuolisuuden lisääminen erilaisten aktiviteettien avulla. Kanteleensoittajille tarjottiin koulutusta ja erilaisia kantelemusiikin työpajoja, joihin osallistuivat kiinnostuneita Karjalan eri piireistä. 

Hanke yhdisti kanteleensoittajat ympäri Karjalaa. Kun hanke päättyi, ihmiset halusivat jatkaa kantelemusiikin kehittämistä ja popularisointia Karjalassa.

— 30 vuotta sitten meitä alkoi huolestuttaa se, että kiinnostus kanteleeseen katoaa Karjalasta. Tavoitteena oli järjestää yhteisvoimin konsertteja, festivaaleja ja kilpailuja, laajentaa ohjelmistoa, löytää nuottivihkoja, kirjoja ja soittimia sekä tehdä radio-ohjelmia, Stangrit kertoo.

Alun perin Karjalan kanteleensoittajien liitto perustettiin 1. kesäkuuta 1990.

Kanteleparaati pidetään ensi maaliskuussa

Maaliskuussa 2023 Karjalan kanteleensoittajien liitto aikoo järjestää kanteleparaatin Petroskoissa.

Aikoinaan paraatit ja festivaalit olivat tärkeä osa kanteleensoittajien liiton toimintaa. Liitto järjesti kanteleparaateja kerran kahdessa vuodessa. Kanteleparaateissa Karjalan kokeneet soittajat soittivat yhdessä aloittelevien kanssa. Kantelefestivaaleille osallistui perinteisesti kanteleensoittajia Venäjältä, Suomesta ja Virosta. Niitä järjestettiin kerran kolmessa vuodessa.

— Vuonna 2005 pidettiin viimeinen festivaali, jonka jälkeen liiton toiminta alkoi hiipua, musiikkitieteilijä Olga Vlasova kertoo.

Vuonna 2016 pidettiin kanteleensoittajien maraton, johon osallistui noin sata kanteleensoittajaa Petroskoista, Prääsästä, Aunuksesta, Kontupohjasta ja Äänisenrannan piiristä.




ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль