Kanšanperinnehtä esitettih konservatorijan lavalla

Kaustisen kaupunkin musiikkifestivalin ilmapiirie šai tuntie Petroskoissa. 6+ Kuva: Uljana Maksimova

Tutkinnošša oli kuuši esityštä, ne kerrottih eri kanšojen musiikkiperintehistä.

— Kolme piäštökäštä opaštu meijän konservatorijašša ulkuota. Hyö jo ruatah omissa yhtyvehissä, šentäh ni esitykšien teemat ollah omat — eikä šuomelais-ugrilaisilla kanšoilla omissetut. Še on vuottamatointa meijän laitokšella. Joka vuosi piäštökkähät ečitäh uušie muotoja, mitein näyttyä folklorie lavalla, ta joka vuosi myö niämmä šemmosie eksperimenttijä ta löytökšie, šano piäštökkähien tutkimušruatojen johtaja Svetlana Nikolajeva.

Laitošta varoin vuottamattomana esitykšenä oli kazakkien musiikkiperintehellä omissettu ohjelma. Daniil Madaminov omisti ohjelman rekrutiksi läksijäisperintehellä. Ošallistumah esitykšeh tultih hänen johtaman ryhmän jäšenet Murmanskista.

Joka vuosi piäštökkähät ečitäh uušie muotoja, mitein näyttyä folklorie lavalla, ta joka vuosi myö niämmä šemmosie eksperimenttijä ta löytökšie.

Svetlana Nikolajeva, piäštökkähien tutkimušruatojen johtaja

Margarita Danilovan Kunne šilmät kačotah -musiikki-tanššiohjelman avulla kaččoja šai löytyä vaštaukšen kyšymykšeh: mitä varoin ihmini tarviččou folklorie nykyaikana. Opaštuja kučču avukši Sozvezdije-tanššiyhtyvehen. Esityš oli valmissettu Pskovin kanšojen perintehellisen musiikin peruštehella.

Aleksandra Pilipčenko omisti oman tutkimukšen Smolenskin alovehen naisen kohtalolla. Peruštehekši oli otettu tovellisen naisen kohtalo — mitä lauluja hiän kuuli ta šiitä iče laulo pieneštä lapšešta šuaten muamokši tulluoh. Kätkyöštä kätkyöh -nimini ohjelma šynnytti äijän ilosie ta šurullisie tuntehie.

Daniil Kablučii valmisti musiikkiluvennon Vienan Karjalan perintehistä, šaneli runoista, lauluista, loihtuloista, tanššiloista, joikuloista, šoittimilla šoitošta, a toiset esitykšeššä ošallistujat muusikot esitettih niitä.

Mie keräsin materialie ta šiitä myö yheššä luatima musiikkiteatteriesitykšen.

Tatjana Bel’ajeva, magisteriohjelman luatija

Savva Arhipov kučču ošallistumah piäštöohjelmah Toive-yhtyvehen ta yheššä hyö näytettih Kaustisen kaupunkin musiikkifestivalin perinnehtä, kumpani on tunnettu viulušoitolla. Viulistit šoitettih tanššimusiikkie: masurkkua, marššie ta polkkua, a Toive-yhtyveh tanšši ta laulo. Iče Savva šoitti virolaisella perintehellisellä kantelella ta ruoččilaisella nykelharpalla.

Tatjana Bel’ajevan magisteriohjelman nimi oli “Rotun laulut”. Tatjana on Juuret-folkloriryhmän johtaja ta kučču šen ošallistujie esiintymäh. Jokahini kerto oman tovellisen istorijan — mintäh hänellä on tärkie opaštuo folkloriperinnehtä ta muistua omie juurie.

— Kun myö tutuštuma lähemmäkši tyttöjen kera, mie tiijuššin, jotta monella on karjalaisie šuvuissah ta monet oltih tutkimušmatoilla Karjalan kylissä, kerättih folklorie. Šitä kiinnoššušta himotti näyttyä esitykšeššäni. Mie keräsin materialie ta šiitä myö yheššä luatima musiikkiteatteriesitykšen. Perustehena on Kalevalan ta Aunukšen piirilöissä lauluvihkoih kerätyt laulut, kumpasie ennein laulettih illaččuloissa, šelitti Tatjana.

Jokahini ohjelma voipi olla jo esitetty pruasniekoissa ta festivaliloissa. Himottau toivuo kaikilla piäštökkähillä uušie mukavie tutkimukšie ta löytökšie kanšanfolkloriperinteheššä.