Kansojen aloitteille apurahaa

Kansojen aloitteille apurahaa

Marina Tolstyh
24.11.2023
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Vepsäläisen kulttuuriseuran uudessa hankkeessa vepsän kielen asiantuntijat luovat uusia kielellisiä tuotteita. Kuvassa seuran puheenjohtaja Larisa Tširkova auttaa oppilasta äänittämään vepsänkielisiä kertomuksia. Kuva: Vepsäläisen kulttuuriseuran VKontakt
Vepsäläisen kulttuuriseuran uudessa hankkeessa vepsän kielen asiantuntijat luovat uusia kielellisiä tuotteita. Kuvassa seuran puheenjohtaja Larisa Tširkova auttaa oppilasta äänittämään vepsänkielisiä kertomuksia. Kuva: Vepsäläisen kulttuuriseuran VKontakt

Karjalan Vepsäläinen kulttuuriseura jatkaa kielellisten tuotteiden luomista ensi vuonna uuden hankkeen tuella.

Kotimaisella online-alustalla vepsän kielen asiantuntijat luovat uusia kielellisiä harjoituksia, äänitteitä, pelejä ja muita oppimateriaaleja. Ne auttavat koululaisia, kielikursseilla käyviä ja muita vepsän kieltä harrastavia kieliopinnoissa.

— Alustalla haluamme äänittää Nina Zaitsevan tekemän venäläisvepsäläisen keskusteluoppaan. Sen aineistosta on tarkoitus tehdä kymmenen äänitettä ja erilaisia harjoituksia. Ne auttavat käyttäjiä rakentamaan oikein lauseita ja oppimaan ne ulkoa, sanoo seuran puheenjohtaja ja hankkeen vetäjä Larisa Tširkova.

Hankkeen tehtävä on motivoida lapsia vepsän kielen lukemiseen. Seuran puheenjohtajan mielestä tämä on erittäin tärkeä, koska vepsäläisissä kyläkouluissa vepsää luetaan kerran viikossa.

— Oppitunnin lopussa lapset voivat avata älypuhelimensa ja tehdä alustalla olevia harjoituksia, hän sanoo.

Tširkova toivoo, että onlineharjoitukset ovat lapsille mielenkiintoisia ja lisäävät kiinnostusta kieleen.

Alustalla haluamme äänittää Nina Zaitsevan tekemän venäläis-vepsäläisen keskusteluoppaan.
Larisa Tširkova, Vepsäläisen kulttuuriseuran puheenjohtaja

Hankkeen tuella äänitetään myös osan vepsäläisen kirjailijan Natalja Silakovan dekkarista. Dekkarin sisällön perusteella valmistetaan erilaisia tehtäviä. Ne sopivat niille vepsän kielen oppilaille, jotka osaavat kieltä jo melko hyvin.

— Kaikki alustalle laitetut harjoitukset testataan ensin aikuisten vepsän kielen kursseilla Petroskoissa, Soutjärvellä, Kalajoella ja Šokšussa. Testauksen jälkeen painamme uudet oppimateriaalit, joita voi käyttää muun muassa kielikursseilla, Tširkova sanoo.

Hanke tukee myös vepsänkielisen sanelun järjestämistä. Sanelu pidetään vuosittain Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tuella. Ensi vuonna sanelun pitämisestä vastaa vepsäläinen kulttuuriseura.

Seuran vepsän kielen hanke on yksi 36 uudesta hankkeesta, joille Karjalan päämiehen rahasto myöntää apurahaa. Nämä kansalaisjärjestöjen hankkeet valittiin parhaiksi rahaston hankekilpailussa.

Kansalaisjärjestöt saavat hankkeilleen yhteensä yli 45 miljoonaa ruplaa.

— Hankekilpailuun saatiin 117 hanketta 14 Karjalan piiristä ja kaupunkipiiristä. Kilpailuehtojen mukaan yhdelle hankkeelle myönnetään enintään kaksi miljoonaa ruplaa, lukee Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön tiedotteesta.

Ensi toukokuussa otamme vastaan nuorten valtuuskuntia eri suomalais-ugrilaisilta alueilta.
Anna Anhimova, Karjalan itämerensuomalaisten kansojen liiton puheenjohtaja

Karjalan rahvahan liiton puheenjohtaja Anna Jakovleva sanoo, että liiton uudella hankkeella on kaksi aihepiiriä. Hankkeen tuella pidetään Karjalan karjalaisten 10. kerähmö eli suurkokous sekä tehdään karjalaisten elämästä kertova näytelmä.

Hankkeen nimi on Karjalaiset nykymaailmassa: yhteiskunta, kieli, kulttuuri.

— Päämäärä on luoda edellytykset karjalaisten identiteetin vahvistamiselle Venäjän monikansallisessa yhteiskunnassa, lukee Karjalan Rahvahan liiton VKontakte-sivulta.

Karjalaisten kerähmö on aikomus pitää Petroskoissa ensi syyskuussa.

Jakovlevan mukaan kerähmön yhteydessä syntyy uusi näytelmä karjalan kielen livvin murteella. Sen pääsankari on karjalainen mies, joka palaa kotiseudulleen ja alkaa muistella lapsuutensa vuosia.

— Näytelmän kirjailija on paikallinen asukas. Näytelmässä voivat esiintyä Karjalan kansallisen teatterin näyttelijät kuten esimerkiksi Andrei Gorškov ja Aleksandra Aniskina, Jakovleva kertoo.

Hänen mukaansa jos näytelmä kiinnostaa yleisöä, niin näytelmä kuuluu sitten teatterin ohjelmistoon.

Nuoret tutustuvat toisiinsa Karjalassa

Karjalan itämerensuomalaisten kansojen liiton puheenjohtaja Anna Anhimova haluaa vahvistaa Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden nuorten yhteistyötä uudessa hankkeessa. Hankkeen nimi on Suomalais-ugrilaisten nuorten reitti.

— Idea nuorten yhteistyöstä on syntynyt Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen foorumissa Saranskissa tämän vuoden elokuussa, Anhimova täsmentää.

Hänen mukaansa hanke tutustuttaa toisiinsa Karjalassa, Udmurtiassa, Komissa, Mordvassa, Permissä, Leningradin alueella ja muualla Venäjällä asuvia aktivisteja. Tapaamisissa he esittelevät toisilleen parhaita käytäntöjä kansansa äidinkielen ja kulttuurin säilytyksestä ja kehityksestä.

— Ensi toukokuussa otamme vastaan nuorten valtuuskuntia eri suomalais-ugrilaisilta alueilta. He vuorovaikuttavat toistensa kanssa kolme päivää ensin konferenssissa ja sitten Kižinmatkalla. Osallistujia on yhteensä 50—60, Anhimova kertoo.

Seuraava ryhmä nuoria tulee Karjalaan heinäkuun lopussa. Viikon aikana nuoret ovat koulutusmatkalla Kižin saarella.

— Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten paikkakunnissa, joissa he asuvat, järjestetään ulkotapahtumia. On hyvä tietää vieraiden mielipiteitä siitäkin, miten olisi parempi esitellä vepsäläistä ja karjalaista kulttuuria museosaarilla, hankkeen vetäjä esittää.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Oma Mua
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Oma Mua
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanotah “tiijokse labjanke”. Arheolougan ruavos sanelou tutkii Tatjana Vasiljeva.
Karjalan Sanomat
Marilainen runo soi lyydiksi
Kolme runoa on käännetty lyydin murteelle venäjästä ja yksi marin kielestä. Käännökset ovat osa kahta suurta kirjallisuushanketta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль