Kansallinen teatterikoulu innosti uusiin hankkeisiin

Kansallinen teatterikoulu innosti uusiin hankkeisiin

Anna Umberg
30.12.2022
Koulutuskurssi keräsi Petroskoihin yli 35 taiteen ja kulttuurin tekijää koko Karjalasta. Osanottajat saivat uusia tietoja ja inspiraatiota tulevaan työhönsä.
Kurssin aikana osanottajat saivat teoriatietoa markkinoinnista ja voivat hyödyntää sitä käytännössä. Kuva: Vitali Golubev
Kurssin aikana osanottajat saivat teoriatietoa markkinoinnista ja voivat hyödyntää sitä käytännössä. Kuva: Vitali Golubev

Yli 35 taiteen ja kulttuurin tekijää sai täydennyskoulutusta, joka vahvisti heidän osaamistaan kulttuurihankkeiden suunnittelussa, johtamisessa ja markkinoimisessa. Kansallinen teatterikoulu toimi Petroskoissa kolmen päivän aikana.

Koulutuskurssin osanottajat antoivat tilaisuuden jälkeen palautetta, että tapahtuma oli hyvin hyödyllinen. He saivat inspiraatiota tulevaan työhönsä. 

— Kurssi toi suurta hyötyä osanottajille. Me saimme uusia tietoja ja taitoja kulttuurimarkkinoinnista, kurssin osanottaja Jevgenija Arehovskaja kertoo. 

— Kurssilla osanottajien saamat tiedot ovat välttämättömiä, koska niiden ansiosta kulttuurilaitokset voivat hakea lisää rahoitusta laitosten ja niiden sivistystoiminnan kehittämiseen sekä laitosten ja paikallisten järjestöjen yhteistoiminnan parantamiseen, kurssille osallistunut Tatjana Saltykova kertoo.

Päätimme suunnitella hankkeen, joka houkuttelisi asukkaita teatteriin.
Tatjana Saltykova, kurssilainen  

Kurssilla oli mukana eniten teatterialalla työskenteleviä henkilöitä, mutta myös edustajia muista kulttuurilaitoksista.

— Hyötyä oli myös siinä, että nuoret asiantuntijat eri kulttuurilaitoksista tutustuivat toisiinsa ja saivat tietää, miten laitokset elävät nyt sekä pohtivat alan ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Laitosten välinen vuorovaikutus ja suhteiden solmiminen auttavat löytämään partnereita hankkeiden toteuttamiseen, Saltykova korostaa.

— Kursin aikana onnistuin keskustelemaan myös Pietarin valtionyliopiston ja Venäjän esittävän taiteen valtioninstituutin opettajien kanssa. Vielä tärkeämpää näyttelijöille oli mahdollisuus keskustella epävirallisesti Venäjän teatteritaiteen akatemian rehtorin Grigori Zaslavskin ja Moskovan taiteellisen akateemisen teatterin koulustudion professorin Viktor Ryžakovin kanssa, hän sanoo. 

Koulutusohjelma toteutettaisiin yhteistyössä Karjalan teatterien, teatterintekijöiden liiton ja taiteilijoiden kanssa.
Natalja Kozlovskaja, kurssilainen

Kurssin lopussa osanottajat puolustivat ryhmähankkeitaan, joiden parissa he työskentelivät kolmen päivän aikana. Fokuksessa oli kansallisen kulttuurin säilyttäminen ja sen tunnetuksi tekeminen, uusien taidemuotojen luominen ja и kulttuuripalvelujen kehittäminen. Hankkeiden joukossa olivat muun muassa Näyttelijöiden äänien museo, Teatteri kädessä, Karjalainen mediafestivaali ja Amatööriteatteri vanhemman polven ihmisille. 

— Kaikki osanottajat jaettiin kuuteen tiimiin. Jokainen tiimi esitteli hankeideansa, sitten ideaa arvioitiin eri suunnilta. 

— Teatteri kädessä -hankkeemme tavoitteena on kasvattaa 25—40-vuotiaiden katsojien kiinnostusta Petroskoin teattereihin. Nyt jokaisella teatterilla on oma katsojansa, joskus liput menevät kuin kuumille kiville. Yli 40-vuotiaat katsojat ovat puolestaan paljon kiinnostuneempia teatteriesityksistä kuin nuoremmat. Ketkä käyvät teatterissa viidentoista vuoden kuluttua? Tatjana Saltykova kertoo. 

— Siksi päätimme suunnitella hankkeen, joka houkuttelisi asukkaita teatteriin. Tulevaisuudessa he muuttuvat aktiivisiksi katsojiksi. Tämän voi saavuttaa sosiaalisissa medioissa viikoittain julkaistavien videoiden avulla. Ne kertovat teatterista, sen ohjelmistosta ja näyttelijöistä sekä kulissien takaisesta elämästä, hän jatkaa. 

Yksi tiimeistä valitsi Kouluteatterin hankkeensa aiheeksi.

— Tänä vuonna Venäjän valistusministeriö on antanut asetuksen siitä, että jokaiseen kouluun pitää perustaa teatteri. Tehtävä on annettu koulujen työntekijöille, nimittäin kasvatustyöstä vastaaville varajohtajille ja musiikinopettajille. Tämä ei ole kuitenkaan heidän alaansa, heillä ei ole teatterikoulutusta. Lisäksi tähän ei ole teknisiä mahdollisuuksia, kurssin osanottaja Natalja Kozlovskaja kertoo.

— Hankkeemme aikana voisi laatia koulutusohjelman näille työntekijöille. Koulutusohjelma toteutettaisiin yhteistyössä Karjalan teatterien, teatterintekijöiden liiton ja taiteilijoiden kanssa. Opetusta voisi alkaa tehostaa pilottinäyttämöillä ja pilottikouluissa. Sitten voisi jakaa kokemusta ja tietoa muille kouluille, Kozlovskaja ehdottaa. 

Teatterikoulu avattiin Dagestanissa

Kansallisen teatterikoulun idean antoi Venäjän kansallinen draamateatteri eli Pietarin Aleksandrinski-teatteri. Hanke koostuu kahdesta osa-alueesta: toinen osa-alue painottuu Venäjän kansallisteatterien yhdistämiseen ja toinen osa-alue työhön nuorten kulttuurin ja taiteen tekijöiden kanssa. 

Hankkeen osana järjestettiin viime kesäkuussa Pietarissa kesäteatterikoulu, jossa oli mukana teatteriteknikkoja Mordvasta, Baškiriasta, Tatarstanista, Hakassiasta, Karjalasta, Udmurtiasta, Mari Elistä, Tšuvassiasta ja Pihkovan alueelta. Koulutuskurssi koostui luennoista ja käytännön harjoituksista, jotka järjestettiin Aleksandrinski-teatterin päänäyttämöllä ja uudella näyttämöllä. 

Kesäkuussa Jakutskissa järjestettiin ensimmäinen Venäjän kansallisteatterien kongressi, joka yhdisti 100 teatterintekijää ja 20 asiantuntijaa kulttuurin, taiteen ja tieteen aloilta. 

Kansallinen teatterikoulu avattiin juhlallisesti Dagestanissa 5. lokakuuta. Myöhemmin teatterikoulut järjestettiin Tatarstanissa, Burjatiassa, Baškiriasta, Mari Elissä ja Komissa. Petroskoissa viime viikolla järjestetty koulu on viimeinen tänä vuonna. Hanke jatkuu vuonna 2023.

Hanketta toteuttaa Aleksandrinski-hyväntekeväisyyssäätiö Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston tuella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль