Kansallinen teatterikoulu innosti uusiin hankkeisiin

Kansallinen teatterikoulu innosti uusiin hankkeisiin

Anna Umberg
30.12.2022
Koulutuskurssi keräsi Petroskoihin yli 35 taiteen ja kulttuurin tekijää koko Karjalasta. Osanottajat saivat uusia tietoja ja inspiraatiota tulevaan työhönsä.
Kurssin aikana osanottajat saivat teoriatietoa markkinoinnista ja voivat hyödyntää sitä käytännössä. Kuva: Vitali Golubev
Kurssin aikana osanottajat saivat teoriatietoa markkinoinnista ja voivat hyödyntää sitä käytännössä. Kuva: Vitali Golubev

Yli 35 taiteen ja kulttuurin tekijää sai täydennyskoulutusta, joka vahvisti heidän osaamistaan kulttuurihankkeiden suunnittelussa, johtamisessa ja markkinoimisessa. Kansallinen teatterikoulu toimi Petroskoissa kolmen päivän aikana.

Koulutuskurssin osanottajat antoivat tilaisuuden jälkeen palautetta, että tapahtuma oli hyvin hyödyllinen. He saivat inspiraatiota tulevaan työhönsä. 

— Kurssi toi suurta hyötyä osanottajille. Me saimme uusia tietoja ja taitoja kulttuurimarkkinoinnista, kurssin osanottaja Jevgenija Arehovskaja kertoo. 

— Kurssilla osanottajien saamat tiedot ovat välttämättömiä, koska niiden ansiosta kulttuurilaitokset voivat hakea lisää rahoitusta laitosten ja niiden sivistystoiminnan kehittämiseen sekä laitosten ja paikallisten järjestöjen yhteistoiminnan parantamiseen, kurssille osallistunut Tatjana Saltykova kertoo.

Päätimme suunnitella hankkeen, joka houkuttelisi asukkaita teatteriin.
Tatjana Saltykova, kurssilainen  

Kurssilla oli mukana eniten teatterialalla työskenteleviä henkilöitä, mutta myös edustajia muista kulttuurilaitoksista.

— Hyötyä oli myös siinä, että nuoret asiantuntijat eri kulttuurilaitoksista tutustuivat toisiinsa ja saivat tietää, miten laitokset elävät nyt sekä pohtivat alan ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Laitosten välinen vuorovaikutus ja suhteiden solmiminen auttavat löytämään partnereita hankkeiden toteuttamiseen, Saltykova korostaa.

— Kursin aikana onnistuin keskustelemaan myös Pietarin valtionyliopiston ja Venäjän esittävän taiteen valtioninstituutin opettajien kanssa. Vielä tärkeämpää näyttelijöille oli mahdollisuus keskustella epävirallisesti Venäjän teatteritaiteen akatemian rehtorin Grigori Zaslavskin ja Moskovan taiteellisen akateemisen teatterin koulustudion professorin Viktor Ryžakovin kanssa, hän sanoo. 

Koulutusohjelma toteutettaisiin yhteistyössä Karjalan teatterien, teatterintekijöiden liiton ja taiteilijoiden kanssa.
Natalja Kozlovskaja, kurssilainen

Kurssin lopussa osanottajat puolustivat ryhmähankkeitaan, joiden parissa he työskentelivät kolmen päivän aikana. Fokuksessa oli kansallisen kulttuurin säilyttäminen ja sen tunnetuksi tekeminen, uusien taidemuotojen luominen ja и kulttuuripalvelujen kehittäminen. Hankkeiden joukossa olivat muun muassa Näyttelijöiden äänien museo, Teatteri kädessä, Karjalainen mediafestivaali ja Amatööriteatteri vanhemman polven ihmisille. 

— Kaikki osanottajat jaettiin kuuteen tiimiin. Jokainen tiimi esitteli hankeideansa, sitten ideaa arvioitiin eri suunnilta. 

— Teatteri kädessä -hankkeemme tavoitteena on kasvattaa 25—40-vuotiaiden katsojien kiinnostusta Petroskoin teattereihin. Nyt jokaisella teatterilla on oma katsojansa, joskus liput menevät kuin kuumille kiville. Yli 40-vuotiaat katsojat ovat puolestaan paljon kiinnostuneempia teatteriesityksistä kuin nuoremmat. Ketkä käyvät teatterissa viidentoista vuoden kuluttua? Tatjana Saltykova kertoo. 

— Siksi päätimme suunnitella hankkeen, joka houkuttelisi asukkaita teatteriin. Tulevaisuudessa he muuttuvat aktiivisiksi katsojiksi. Tämän voi saavuttaa sosiaalisissa medioissa viikoittain julkaistavien videoiden avulla. Ne kertovat teatterista, sen ohjelmistosta ja näyttelijöistä sekä kulissien takaisesta elämästä, hän jatkaa. 

Yksi tiimeistä valitsi Kouluteatterin hankkeensa aiheeksi.

— Tänä vuonna Venäjän valistusministeriö on antanut asetuksen siitä, että jokaiseen kouluun pitää perustaa teatteri. Tehtävä on annettu koulujen työntekijöille, nimittäin kasvatustyöstä vastaaville varajohtajille ja musiikinopettajille. Tämä ei ole kuitenkaan heidän alaansa, heillä ei ole teatterikoulutusta. Lisäksi tähän ei ole teknisiä mahdollisuuksia, kurssin osanottaja Natalja Kozlovskaja kertoo.

— Hankkeemme aikana voisi laatia koulutusohjelman näille työntekijöille. Koulutusohjelma toteutettaisiin yhteistyössä Karjalan teatterien, teatterintekijöiden liiton ja taiteilijoiden kanssa. Opetusta voisi alkaa tehostaa pilottinäyttämöillä ja pilottikouluissa. Sitten voisi jakaa kokemusta ja tietoa muille kouluille, Kozlovskaja ehdottaa. 

Teatterikoulu avattiin Dagestanissa

Kansallisen teatterikoulun idean antoi Venäjän kansallinen draamateatteri eli Pietarin Aleksandrinski-teatteri. Hanke koostuu kahdesta osa-alueesta: toinen osa-alue painottuu Venäjän kansallisteatterien yhdistämiseen ja toinen osa-alue työhön nuorten kulttuurin ja taiteen tekijöiden kanssa. 

Hankkeen osana järjestettiin viime kesäkuussa Pietarissa kesäteatterikoulu, jossa oli mukana teatteriteknikkoja Mordvasta, Baškiriasta, Tatarstanista, Hakassiasta, Karjalasta, Udmurtiasta, Mari Elistä, Tšuvassiasta ja Pihkovan alueelta. Koulutuskurssi koostui luennoista ja käytännön harjoituksista, jotka järjestettiin Aleksandrinski-teatterin päänäyttämöllä ja uudella näyttämöllä. 

Kesäkuussa Jakutskissa järjestettiin ensimmäinen Venäjän kansallisteatterien kongressi, joka yhdisti 100 teatterintekijää ja 20 asiantuntijaa kulttuurin, taiteen ja tieteen aloilta. 

Kansallinen teatterikoulu avattiin juhlallisesti Dagestanissa 5. lokakuuta. Myöhemmin teatterikoulut järjestettiin Tatarstanissa, Burjatiassa, Baškiriasta, Mari Elissä ja Komissa. Petroskoissa viime viikolla järjestetty koulu on viimeinen tänä vuonna. Hanke jatkuu vuonna 2023.

Hanketta toteuttaa Aleksandrinski-hyväntekeväisyyssäätiö Venäjän presidentin kulttuurialoitteiden rahaston tuella.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Kipinä
Hoivu leiby
Valgo-Ven’an rahvahan suarnu.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää karjalaista kieltä ja nukketeatteria
Karjalankielisiä nukkenäytelmiä harjoitellaan harrastajateatterissa huhtikuusta alkaen.
Oma Mua
Pohjolan luomua: šuunnitelma eistäy käsitöitä Karjalašša
Uuši käsityöalan kehityššuunnitelma on valmisteilla Karjalašša. ECHO-yhissykšen omat ta ulkopuoliset asientuntijat luajitah šitä viijen vuuvven ajalla.
Oma Mua
Nuorilla kepalaisilla ei ole aikua ikävöijä
Tänä vuotena Kepan Ort’t’o Stepanovilla nimitetyššä pieneššä koulušša opaštuu 13 lašta. Še on Kalevalan piirin pienin koulu.
Karjalan Sanomat
Torvi-CAMP kutsuu mukaan
Nuoret soittajat Venäjän eri alueilta kokoontuvat musiikkileirille, joka käynnistyy Petroskoissa maaliskuun lopussa. Viiden leiripäivän aikana he tutustuvat erilaisiin perinteisiin puhallussoittimiin.
Karjalan Sanomat
Puškin-kortti: Ohjelman suosiota on syytä lisätä
Yli 10 000 Puškin-korttia jäi käyttämättä Karjalassa. Kulttuurityöntekijät aktivoituivat ja lähtivät kouluihin kertomaan kortin mahdollisuuksista.
Oma Mua
KniiguMelliččä: “Periodikašša” esitettih uušie kirjoja
Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalošša jokavuotisešša KniiguMelliččä-esittelyššä Periodika-kuštantamo kerto vuotena 2022 julkaistuista kirjoista.
Oma Mua
Talo muuttu musejokši
Petroskoilaini Jelena Panfilova lunašti 150 vuotta vanhan talon 1900-luvun lopušša. Turistiloilla kerrotah talon istorijua ta näytetäh kauppiehan kauppua, kumpani on rekonstruoitu vuotena 2015.
Karjalan Sanomat
Koululainen suunnitteli bionisen käsiproteesin
Petroskoilainen yhdestoistaluokkalainen Vladislav Sambuk kehitti bionisen käsiproteesin ja voitti Petroskoin tulevaisuus -konferenssin ATK-sarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль